Muutama kuukausi sitten poliittis-taloudellisen keskustelun kuumimpia aiheita olivat työvoiman puute ja pelko talouden ylikuumenemisesta. Finanssikriisi on kuitenkin muuttanut kaiken. Hallitus on joutunut järjestämään rahoitussektorille apupaketteja, ja sen on pakko antaa piristysruiskeita taloudelle. Luvassa on vaikeita vuosia.

Pääministeri Anders Fogh Rasmussen piti 1. tammikuuta 2008 kansakunnalle uudenvuodenpuheen, joka nähtiin suorana televisiolähetyksenä. Tällainen etuoikeus suodaan jokaiselle istuvalle hallituksen päämiehelle, joka kykenee keskeytyksettä esittämään tekstinsä äänestäjille.

Kun nyt kuuntelee hänen sanojaan, tuntuu kuin pääministeri olisi puhunut aivan eri aikakaudella.

”Tanskalla menee paremmin kuin koskaan ennen”, Fogh Rasmussen sanoi mainiten ennätyksellisen alhaisen työttömyyden ja kymmenien tuhansien ihmisten työllistymisen, jonka myötä ihmiset ovat saaneet mielekästä tekemistä ja vastuuta. Hän sanoi talouden nousua sosiaaliseksi vallankumoukseksi ja varoitti sitten: ”Kaikki sujuu niin hyvin, että uuden vuoden suurin uhkatekijä on itse asiassa se, että kaikki sujuu liian hyvin.”

Vielä vuosi sitten hänen lähtökohtanaan oli pelko talouden ylikuumenemisesta. Luvassa oli hankalia sopimusneuvotteluja, ja hän kehottikin työnantajia ja ay-liikettä pidättymään suurista palkankorotuksista.

Vielä lokakuussa kansankäräjien avajaisissa hän korosti, että Tanskan talouden suurin ongelma oli työvoiman puute, ja hän kehotti työmarkkinauudistuksen neuvotteluosapuolia turvaamaan työvoiman tarjonnan kasvun.

Uudistus tyssäsi villinä laukkaavaan finanssikriisiin, joka ällistyttävän lyhyessä ajassa muutti pelon työvoiman puutteesta työttömyyden peloksi.

Äärimmäistä epävarmuutta

Tapahtumien kulku on syytä mainita, koska finanssikriisi on riepottanut myös Tanskaa niin rajusti, että useimmat politiikan ja elinkeinoelämän päätöksentekijät ovat olleet ihmeissään.

Jotkut toki varoittelivat riskeistä, mutta kukaan ei kyennyt ennakoimaan, miten hurjalla voimalla finanssikriisi iskee ja miten nopeasti se vaikuttaa reaalitalouteen.

Kun riippumattoman analyysiyksikön Tanskan talousneuvoston puheenjohtajiston jäsen professori Peter Birch Sørensen marraskuun lopussa esitteli neuvoston uudet ennusteet, hän totesi, ettei ollut koskaan ennen joutunut esittämään ennakointeja niin epävarmassa tilanteessa.

Asiantuntijat keskustelivat ennusteista, ja valtiovarainministeriön kansliapäällikkö totesi, ettei hänenkään ollut koskaan aikaisemmin tarvinnut korjata kansantalouden avainlukuja alaspäin yhtä paljon kuin mitä hän juuri oli tehnyt. Hän oli joutunut korjaamaan budjettejaan kahden kuukauden aikana peräti 56 miljardia kruunua eli runsaat 7,5 miljardia euroa.

Kymmenen päivää myöhemmin, 8. joulukuuta, valtiovarainministeriö julkisti talouskatsauksensa, jossa esitetään toistaiseksi synkimmät näkymät Tanskan talouden kehityksestä.

Raportin päätelmän mukaan rahoitusmarkkinoiden rauhattomuus ja heikot kansainväliset kasvunäkymät yhdessä hiljentyneiden asuntomarkkinoiden ja heikentyneen kilpailukyvyn kanssa pitävät bruttokansantuotteen kasvun heikkona ensi vuonna. Ministeriö arvioi bruttokansantuotteen kasvavan vain 0,2 % vuonna 2008, –0,2 % vuonna 2009 ja 0,7 % vuonna 2010. Työttömyys kohoaa 3,5 prosenttiin vuonna 2010.

Valtiontalouden ylijäämän odotetaan supistuvan viime vuoden runsaasta 75 miljardista kruunusta eli noin 10 miljardista eurosta (4,4 % bruttokansantuotteesta) runsaaseen 52 miljardiin kruunuun eli vajaaseen 7 miljardiin euroon (3,0 % bruttokansantuotteesta) tänä vuonna ja kääntyvän hienoiseksi alijäämäksi vuonna 2009 (0,0 % bruttokansantuotteesta). Alijäämän arvioidaan nousevan vajaaseen 23 miljardiin kruunuun eli noin kolmeen miljardiin euroon (1,2 % bruttokansantuotteesta) vuonna 2010.

Valtiovarainministeri Lars Løkke Rasmussen totesi tämän perusteella, että hallituksen tärkein tavoite on työttömyyden pitäminen kurissa. Toisin sanoen asialista on jokseenkin erilainen kuin se, jota pääministeri oli muutama kuukausi aiemmin noudattanut.

Apua pankkisektorille

Talous- ja elinkeinoministeri Lene Espersen puhui 8. joulukuuta finanssineuvoston vuosikokouksessa, joka pidettiin valtion taidemuseossa Kööpenhaminassa. Hän totesi alkajaisiksi, että viehättävä ympäristö oli räikeässä ristiriidassa rahamarkkinoiden synkän kehityksen kanssa.

"Olemme keskellä maailmanlaajuista finanssikriisiä, jonka mittasuhteet ovat ennennäkemättömät”, hän sanoi.

Valtiovarainministeri sekä talous- ja elinkeinoministeri ovat viime aikoina kantaneet pääasiallisen vastuun toimista, joihin hallitus on ryhtynyt kriisin hillitsemiseksi.

Yhdysvaltalaisen Lehmann Brothers -pankin romahdettua terveidenkin rahalaitosten on ollut vaikea pitää yllä riittävää maksuvalmiutta, ja hyytyneet rahamarkkinat olivat Lene Espersenin sanoin muodostamassa vakavan uhan rahoitusvakaudelle myös Tanskassa.

Lokakuun alussa hallitus sai neuvoteltua valmiiksi kaksi rahoitusvakautta koskevaa sopimusta, joiden seurauksena valtio muun muassa takaa ennennäkemättömän suuria rahasummia. Rahoitusvakauslaki tarjoaa turvaverkon tanskalaisten rahoituslaitosten yksityis- ja yritysasiakkaille.

Erityinen roskapankki on saanut tehtäväkseen ottaa haltuunsa hätää kärsivät rahalaitokset, niin että velkojille voitaisiin maksaa ajallaan – mikä kävikin surullisen ajankohtaiseksi 28. marraskuuta, kun roskapankki otti haltuunsa EBH Bankin. Alun perin takuiden oli tarkoitus olla voimassa kaksi vuotta, 30. syyskuuta 2010 saakka, mutta jo nyt suunnitellaan siirtymäkauden pidentämistä.

Eläkesäästäjien ja asunnonomistajien turvaksi on otettu käyttöön erillinen pelastuspaketti, niin etteivät he joutuisi kärsimään turhia tappioita finanssikriisin vuoksi. EU:ssa hallitus on kannattanut uutta talletusten vakuussuojaa, joka takaa kokonaan useimpien pankkiasiakkaiden rahat.

Joidenkin pankkien – muun muassa Roskilde Bankin – ahne ja vastuuton johto on lisäksi saanut poliitikot ja rahoitusalan paneutumaan pankkien tilintarkastuksiin ja valvontaan, ja pankkien vakavaraisuudelta ja riskiprofiililta on alettu vaatia suurempaa avoimuutta. Myös rahoitussektorin palkkakäytännöt aiotaan tutkia perin pohjin. Valtion rahoitusvalvontalaitos on saanut lisäksi – vähän jälkijunassa ehkä – 10 miljoonaa kruunua (lähes 1,35 miljoonaa euroa) pankkivalvonnan tehostamiseen.

Vauhtia talouteen

Kuten muissakin maissa, Tanskassa leviää pelko siitä, että pankkien vaikeudet hankkia vastuullista pääomaa johtavat luottopolitiikan tiukentamiseen, jolloin myös terveiden yritysten on vaikea löytää rahoitusta investoinneilleen.

Mikäli näin käy suuressa mittakaavassa, kriisin vaikutukset reaalitalouteen voimistuvat, mikä saattaa pysäyttää luotonannon yrityksille ja kotitalouksille. Lyhyesti sanottuna talouden ydin sulaa.

Tanskan rahoitussektorin pelastustoimien seuraava etappi onkin valtion pääomitus, jolla vahvistetaan rahoituslaitosten pääomapohjaa, ja toista pelastuspakettia ollaan jo kehittelemässä. Ei ole myöskään kiistetty, etteikö kriisin taltuttaminen vaatisi vielä lisää kriisipaketteja.

Rahoituksellisten apupakettien lisäksi hallitus on päättänyt piristää Tanskan taloutta enemmän kuin alun perin oli suunniteltu hyväksymällä vuoden 2009 budjetin. Lähivuosina on lisäksi suunnitteilla laajoja investointeja muun muassa sairaalarakenteen uudistukseen ja infrastruktuuriin.

Hallitus aikoo myös esittää heti alkuvuodesta ehdotuksensa vihreästä kasvusta, ja verokomitea tekee esityksen tuloveron alentamisesta.

Taloustilanteen pahetessa talousministerit ovat alkaneet puhua siitä, ettei verohelpotuksia tarvitse välttämättä rahoittaa kruunulleen, kun huojennuksilla yritetään saada vauhtia talouteen. Tällainen ajattelutapa ei olisi tullut kysymykseenkään vielä muutama kuukausi sitten.

Myrskyisän tilanteen havainnollistamiseksi sanottakoon vielä, että pääministeri on maininnut mahdollisuuden järjestää Tanskassa kansanäänestys euron käyttöönotosta. Tämä saatiin kuulla pian sen jälkeen, kun finanssikriisi oli syövyttänyt euron ja kruunun välille niin suuren korkokuilun, että EMU-yhteistyön ulkopuolella oleminen kävi kalliiksi.

Kasvun ja työllisyyden kannalta on olennaista, että korkokuilua pienennetään ja että korot laskevat myös Tanskassa, silloin kun ne laskevat muualla, pääministeri perusteli.

Valtiovarainministeri ilmaisi asian maanläheisemmin: ”Pienessä jollassa merellä joutuu hiukan enemmän säiden armoille kuin isossa laivassa. Euroon liittyminen on siis järkevää.”

Kansankäräjien Eurooppa-valiokunta järjestää 22. tammikuuta kuulemistilaisuuden eurosta – ja Tanskan suhtautumisesta euroon – mutta kaikki viittaa siihen, ettei pääministeri usko kansanäänestyksen pikaiseen toteutumiseen. Hän tuskin uskaltautuu uhkapeliin aikana, jota leimaavat niin äärimmäinen rauhattomuus ja epävarmuus.

Artikkeli edustaa kirjoittajan omia näkemyksiä.