Tanskan pääministeri kertoi helpottuneena lehdistölle tiistaina 25. toukokuuta, että hallitus ja Tanskan kansanpuolue ovat juuri päässeet sopimukseen historiallisesta suunnitelmasta maan talouden kohentamiseksi.

Hallituksen päämiehen mukaan Tanska kykenee suunnitelman ansiosta pitämään kiinni eurooppalaisista sopimuksista, joiden mukaan EU-maiden velkataakka ei saa ylittää kolmea prosenttia BKT:sta.

Lars Løkke Rasmussen tähdensi lehdistötilaisuudessa, että erilaiset aloitteet ja uudistukset supistavat nopeasti budjetin alijäämää ja vahvistavat samalla hyvinvointiyhteiskunnan pitkän aikavälin rahoitusta.

Valtiovarainministeriön mukaan suunnitelma kohentaa julkista taloutta 24 miljardilla kruunulla vuonna 2013 ja 26 miljardilla vuonna 2015 ja kasvattaa työvoimaa noin 11 000 hengellä.

”Tämä parantaa Tanskan taloutta lähes koko maailman yli pyyhkäisseen rajun kriisin jälkeen”, valtiovarainministeriö totesi.

Vastenmielinen populismi

Suunnitelmaan sisältyvistä päätöksistä merkittävimpiä on aiottujen verohelpotusten lykkääminen. Lisäksi työttömyyspäivärahakausi lyhenee neljästä vuodesta kahteen, ja ay-maksujen verovähennysoikeudelle asetetaan yläraja – mikä on ymmärrettävästi saanut ay-liikkeen takajaloilleen.

Sopimukseen sisältyy useita muitakin aloitteita. Lapsilisien ylärajaksi tulee 30 000 kruunua, mikä tuo miljardin kruunun säästöt vuonna 2013. Kehitysapu pidetään vuoden 2010 tasolla, mistä syntyy säästöä 1,4 miljardia kruunua. Ulkomaalaisille määrätyt erilaiset käsittelymaksut tuovat kassaan 82 miljoonaa kruunua. Tulkkipalvelujen poistaminen säästää lisäksi 15 miljoonaa kruunua.

Erityisesti nämä aloitteet herättivät kiivaita vastalauseita, sillä arvostelijoiden mukaan ne ilmentävät vastenmielistä populismia, jossa säästöperusteena on ihonväri.

Arvostelijoiden mukaan tämä oli hinta, joka Tanskan kansanpuolueelle oli maksettava, jotta se tukisi hallitusta ja varmistaisi enemmistön tärkeän taloussuunnitelman taakse.

”Tanskan kansanpuolueella on huomattavan suuri vaikutusvalta hallituksen säästösuunnitelmaan (…)”, Kristeligt Dagblad -lehden pääkirjoituksessa todettiin.

”Vaikutusvalta koskee sekä pienen pieniä säästöjä, joita ei voi pitää muuna kuin heikkoihin ryhmiin kohdistuvana kiusantekona, että poliittisen rohkeuden puutetta alueilla, joilla todella voitaisiin säästää.”

Lehti kritisoi muun muassa sitä, että hallitus ei puuttunut kovemmalla kädellä ennenaikaisiin eläkkeisiin, joissa olisi mahdollista säästää suuria summia. Sen sijaan säästetään sairaalatulkkauksissa.

”Se tuo valtionkassaan vaivaiset 15 miljoonaa kruunua, mutta on vahingoksi niille kaikille, jotka eivät puhu tanskaa. Sairaalaan joutuminen on muutenkin tarpeeksi ikävää. Se on häpeällistä symbolipolitiikkaa”, lehti kirjoitti.

Myös kehitysavun jäädyttäminen sai kyytiä. ”Kolmannen maailman köyhät joutuvat nyt kärsimään meidän holtittomasta kulutuksestamme, eikä pääministeri edes lupaa palauttaa kehitysapua 0,8 prosenttiin bruttokansantuotteesta eli hallituksen tähänastiseen kipurajaan. Se on todella surkeaa”.

Myös lapsilisäsäästöjä kritisoitiin. Pääkirjoituksen mukaan säästö kohdistuu paljolti maahanmuuttajaperheisiin, joten suunnitelman sanoma on perhevastainen.

Ankaraa arvostelua

BT-lehti korosti samoja asioita. Lehden poliittinen kommentaattori Helle Ib totesi, että Tanskan kansanpuolue on onnistunut painostamaan hallituksen erittäin epämiellyttäviin heikennyksiin, jotka koskevat pakolaisia, maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään.

”Lapsilisien yläraja rankaisee erityisesti perheitä, joissa on yli kaksi lasta, ja myös tulkkauskustannusten säästöt kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin vieraskielisiin. Jälkimmäinen toimenpide tuo valtionkassaan vuosittain vain 15 miljoonaa kruunua. Mitä Tanskan kansanpuolue on mahtanut ajatella? Tulkkaavatko lapset varattomille pakolaisvanhemmilleen, kun lääkäri ilmoittaa syöpädiagnoosin tai kun vanhemmat kertovat psykologille kidutuskokemuksistaan?”

Kansankäräjillä suunnitelmaan reagoi erityisen voimakkaasti Det Radikale Venstre -puolue.

– Päivärahauudistus on ainoa myönteinen, tulevaisuuteen tähtäävä toimenpide muutoin sysimustassa säästösuunnitelmassa, jolla ei ole tulevaisuutta, puolueen puheenjohtaja Margrethe Vestager sanoi.

Tanskan kansanpuolue on tyytyväinen

Tanskan kansanpuolue oli sen sijaan hyvin tyytyväinen.

– Olemme tehneet sen, mitä pitikin, Pia Kjærsgaard ilmoitti tiivistäessään haastattelussa sopimuksen sisällön.

– Olemme osoittaneet olevamme mukana myös tiukoissa tilanteissa. Emme ole pelkästään jakamassa kivoja lahjoja, vaan osallistumme myös tuskallisempiin toimenpiteisiin. Tunnemme vastuumme, Tanskan kansanpuolueen puheenjohtaja totesi.

Myös Pia Kjærsgaardin lähipiiriin kuuluva Peter Skaarup oli tyytyväinen. Hän korosti puolueen varmistaneen noin sadan miljoonan kruunun vuotuiset säästöt ulkomaalaisiin liittyvissä asioissa. Hän väitti Tanskan kansanpuolueen nimenomaan toivovan kulujen jakamista kaikkien kansalaisten kesken.

– Jos länsimaiden ulkopuolelta tulleet maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä työskentelisivät yhtä paljon kuin tanskalaiset, taloudellinen tilanne olisi oitis 24 miljardia kruunua parempi, kestävyysongelma olisi ratkaistu ja Tanskan talous lähtisi räjähdysmäiseen kasvuun, hän sanoi.

Skaarup lupasi, että Tanskan kansanpuolue jatkaa vastedeskin ”sosiaalisesti tasapainoista politiikkaa, joka painostaa maahanmuuttajia hankkimaan työpaikan, kouluttautumaan tai kenties palaamaan kotiin, ellei maassaolo suju”.

– Siksi emme ymmärräkään, miksi jotkut paasaavat varhaiseläkkeen poistamisesta; haluamme mieluummin maahanmuuttajien menevän töihin tai pysyvän pois täältä, mikäli he eivät halua olla osa yhteiskuntaa, sen sijaan että he heikentävät tanskalaisten hyvinvointia. Se siis keskustelun laaja-alaisuudesta.

Asian ydin on siinä, että tämä keskustelu on ollut varsin vähäistä verrattuna poliittiseen koiratappeluun, jota on käyty päivärahakauden lyhentämisestä neljästä vuodesta kahteen.

Arvostelijat ovat toki sanoneet mielipiteensä, kuten jo todettiin. Opposition tärkeimpiä puolueita, sosiaalidemokraatteja ja sosialistista kansanpuoluetta (SF), ei kuitenkaan huvita kiistellä hallituksen ja Tanskan kansanpuolueen kanssa ulkomaalais- ja kotouttamispolitiikasta. Tästä näkökulmasta taloussuunnitelma heijastelee Tanskan politiikassa tapahtunutta dramaattista muutosta.

Poliittiset asemat ovat siirtyneet

Vuonna 2001 Anders Fogh Rasmussen sai hallitusvallan osittain siitä syystä, että kaikki porvaripuolueet olivat yksimielisiä ulkomaalaispolitiikan merkittävästä tiukentamisesta.

Fogh vetosi vaalitaistelussa moniin tanskalaisiin, jotka olivat tympääntyneet maahanmuuton kielteisiin seurauksiin, kuten paljolti ulkomaalaisten asuttamiin gettoihin ja kouluihin, joissa maahanmuuttajataustaiset lapset olivat vahvasti yliedustettuja. Monet tanskalaiset olivat myös turhautuneita sopeutumattomien maahanmuuttajataustaisten nuorten tekemiin rikoksiin, ja he olivat yhä tyytymättömämpiä siihen, että monet maahanmuuttajat eivät käyneet töissä, vaan elivät tulonsiirtojen varassa rasittaen julkista taloutta.

Etenkin Tanskan kansanpuolue kaappasi äänestäjiä sosiaalidemokraattien hajanaiselta joukolta. Osa sosiaalidemokraateista halusi ottaa mittaa porvaripuolueista. Toiset taas katsoivat porvarillisten puolueiden tiukennusvaatimusten olevan kutakuinkin asiallisia.

Puolue oli jakautunut kahtia, eikä se pystynyt vastaamaan tanskalaisten enemmistön toiveisiin.

Sosiaalidemokraatit ovat sittemmin muuttaneet kurssia ja lähentyneet ulkomaalaispolitiikassaan merkittävästi hallitusta ja Tanskan kansanpuoluetta. Sosialistinen kansanpuolue on kokenut viime vuosina samanlaisen muodonmuutoksen.

Kehityksen dramaattisuus tuli selkeästi ilmi, kun päivälehti Politiken – joka suhtautuu erittäin kriittisesti porvarihallitukseen ja Tanskan kansanpuolueeseen – irvaili äskettäin pääkirjoituksessaan sosialistisen kansanpuolueen uuden polven poliitikkoja.

”Nuoret vasemmistoaktivistit vaikuttavat pikkuvanhassa opportunismissaan sekä dementoituneilta että illuusiottomilta”, kirjoitti Lars Trier Mogensen, joka kutsui nuoria sosialisteja DF-sukupolveksi. Hän viittasi tällä nuoriin, jotka olivat ehtineet aikuisikään vasta sen jälkeen, kun Tanskan kansanpuolue – DF – oli tehnyt läpimurron vuoden 2001 vaaleissa.

Politikenin päätoimittajan mukaan nuoret sosialistit ovat hemmoteltu sukupolvi, joka ei kykene nousemaan oikeiston 1990-luvulla määrittämän arvopoliittisen asialistan yläpuolelle. Hän suomii sitä, että he sosiaalisen närkästyksen ja globaalin näkemyksen puutteessa tyytyvät määrittelemään itsensä oikeistosiiven päävirtauksen eli kansalliskonservatismin mukaan.

On kiinnostavaa, että tällaista kirjoitusta ei olisi voinut kuvitellakaan vielä muutama vuosi sitten, eikä olisi voinut kuvitella sitäkään, että suurisuuntainen taloussuunnitelma sisältäisi joukon säästötoimia, jotka kohdistetaan nimenomaan maahanmuuttajiin.

Poliittisessa kirjossa on tapahtunut dramaattinen siirtymä alle vuosikymmenessä.

Suunnitelman kannattajat sanovat, että siirtymä on oikea ja välttämätön. Arvostelijoiden mielestä kyse on kiusallisesta populismin nöyristelystä.

Artikkeli edustaa kirjoittajan omia näkemyksiä.