Pohjoismaat ovat selviytyneet hämmästyttävän hyvin maailmanlaajuisessa kilpajuoksussa. Vaikeuksia aiheuttavat kuitenkin talouden taantuma ja väestökehitys. Suuret ikäluokat jättäytyvät lähiaikoina työelämästä, mikä saa hyvinvoinnin natisemaan liitoksissaan. Pohjoismaiden kilpailukykyä kohennetaan investoimalla tutkimukseen ja vihreään teknologiaan.

Pohjoismaat investoivat vuoteen 2013 mennessä noin 44,25 miljoonaa euroa yhteiseen ilmasto-, energia ja ympäristötutkimukseen, mikä osaltaan ilmentää globaalia taistelua hyvinvoinnista ja kasvusta.

Investoinnit osoittavat myös, että ilmasto on nyt konkreettisesti asialistalla. Eri puolilla maailmaa investoidaan järjestelmällisesti energiatehokkuuteen ja vihreään teknologiaan, joista on asiantuntijoiden mukaan kehittymässä merkittäviä liiketoiminta-alueita.

Tanskassa vihreät investoinnit ja ilmastoasioiden käsittely ovat saavuttaneet aivan erityiset mittasuhteet, koska pääministeri Anders Fogh Rasmussen isännöi Kööpenhaminassa joulukuussa pidettävää YK:n ilmastokokousta.

Kokouksessa tähdätään uuteen kunnianhimoiseen ilmastosopimukseen.

Pääministerin matka- ja kokousohjelma on varsin tiivis ilmastokokouksen kynnyksellä, koska hänen on selvitettävä maiden näkemykset ja löydettävä kompromissin mahdollisuuksia.

Maailmanlaajuinen vakava talouden taantuma ei ole vielä toistaiseksi vaarantanut Kööpenhaminassa mahdollisesti solmittavaa sopimusta. Kansainväliset tarkkailijat ennakoivat vastikään ilmastoasioiden jäävän talouskriisin jalkoihin. He arvioivat poliittisten johtajien keskittyvän yksipuolisesti talouteen, työllisyyteen ja kansallisen teollisuuden suojelemiseen ja palaavan ilmastosopimuksen ja vihreiden investointien pohtimiseen sitten, kun talous on taas jaloillaan.

Muutos Yhdysvalloissa

On kuitenkin kiinnostavaa, että vihreät investoinnit on sisällytetty moniin kriisitalouksien elvytyspaketteihin. Näin on tehty sekä Kiinassa, Euroopassa että Yhdysvalloissa. Valkoisessa talossa on huomattu presidentti Barack Obaman ensimmäisestä työpäivästä lähtien, että uusi presidentti paneutuu ilmastoasioihin.

Obama on tehnyt selväksi, että hänen mielestään investoinnit uusiin kestäviin tekniikoihin voivat avata suunnattoman liiketoiminta-alan. Hän puhuu uuden energiatalouden (New Energy Economy) mahdollisuuksista ja haluaa tehdä Yhdysvalloista sen tärkeimmän toimijan. Presidentti aikoo muuttaa merkittävästi Yhdysvaltain ilmasto- ja ympäristöpolitiikan suuntaa, ja hän on – toisin kuin edeltäjänsä George W. Bush – ilmoittanut tavoitteekseen uuden ilmastosopimuksen.

Obaman uuden hallinnon mukaan ilmastopyrkimykset ja talouden elvyttäminen eivät ole ristiriidassa. Energiankäytön tehostaminen ja puhtaampien tekniikoiden kehittäminen nähdään päinvastoin tulevaisuuden kasvutalouden tärkeänä pontimena, ja Barack Obaman tämän alan uudet neuvonantajat tietävät varsin hyvin, että juuri Yhdysvallat voi säästää miljardeja hyödyntämällä energiaa tehokkaammin ja vastuullisemmin.

Tanskan ilmastoministeri Connie Hedegaard, joka valmistelee Kööpenhaminan ilmastokokousta yhdessä Anders Fogh Rasmussenin kanssa, on tiivistänyt asenteenmuutoksen niin, että maailman johtajista yhä useammat ovat alkaneet ymmärtää, ettei ilmastoasiassa ole kyse menetyksistä. Se tarjoaa myös mahdollisuuksia ja saattaa vauhdittaa uutta kasvukehitystä.

Investoinnit ja uudistukset

Sama perustelu koskee yhteispohjoismaista investointipanostusta ilmasto-, energia- ja ympäristötutkimukseen.

Investoinneilla halutaan toisaalta löytää keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen, toisaalta avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tavoitteena on, että Pohjoismaiden johtoasema ympäristöteknologian ja ilmastotutkimuksen alalla säilyy ja vahvistuu.

Tulevaisuus näyttää, saadaanko investoinneista se hyöty, jota nyt toivotaan. Kilpailu on äärimmäisen tiukkaa, ja monissa maissa ohjataan huomattavia summia samansuuntaiseen tutkimukseen. Siinä mielessä vajaan 45 miljoonan euron investointipaketilla ei päästä pitkälle.

On myös selvää, että vahvinkaan pohjoismainen vihreän teknologian sillanpää ei riitä suojaamaan Pohjoismaita kriisin aiheuttamilta kolhuilta.

Energiatehokkuuteen ja uusiin vihreisiin teknologioihin suunnatut tutkimus- ja innovaatioinvestoinnit eivät yksinään riitä, vaan pohjoismaisen hyvinvointimallin selviytyminen kriisistä edellyttää myös uudistuksia.

Tanskan verouudistus

Maailmanlaajuinen kriisi on iskenyt Tanskaan hetkellä, jolloin suuret ikäluokat ovat poistumassa työmarkkinoilta. Se asettaa Tanskan talouden kovalle koetukselle.

Toisaalta ikääntyneiden määrän kasvu aiheuttaa suuria paineita terveydenhuollolle ja vanhustenhuollolle, toisaalta taas työmarkkinoilta poistuu niin paljon väkeä, että heidän tilalleen ei löydy riittävästi nuoria. Tämä luo paineita tulevaisuuden hyvinvoinnin rahoitukselle. Ilman uudistuksia valtiontalous ajautuisi miinuksen puolelle. Menot olisivat yksinkertaisesti tuloja suuremmat.

Anders Fogh Rasmussenin ja hänen luotsaaman Venstren sekä konservatiivien muodostaman hallituksen on siis huolehdittava ilmastokokouksen lisäksi myös uudistuksista.

Asialistalla on ensimmäisenä verouudistus, jolla kevennetään merkittävästi tuloveroa ja korotetaan ympäristöveroja. Tarkoituksena on tehdä työnteosta entistä houkuttelevampaa ja parantaa työvoiman tarjontaa.

Hallituksen talousstrategian eli niin sanotun 2015-suunnitelman mukaan tanskalaisten kokonaistyöpanosta on kasvatettava. Tarkoituksena on vahvistaa valtiontaloutta 14 miljardilla Tanskan kruunulla (1,87 miljardia euroa) vuodessa. Muuten finanssipolitiikka ei pysy kasassa.

Hallituksen asettama erityinen työmarkkinakomitea esitti syyskuussa 2008 ratkaisuehdotuksen. Tavoitteeseen päästäisiin muun muassa lyhentämällä päivärahakausia, vauhdittamalla työttömien aktivointia ja korottamalla varhaiseläkeikää.

Poliitikot hylkäsivät ehdotukset, mikä luonnollisesti on vain kärjistänyt verouudistuksen taloudellisia perusteluja. Yhtenä ratkaisuna on ehdotettu ekologista verouudistusta, jolla lasketaan nimenomaan ansiotyön verotusta ja korotetaan samalla ympäristöveroja. Työvoiman tarjontaa lisäävän rahoitetun verouudistuksen etuna olisi myös verotettavien tulojen kasvu. On kuitenkin epärealistista kuvitella, että 14 miljardin kruunun vuotuinen rahoitusongelma voidaan ratkaista verouudistuksella.

Sen vuoksi poliitikoilla on yhä edessään närää herättäviä ikäviä päätöksiä, ja heidän on luultavasti jossakin vaiheessa joka tapauksessa kajottava päivärahoihin ja varhaiseläkkeisiin.

Ensi vaiheessa poliitikot keskittyvät kuitenkin kasvu- ja tukipaketteihin – eli finanssisektorin elvytyssuunnitelmiin, verohelpotusten suunnitteluun ja julkisten investointien aikaistamiseen. Päämääränä on talouden pitäminen käynnissä.

Erilaiset tukipaketit ja suunnitelmat on kuitenkin kasattava niin viisaasti, etteivät ne aiheuta taloudelle pysyviä rasitteita, koska se tekisi taloudesta entistä haavoittuvamman.

Näiden mutkikkaiden toimien joukossa panostus vihreään teknologiaan on noussut keskiöön entistä selkeämmin – mutta alan kansainvälisestä kilpailusta on odotettavissa kivikovaa. Panostukset eivät myöskään ole mikään ihmelääke, jolla pohjoismaiset hyvinvointitaloudet pelastetaan niitä tulevaisuudessa uhkaavilta vaaroilta.

Artikkeli edustaa kirjoittajan omia näkemyksiä.