Pohjoismaiden liikennepolitiikka: avoimia rajoja vai suljettuja verkostoja?
Liikennepolitiikan Pohjoismaiden ministerineuvosto lakkautettiin muutama vuosi sitten, mutta Pohjoismaissa rajat ylittävät kuljetukset ja liikenne on laajempaa kuin koskaan. Mitkä näkökohdat saavat eniten painoarvoa maiden liikennepoliittisissa päätöksissä? Entä ovatko lähtökohdat pääasiallisesti paikallisia vai rajat ylittäviä ja onko suunnitteilla laajoja hankkeita, jotka voisivat paremmin yhdistää Pohjoismaita? Tämänkertaisessa Analys Nordenissa aiheena on Pohjoismaiden liikennepolitiikka.
Suomi
Suomen rautatiet rapistuvat
Suomessa on junien aikatauluja jouduttu hidastamaan, koska rautateiden kunto heikkenee. Liikenteen investointitarpeita maassa on paljon, mutta niiden rahoittaminen vaikeaa. Valtion tiukka talous on estänyt merkittävät uudet hankkeet, vaikka Suomessa etäisyydet ovat pitkiä ja kuljetus- ja liikkumistarpeet suuria. Silti visioissa vedetään tunnelia Tallinnaan ja ratayhteyttä Jäämerelle.
Islanti
Autokansaa
Islantilaiset ovat autokansaa, oikeita autojen suurkuluttajia. Islannissa on väkilukuun suhteutettuna enemmän autoja kuin missään muussa Euroopan maassa, noin 665 autoa tuhatta asukasta kohti. Vastaaviin lukuihin ylletään vain Yhdysvalloissa. Maan autokanta kuuluu väkimäärään suhteutettuna myös maailman eniten energiaa kuluttaviin. Islantilaiset suosivat isoja autoja, ja matkat taitetaan useimmiten yksityisautoilla. Auto ei ole islantilaiselle vain kulkuneuvo, päällysvaate ja hyödyllisin palvelija, vaan myös statussymboli ja osa identiteettiä.
Ruotsi
Ruotsin junakaaos
Ruotsi sijaitsee muiden Pohjoismaiden keskellä. Matkustaessaan Pohjoismaiden ulkopuolelle ruotsalaisen on aina kuljettava naapurimaiden ohi tai niiden kautta. Sama koskee kaikkia tavaroita, joita Ruotsi vie muualle maailmaan. Ruotsin Venäjän-vienti kulkee Suomen kautta, ja Smålannista tulevat huonekalut matkaavat Tanskan halki.
Tanska
Sulkeutuvatko Tanskan rajapuomit?
Suunnitelmat Tanskan tiukennetusta rajavalvonnasta ovat nostaneet maan kansainvälisen lehdistön otsikoihin, suututtaneet EU-komission ja saaneet erittäin ankaraa arvostelua Saksasta. Ironista kyllä, valvonnan oli tarkoitus olla hyvä uutinen.
Norja
Kansakunnan rakentaminen jatkuu
Äänestäjät ohjaavat poliitikkoja. Tämä on pääasiallinen selitys sille, että Ruotsiin ja muualle Eurooppaan johtavien uusien teiden ja junaratojen hahmotelmat jäävät piirustuslaudalle. Äänestäjät matkustavat enimmäkseen Norjan teillä ja junilla, joten he toivovat poliitikkojen käyttävän rahat ensisijaisesti oman maan liikenneverkon kehittämiseen. Tähän saattaa kuitenkin tulla muutos. Nopeista junayhteyksistä on tehty konkreettisia selvityksiä, ja Kööpenhaminaan tällainen junayhteys ehkä saadaankin.
Ahvenanmaa
Ahvenanmaa viinameren keskellä
Ahvenanmaa on 6 500 saaren muodostama yhteiskunta keskellä merta. Näkökulmasta riippuen se merkitsee Ahvenanmaalle suojaa tai rajoitetta. Miten asiaa sitten tarkastellaankin, kuljetukset ovat taloudellisen elinvoiman ehdoton edellytys Ahvenanmaan kaltaiselle pienelle ja syrjäiselle saariyhteiskunnalle.
Nordic countries eyeing 'core' EU transport network
Scandinavian cross-border bridges and highways are given as an example for successful project management in an area where the EU is currently trying to cut waste, politicking and huge delays in execution by focusing on a 'core' network of transport routes.
Transport policies in the Nordic region: Open or closed networks?
The Nordic Ministerial Council for transport policies ceased to exist a few years ago although crossborder traffic is growing more than ever in the Nordic Region. Experience have also shown that grand crossborder transport projects can bind the Nordic countries closer together. Despite this increase and experience, it is still the national traffic projects that are prioritised when Nordic governments decide on transport policies. Analys Norden takes a look at what drives transport policies in the Nordic countries.
