Tanskan hallitus panostaa nyt suurieleisesti terveyspolitiikkaan ja aikoo rakentaa supersairaaloita, tehostaa ennaltaehkäisyä ja tukea laajemmin kroonisesti sairaiden suurta joukkoa. Tavoitteena on pidentää tanskalaisten keskimääräistä elinikää sekä pysäyttää elintasosairauksien uhkaava epidemia, joka kuormittaa tulevaisuudessa terveydenhuoltobudjetit äärimmilleen.

Tanskan poliitikot käyttävät mielellään iskulausetta ”maailman johtavaa terveydenhuoltoa”, kun he haluavat vakuuttaa äänestäjät kaikesta siitä hyvästä, mitä he tekevät tälle kansalaisten kannalta erityisen tärkeälle yhteiskunnan sektorille.

Tanskan terveydenhuolto ei kuitenkaan ole kaikilta osin maailman kärkiluokkaa. Tanskalaisten keskimääräinen elinikä on EU:n alhaisimpia, syöpien hoito on ontunut pahasti verrattuna Tanskan naapurimaihin, ja lääketieteen erikoisalat on siroteltu liian moniin pieniin sairaaloihin.

Nyt käynnistettyjen laajojen panostuksien tarkoituksena on nostaa terveydenhuolto jaloilleen. Kuntauudistuksen myötä kunnat ovat kokeneet suurimman poliittisen ja hallinnollisen uudistuksen sitten vuoden 1970. Aiemmista 275 kunnasta jäi jäljelle sata, ja entiset läänit yhdistettiin viideksi suureksi alueeksi, jotka tulevaisuudessa ylläpitävät sairaaloita.

Terveyspoliittisella esityslistalla on ylimpänä miljardien investoinnit uusiin supersairaaloihin. Uusi arkkitehtuuri on kuitenkin vain yksi puoli asiasta, ja infrastruktuuri on aivan yhtä tärkeä. Tässä on mahdollisuuksia keskittyä aiempaa enemmän ennaltaehkäisyyn. Hallitus on valinnut kaikkiaan viisi keskeistä panostusaluetta.

Uudet supersairaalat

Osana hallituksen laatu-uudistuksia 3,3 miljardia euroa on osoitettu uudenaikaisten ja kestävien sairaaloiden rakentamiseen. Alueet kasvattavat osaltaan summaa muun muassa myymällä rakennuksia ja tontteja sekä keskittämällä hoitoja harvempiin sairaaloihin.

Alueet ovat parhaillaan laatimassa sairaalasuunnitelmiaan, mutta hallituksen osoittamiin rahoihin liittyy tiettyjä vaatimuksia. Erityinen asiantuntijaryhmä käy lävitse kunkin alueen suunnitelmat ja varmistaa, että investoinneilla saavutetaan maksimaaliset vaikutukset.

Konkreettisena esimerkkinä tästä mainittakoon se, että hallituksen tavoitteiden mukaisesti jokaiselle sairaalaan otetulle potilaalle on tarjottava yhden hengen huone, jos potilas sitä toivoo. Tämä tavoite täyttyy sitä mukaa kun sairaaloita peruskorjataan, ja terveysministeri Jakob Axel Nielsenin pitikin hiljattain tarkentaa, että nykyisten sairaaloiden kaikki huoneet eivät muutu yhdessä yössä yhden hengen huoneiksi. Terveysministerin mukaan rahat osoitetaan alueille, joissa ajatellaan uudella tavalla, vastuullisesti ja kokonaisvaltaisesti. Hän sanoi hiljattain Tanskan alueiden edustajille pitämässään puheessa, että kaikki lyhyen aikavälin tilkkutäkkiratkaisut tai kannattamattomat arvo-projektit on unohdettava, jos halutaan alueena olla mukana kilvassa valtion miljardeista.

Lääkärien uusi rooli

Leikkauksen onnistumiseen ei riitä keskitetty ja siten toivon mukaan parempi hoito uusissa supersairaaloissa. Kun lääketieteen erikoisalat keskitetään suurempiin ja uudenaikaisempiin sairaaloihin, samalla laajennetaan myös paikallisia terveydenhuoltopalveluita. Tämä tuo mukanaan taas uusia tehtäviä sekä enemmän vastuuta sekä yleis- että erikoislääkäreille.

Nimenomaan yleislääkäri on avainasemassa terveydenhuollossa. Yleislääkärin vastaanotto toimii pitkälti ikään kuin suodattimena, jolla on yhteydet suureen osaan väestöä ja joka usein ratkaisee, missä ja miten potilaiden vaivoja parhaiten hoidetaan. Tulevaisuudessa yleislääkärit vastaanottoineen ovat mukana varmistamassa, että asiat sujuvat paremmin ja johdonmukaisemmin. Syksyllä asiaa käsittelevä valiokunta esittää, miten yleislääkäreiden vastaanotot parhaiten organisoidaan sopimaan tulevaisuuden sairaalarakenteeseen. Valiokunta esittää myös ideoita siitä, miten yleislääkärit tekevät läheistä yhteistyötä kuntien terveydenhuoltotarjonnassa.

Jo nyt on tavoitteena, että yleislääkäreiden vastaanotoista tulisi osa suurempaa lääkäri- tai terveyskeskusta, joissa useammat ammattiryhmät, kuten esimerkiksi sairaanhoitajat ja fysioterapeutit, toimivat. Yhdessä he voivat auttaa kansalaisia monissa eri sairauksissa, jotka eivät vaadi erikoishoitoa uusissa supersairaaloissa. Lisäksi he toimisivat vahvana osatekijänä ennaltaehkäisevässä työssä.

Ennaltaehkäisyn vahvistaminen

Ennaltaehkäisyn vahvistamisesta on puhuttu jo useiden vuosien ajan. Monien eri tekijöiden ansiosta nyt vaikuttaa siltä, että sanoista ollaan ryhtymässä tekoihin: elintasosairauksien jatkuvan lisääntymisen seuraukset ovat niin synkkiä, että poliitikkojen ja terveydenhuoltoalan suunnittelijoiden on pakko panostaa ennaltaehkäisyyn. Toisaalta alan ammattilaisten eli lääkärien ja sairaanhoitajien piirissä ajattelutapa on muuttunut ennaltaehkäisyn suuntaan.

Vuoden 2009 alussa hallituksen ennaltaehkäisykomitea esittelee ehdotuksensa tehokkaaksi ennaltaehkäisystrategiaksi, joka koskee epäterveellistä ravintoa, tupakointia, alkoholia ja liikunnan puutetta. Nämä tekijät aiheuttavat nykyisin 40 prosenttia kaikista sairauksista ja kuolemantapauksista. Erityisesti on tarkoitus panostaa heikommassa asemassa oleviin tanskalaisiin, jotka eivät seuraa terveyskampanjoita. Tutkimuksissa yhteiskunnan hyväosaisten ja huono-osaisten väliset erot ovat järisyttävät.

Tavoitteena on, että tanskalaiset eläisivät paremmin ja kauemmin ja että vuosiin lisätään elämää ja elämään vuosia. Konkreettisena tavoitteena on seuraavien kymmenen vuoden aikana pidentää elinikää kolme vuotta. Avainasemassa ovat esimerkiksi kunnat, jotka uudessa kuntauudistuksessa saivat hyvin keskeisen roolin ennaltaehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Ajatuksena oli siirtää ennaltaehkäisy kansalaisille, kouluihin, lastentarhoihin ja urheiluhalleihin, ja nyt on tarkoitus toteuttaa tämä visio.

Parempaa apua kroonikoille

Ennaltaehkäisyn vahvistamisen lisäksi myös suuret kroonisesti sairaiden ryhmät saavat parempaa apua. Tulevaisuudessa panostetaan tavoitteellisemmin erityisiin ohjelmiin kroonikoille omahoidon ja potilaskoulutuksen avulla. Tanskan terveyshallitus laati keväällä 2007 suunnitelman siitä, miten panostusta voidaan parantaa ottamalla potilaat järjestelmällisemmin mukaan niin, että luodaan vakaa pohja tulevaisuuden panostuksille.

Tämä onkin välttämätöntä. Kroonikkopotilaiden määrä kasvaa nimittäin niin nopeasti, että se herättää syvää huolta terveydenhuoltoalan ammattilaisten, suunnittelijoiden ja poliitikkojen piirissä. Luvut osoittavat, että elintasotekijät aiheuttavat 40 prosenttia kaikista sairauksista. Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan elintasotekijät aiheuttavat vuonna 2020 jo 70 prosenttia kaikista sairauksista ja ennenaikaisista kuolemantapauksista.

Tanskassa oli 113 570 diabeetikkoa vuonna 1996. Vuonna 2006 luku oli noussut 226 463 henkilöön. Luku on toisin sanoen kaksinkertaistunut vain kymmenessä vuodessa. Vuonna 2002 Tanskassa noin 200 000 potilaalla todettiin sydänsairaus. Vuonna 2005 luku oli 320 000. On myös ennustettu, että luku nousee yli puoleen miljoonaan vuonna 2025, jos asiaan ei puututa.

Uusia suunnitelmia syövänhoitoon

Vihdoinkin on saatu vauhtia parempaan syövänhoitoon. Tanska on jäänyt siinä useilla aloilla jälkijunaan. Tämä onkin asia, jota hallitus on kritisoinut kovasti. Lisäksi hallitus joutuu kamppailemaan kaikkiin Pohjoismaiden ja koko läntisen maailman politiikkoihin kohdistuvien haasteiden parissa: kansalaisten hoidoille asettamat odotukset kasvavat. Myös kansalaisten vaatimukset henkilökohtaisesta yhteydestä ja räätälöidyistä ratkaisuista kasvavat, sillä vain ani harvat tyytyvät standardilausuntoihin.

Poliitikoilla on myös ratkaistavana erittäin hankala tehtävä: työntekijöiden rekrytointi ja heidän säilyttämisensä. Jo nyt lääkäreitä haetaan järjestelmällisesti ulkomailta, koska useat Tanskan reuna-alueet kärsivät lääkäripulasta. Arvion mukaan ulkomaisen työvoiman rekrytointi kasvaa niin, että pian ulkomaista työvoimaa haetaan ilmoituksin terveydenhuollon tehtäviin. Varmaa on ainakin se, että terveyskysymykset pysyvät poliittisen esityslistan kärkipäässä.

Artikkeli edustaa kirjoittajan omia näkemyksiä.