Ruotsindemokraatit pitivät lokakuussa puoluekokouksen Klippanin kunnassa Skånessa. Silloin puolue oli pieni ja varsin tunnettu islamin vastaisesta politiikastaan. Klippanin kokouksessa puolue päätti myös maahanmuuttopolitiikastaan. Ruotsalaiset toimittajat uutisoivat kokouksesta varovaisesti tietämättä, miten näkyvästi kiistanalaisia näkemyksiä pitäisi käsitellä.

Vasta kokouksen jälkeisenä maanantaina pääsi piru irti. Ruotsin suurin sanomalehti Aftonbladet julkaisi 19. lokakuuta ruotsindemokraattien puoluejohtajan Jimmie Åkessonin mielipidekirjoituksen. Tämä pieni muukalaisvastainen puolue ei koskaan aiemmin ollut saanut vastaavaa huomiota. Otsikon lainaus oli erittäin provosoiva: "Muslimit ovat suurin ulkomainen uhkamme" Artikkeli synnytti paljon keskustelua. Kaikki tiedotusvälineet kiirehtivät kommentoimaan kirjoitusta.

Aftonbladet-ilmiö

Mielipidemittausluvut nousivat ja joulun aikaan kaikki ruotsalaiset taisivat luulla, että ruotsindemokraatit pääsisivät valtiopäiville syyskuussa 2010 järjestettävissä vaaleissa.  Puolueen menestystä kuvailtiin Aftonbladet-ilmiöksi. Aiemmin syksyllä Ruotsin tiedotusvälineissä oli kiistelty ruotsindemokraattien vaalimainonnasta. Bonnierin omistama TV4 ilmoitti, että mainosaikaa oli tarkoitus myydä miljoonien edestä.
– On hienoa, että puolueet hakeutuvat luoksemme, televisiokanavan viestintäjohtaja Gunnar Gidefeldt iloitsi.

Aftonbladetin päätoimittaja Jan Helin päätti puolestaan lopettaa ruotsindemokraattien mainonnan.
– En halua ruotsindemokraattien mainosten julkaisemisella osallistua puolueen erittäin taitavaan kampanjaan, jolla he pesevät muukalaisvastaisen ääripuolueen leimaansa, Jan Helin perusteli päätöstään. Hän kirjoitti kuitenkin myöhemmin blogissaan mahdollisuuksiensa olleen kuin "lumipallolla helvetissä". Monen keskusteluun osallistuneen mielestä oli olemassa riski, että ruotsindemokraateista tehtäisiin marttyyreja ja sympatia heitä kohtaan lisääntyisi.

Aftonbladet kuitenkin päätti olla julkaisematta kesäniittyjä ja melukylätunnelmaa huokuvia puolueen mainoksia. Lehti vaati sen sijaan, että Jimmie Åkesson vastaisi kysymykseen, miksi puolue kokee islamin uhkana Ruotsille.

Åkesson vastasi mielipidekirjoituksella, joka myös julkaistiin. Puolueen arvopohja tuli selväksi. Päätös pitää puoluekokous tänä vuonna Skånessa oli looginen, sillä puolueen kannatus on aina ollut suurin juuri siellä. Skånessa puolue on jo edustettuna monessa kunnassa. Esimerkiksi Landskronassa ruotsindemokraatit ylsi edellisissä vaaleissa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi ja sai kaksitoista paikkaa kunnanvaltuustosta. Landskrona sijaitsee Kööpenhaminan, Malmön ja Helsingborgin muodostamassa varjossa. Aiemmin se oli hyvinvoiva satamakaupunki, jossa oli paljon telakkateollisuutta. Sitten tuli lama, ja Öresundsvarvet-telakka lakkautettiin vuonna 1983. Landskrona ei toipunut koskaan, työttömyys tuli jäädäkseen ja on vielä nykyäänkin Skånen korkein. Monien nuorten on ollut pakko jättää kaupunki ja lähteä työnhakuun lähellä oleviin suurempiin kaupunkeihin. Heidän tilalleen on tullut uusruotsalaisia ja vanhan väestön ja maahanmuuttajien väliset jännitykset ovat lisääntyneet.

Nainen kuoli Landskronassa

Tilanne kulminoitui erään elintarvikeliikkeen parkkipaikalla maaliskuun lopussa tänä vuonna. Iäkäs pariskunta oli lähtenyt autolla ruokaostoksille, ja 71-vuotiaalla kuljettajalla oli vaikeuksia kääntyä parkkipaikalle, sillä toinen auto oli tiellä. Kuljettaja tööttäili, ja kun hän oli saanut auton pysäköityä, syntyi sananvaihtoa hänen ja toisen auton 23-vuotiaan kuljettajan välille. Miehet alkoivat tapella. Iäkkään miehen 78-vuotias vaimo kiiruhti puolisonsa avuksi, mutta myös hän sai iskun, lensi maahan ja traagisena seurauksena kuoli vammoihinsa. Vanha nainen oli syntyjään ruotsalainen. 23-vuotias oli maahanmuuttaja. Rikosnimikkeenä oli ensin murha, ja tapauksen saama huomio oli valtaisa. Rikosnimike muuttui kuitenkin kuolemantuottamukseksi ja osoittautui, että naisella oli aneurysma eli valtimon pullistuma aivoissa, mikä teki hänestä erittäin herkän päähän kohdistuville iskuille.

Kuolemaan johtaneen pahoinpitelyn jälkeen monet pelkäsivät, että Landskonassa syntyisi yhteenottoja. Poliitikot kehottivat kaupunkilaisia pysymään rauhallisina, ja poliisi otti käyttöönsä lisävoimia.

Valtakunnalliset tiedotusvälineet kirjoittivat pitkiä pohdiskeluja Landskronan vastakkainasetteluista ja matkustivat kaupunkiin toiveenaan saada todistaa Ruotsin ensimmäisiä maahanmuuttajamellakoita. Muukalaisvastainen ääripuolue kansallisdemokraatit oli järjestämässä mielenosoitusta. Itsenäiset ryhmittymät varoittelivat vastamielenosoituksista. Näistä suunnitelmista ei kuitenkaan tullut mitään, ja tiedotusvälineiden välittämä kuva käsitti lähinnä muutaman yksittäisen torille kerääntyneen riitapukarin. Muutamaa kuukautta aiemmin erittäin kiivaana käynyt keskustelu hiljeni. Landskronan asukkaat veivät kukkia kuolinpaikalle ja hakivat tukea toisistaan. Kiivaan tunnelman uhatessa kääntyä väkivallaksi kaupunkilaiset vetivät yhtä köyttä. Asetelma ei ollut enää "me ja muut" vaan "me landskronalaiset".

Kenties myös Aftonbladetin mielipidekirjoitus oli eräänlainen herätyskello. Ruotsindemokraatit olivat toden teolla tehneet paljon työtä tullakseen sisäsiisteiksi, peseytyneet, laittaneet puvut ylle ja heittäneet kaikki entiset rikolliset ja natsit ulos puolueesta. Puolue oli yrittänyt profiloida itseään perheiden ja vanhusten puolueena. Yksi puolueen kunnille tarjoamista täkyistä oli vanhusasiamies joka kuntaan. Mielipidekirjoituksessa pintakiilto kuitenkin himmeni: "Muslimit ovat suurin uhkamme. Ruotsindemokraattina koen muslimit suurimpana ulkomaisena uhkana toisen maailmansodan jälkeen ja lupaan tehdä voitavani muuttaakseni tämän kehityksen suunnan vaaleihin mennessä." Huolimatta puolueen ponnisteluista vaikuttaa säädylliseltä, islam-fobia oli kirjoituksen jälkeen ainoa ruotsalaisten mieliin iskostunut asia.

Maahanmuuttajat entistä hyväksytympiä

Toukokuun lopussa esiteltiin Göteborgin yliopiston SOM-tutkimuslaitoksen laatima raportti. Hyvin luotettavana pidetty tutkimuslaitos arvioi ruotsalaisten asenteita säännöllisesti. Raportin oli laatinut valtiotieteen professori Marie Demker, ja siitä kävi ilmi, että ruotsalaiset suhtautuvat maahanmuuttajiin entistä myönteisemmin. Ruotsindemokraattien hyökkäysyrityksistä huolimatta maahanmuuttajat eivät koskaan ole kokeneet samanlaista hyväksyntää kuin nyt. Dagens Nyheter -lehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa Marie Demker kirjoittaa, että myös pakolaisten vastaanottamiseen suhtaudutaan aiempaa myönteisemmin. Etenkin suurissa kaupungeissa maahanmuuttoa pidetään myönteisenä siitäkin huolimatta, että suurin osa maahanmuuttajista asettuu asumaan juuri Tukholman, Göteborgin ja Malmön tuntumaan. Naiset ja nuoret suhtautuvat maahanmuttajiin muita ryhmiä hyväksyvämmin. Maltillisen kokoomuksen konservatiivisimmat jäsenet ovat epäileviä, kun taas vihreiden asenteet ovat kaikkein myönteisimpiä. Kansanpuolueen liberaalit eivät suhtaudu nykyään enää yhtä suvaitsevaisesti maahanmuuttajien uskonnon harjoittamiseen kuin mielipidemittausten alkuaikoina seitsemäntoista vuotta sitten. Tutkimus esitellään kokonaisuudessaan kesäkuussa otsikolla "Nordiskt ljus" (toim. Weibull & Holmberg).

Entistä harvemman kansalaisen mielestä Ruotsissa on liikaa maahanmuuttajia. Usein asenteet ovat suvaitsevia, kunhan maahanmuutto ei suoranaisesti kosketa itseä. Sen vuoksi on huomattavaa, että myös maahanmuuttajan hyväksyminen oman perheen jäseneksi on entistä tavallisempaa. Mielipidekirjoituksen julkaisuaikoihin syksyllä 2009 vain 12 prosenttia kansalaisista ei olisi hyväksynyt muista maanosista kotoisin olevaa maahanmuuttajaa oman perheensä jäseneksi avioliiton kautta.

Yhteiskunnan ja yksityisten ihmisten hyväksyntä kulkevat nähtävästi käsi kädessä. Myös pakolaisiin suhtaudutaan entistä myönteisemmin Maahanmuuttajiin ja pakolaisiin on asennoitunut selkeän torjuvasti vain ruotsindemokraatit – puolue, joka ei ole tähän asti koskaan ollut lähelläkään Ruotsin valtiopäiviä. Puolueen läpipääsemisen todennäköisyys on pienentynyt entisestään vuoden 2010 vaaleja edeltävänä keväänä. Mielipidemittausten luvut laskevat, ja puolueella on nyt vain noin kahden prosentin tuki. Jotta puolue pääsisi valtiopäiville syyskuun vaaleissa, sen pitäisi kaksinkertaistaa suosionsa. Jos suuntaus pysyy samana, ruotsindemokraatit eivät pääse läpi, ja näin ollen myös vakiintuneiden ryhmittymien käymä keskustelu on laantunut. Punavihreä oppositio on ollut tiukasti vastaan kaikkea yhteistyötä ruotsindemokraattien kanssa, kun taas porvarillinen hallitusrintama on jättänyt kysymyksen avoimemmaksi. Tiedostusvälineet ovat lopettaneet puolueesta uutisoimisen, ja toukokuussa Landskronan käräjäoikeudessa langetettiin tuomio. 23-vuotias tuomittiin vankeuteen vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi, ja landskronalaiset hyväksyivät tuomion mukisematta. 

Artikkeli edustaa kirjoittajan omia näkemyksiä.