Työttömyyskäyrä uhkaa kääntyä nousuun, ja sen vuoksi uudistuspoliitikoilla on vaikeuksia ylipuhua tanskalaiset tekemään enemmän työtä. Lyhyellä aikavälillä rahoituskriisi ja suhdanteiden notkahdus voivatkin vaikeuttaa ratkaisun löytämistä tulevaisuuden suurhaasteeseen, joka on työvoiman tarpeen tyydyttäminen suurten ikäluokkien jättäessä työelämän.

Astuessaan puhujapönttöön kansankäräjien istuntokauden avajaisissa 7. lokakuuta pääministeri Anders Fogh Rasmussen tiesi, että häntä kuuntelisi huolestunut kansakunta.

Villiksi herennyt rahoituskriisi, asuntomarkkinoiden taantuminen, ahtaalle ajautuneet pankit, kuluttajien luottamuksen mureneminen, vähittäiskaupan hiljeneminen ja Tanskan taloutta viime vuosina leimanneen vahvan kehityssuhdanteen käänne huonompaan antoivat aiheen rauhoitella tanskalaisia.

”Nyt on jokaisen kotitalouden ja jokaisen yrityksen pidettävä pää kylmänä, mieli luottavaisena ja olo turvallisena. Auttaakseen siinä hallitus aikoo jatkaa vakaata finanssipolitiikkaa, niin että maan talous saadaan pidettyä oikealla raiteella”, sanoi pääministeri, jonka puheessa toistui huomiota herättävän usein sana turvallisuus.

Muiden puoluejohtajien tavoin hän tiesi, että talouden keinahdus johtaa poliittisen päiväjärjestyksen muutokseen. Viime vuosina keskiössä olleet ulkomaalaispolitiikka ja oikeuspolitiikka työntyvät taka-alalle, ja äänestäjien mielenkiinto kohdistuu enemmän talouspolitiikkaan. Seuraavissa vaaleissa monet ruksaavat vaalilippunsa sen mukaan, kumpi – hallitus vai oppositio – pystyy heidän mielestään selviytymään paremmin uusista hankaluuksista.

Puheessaan Fogh Rasmussen pyrki tekemään kansalaisille selväksi sen, että varmin tie terveeseen talouteen on työvoiman tarjontaa lisäävät uudistukset. ”Suurin haasteemme on työvoiman puute – siinäkin tapauksessa, että työttömyys hieman kasvaisi”, hallituksen päämies totesi. Hän mainitsi, että yksityisten yritysten ja julkisen sektorin työvoiman puute heikentää tuottavuutta, varallisuutta ja hyvinvointia.

Monisäikeinen strategia

Hallitus aikoo noudattaa monisäikeistä strategiaa työvoiman tarjonnan lisäämiseksi.

– Sairauspoissaoloja on vähennettävä, ja hallitus on solminut työmarkkinaosapuolten kanssa sopimuksen niiden ennaltaehkäisemisestä. Nykyään 150 000 ihmistä jättää joka päivä tulematta töihin sairauden vuoksi.

– Päivärahajärjestelmää muutetaan. Hallitus aikoo lyhentää päivärahakautta, ja työttömille tarjotaan nopeammin uutta työpaikkaa.

– Työajan pidentämisestä tehdään houkuttelevampaa julkisella sektorilla. Osa-aikaisia kannustetaan kokopäivätyöhön tai työajan pidentämiseen, ja pitempään työmarkkinoilla pysyville työntekijöille ryhdytään maksamaan senioribonusta.

Sen lisäksi pääministeri puhui ilmavin sanakääntein ”laajan rintaman” tarpeellisuudesta ja kokonaistyöajan lisäämisestä, ja hän otti uudelleen esille myös tavoitteensa verouudistuksen hyväksymisestä keväällä 2009. Päämääränä on tuloveron, myös marginaaliveron, laskeminen, niin että muun muassa ylityökorvaus kannattaisi ottaa palkkana eikä vapaana.

Varmistaakseen ajatuksensa perillemenon Fogh Rasmussen esitti yksinkertaisen laskutoimituksen: Vuonna 1943 syntyi 84 000 lasta, mutta vuonna 1983 heitä syntyi vain 50 000. Jonkin ajan päästä suuri ikäluokka eläköityy ja sen tilalle tulee pieni ikäluokka, eli tilanne menee miinuksen puolelle.

Rankka valinta

Ei ole mikään uutinen, että Tanska – kuten muutkin Pohjoismaat ja koko Eurooppa – tulee kärsimään työvoiman puutteesta. Ekonomistit ovat jo pitkään varoitelleet, että väestörakenteen muutos on suunnaton haaste, ja he ovat myös todenneet, ettei hyvinvointia pystytä rahoittamaan, kun suuret ikäluokat eläköityvät ja alkavat rasittaa terveydenhuolto- ja vanhustenhuoltojärjestelmiä, ja heidän tilalleen työelämään tulevat huomattavasti pienemmät ikäluokat.

Jotta tilanteesta ylipäätään selvittäisiin, on työvoiman tarjontaa lisättävä.

Alkukesällä 2006 nämä tutut ennusteet saivatkin laajan enemmistön asettumaan uudistuspaketin kannalle. Sen keskeisiä kohtia olivat eläke- ja varhaiseläkeiän korottaminen ja eläköitymisiän sääteleminen tanskalaisten eliniän pohjalta. Mitä kauemmin elämme, sitä pitempään olemme myös työmarkkinoilla.

Ongelmana on, että muutosten toteutuminen vie vuosia, ja lisäksi dramaattinen työvoiman puute on saanut taloustieteilijät peräänkuuluttamaan radikaalimpia toimia. Jotkut haluaisivat poistaa kokonaan varhaiseläkejärjestelmän. Toiset kannattavat päivärahajärjestelmän muutosta, niin että sekä päivärahakautta että korvauksia leikataan.

Pääministerin mukaan edessä on rankka valinta: ”Meidän on joko hyväksyttävä varallisuuden ja hyvinvoinnin heikkeneminen työvoiman puutteen vuoksi tai hankittava lisää työvoimaa. Keinona on joko nykyisen työvoiman pitäminen pitempään työmarkkinoilla tai entistä useampien saaminen työmarkkinoiden käyttöön ja irti passiivisesta yhteiskunnan tuella elämisestä.”

Hallitus on jo kevään 2008 työsuunnitelmallaan helpottanut yritysten työvoiman rekrytointia ulkomailta, ja lisäksi hallitus pyrkii samaan suuremman osan maahanmuuttajataustaisista mukaan työelämään.

Fogh Rasmussen on noudattanut maahanmuuttoasiassa vuoden 2001 jälkeen kahta linjaa. Toisaalta hän on halunnut vähentää niiden maahanmuuttajien määrää, jotka saapuvat Tanskaan turvapaikan ja perheenyhdistämisen vuoksi. Toisaalta hallitus on viime vuosina avannut ovet ammattitaitoisille ulkomaalaisille. Vuonna 2007 myönnettiin 52 000 oleskelulupaa työ- tai opiskelupaikan nojalla, mutta vuonna 2001 ainoastaan 16 000. Fogh Rasmussen ilmaisi asian näin: ”Aikaisemmin hyvinvointiamme rasittivat ulkomaalaiset, joiden oli vaikea selvitä Tanskassa omin avuin. Nyt ulkomaalaiset tulevat Tanskaan etupäässä tekemään työtä, opiskelemaan ja osallistumaan tanskalaiseen yhteiskuntaan.”

Tukijoita ei löydy

Työnantajajärjestöt ovat pääministerin kanssa samoilla linjoilla työvoiman tarjonnasta. Hallintojohtaja Hans Skov Christensen Tanskan teollisuuden työnantajaliitto DI:stä tähdensi omassa kommentissaan, että suurin ongelma on työntekijöiden kaikkoaminen työmarkkinoilta, mikäli asiaa tarkastellaan lyhytkestoisia talousheilahteluja pitemmällä aikavälillä. DI-johtaja toivoikin verohelpotuksia, joiden avulla tanskalaisia voitaisiin kannustaa työskentelemään enemmän ja saamaan etua siitä, että he pysyvät pitempään työelämässä, sen sijaan että jäisivät varhaiseläkkeelle.

Teollisuuden nokkamies toivoi lisäksi, että poliittinen enemmistö rohkenisi ottaa uuteen käsittelyyn vuoden 2006 varhaiseläkesopimuksen, jota työnantajat mielellään leikkaisivat lisää ja kaikkein mieluiten heittäisivät kokonaan romukoppaan.

Pääministeri ei kuitenkaan voi erityisesti hyödyntää työnantajien tukea. Yksi ongelma on siinä, että talouden äkkikäänne vaikeuttaa joillakin alueilla uudistusten toteuttamista. Tanskan työttömyysaste on ollut viime vuosina ennätyksellisen alhainen, mikä on tuonut työvoiman puutteen jokaisen äänestäjän tietoisuuteen.

Peter Birch Sørensen, joka on yksi Tanskan taloudellisten neuvostojen puheenjohtajista, kirjoitti elokuun lopussa erikoisartikkelin, jolla oli paljonpuhuva otsikko: ”Tanskan työmarkkinaihme”. Hän totesi siinä, että kausitasoitettu työttömyysaste oli kesäkuussa niinkin alhainen kuin 1,6 %. Luku on alhaisin sitten 1960-luvun ja länsimaiden alhaisin Norjaa lukuun ottamatta.

Hän selitti, etteivät alhaiset työttömyysluvut johtuneet yksistään siitä, että Tanskassa on ”parkkeerattu” suuri joukko työikäisiä erilaisten tulonsiirtojen piiriin – ei suinkaan, vaan työllisten määrä on kasvanut vuodesta 1994 lähtien lähes 350 000 hengellä.

Puheenjohtajan sanoma oli, että alhainen työttömyys saattaa olla hyvä lähtökohta päivärahakauden lyhentämiselle neljästä kahteen ja puoleen vuoteen – muun muassa sen nojalla, että tutkimusten mukaan monet työttömät saavat työpaikan päivärahakauden päättyessä.

Näin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Ay-liike – ja monet äänestäjät – suhtautuvat vastahakoisesti päivärahakauden lyhentämiseen. Jos kautta lyhennetään, päivärahoja vaaditaan korotettavaksi. Lisäksi Fogh Rasmussenin vastustajat väittävät, että olisi väärin kajota päivärahajärjestelmään, kun työttömyys näyttää lähtevän nousuun – olkoonkin että lähtöpiste on ennätyksellisen alhainen.

Tanskan metallityöväenliiton puheenjohtaja Thorkild E. Jensen syytti avajaispuheen jälkeen pääministeriä työttömien rankaisemisesta.

”Pääministerin pitäisi huuhdella ideologinen suopa silmistään ja nähdä, ettei Tanska siitä rikastu, että hallitus leikkaa yksipuolisesti työttömien päivärahoja.” Myös pääministerin oma tukipuolue, Tanskan kansanpuolue DF, antoi ymmärtää, että Fogh Rasmussenin voi olla vaikea toteuttaa uudistuksiaan.

DF:n puheenjohtaja Pia Kjærsgaard varoitti hallituksen päämiestä kansalaisten turvattomuudentunteen lietsomisesta. ”Turvallisuus on minusta mukava sana, mutta kun pääministeri puhuu siitä, hänen on syytä olla tarkkana, ettei hän lietso turvattomuutta antamalla ymmärtää, että tulossa on suuria uudistuksia.”

Fogh Rasmussenin oli jo aikaisemmin pakko suuren poliittisen enemmistön edessä viheltää poikki keskustelu varhaiseläkkeiden leikkaamisesta. Ja siihen se jäikin.

Kaikki tärkeät poliitikot ovat tietoisia väestönkehityksen synnyttämistä ongelmista. Etenkään sosiaalidemokraatit ja Tanskan kansanpuolue eivät halua jättää sivustaansa alttiiksi toinen toisilleen, ja sen vuoksi pääministerin on tyydyttävä hienosäätöihin ja tavoitetasonsa alentamiseen isojen uudistusten osalta.

Taloustieteilijät puolestaan povaavat nyt jo, että poliitikkojen on muutaman vuoden kuluttua pakko ryhtyä radikaalimpiin toimiin, jotta väestönkehityksen mukanaan tuomaan haasteeseen kyetään vastaamaan.

Artikkeli edustaa kirjoittajan omia näkemyksiä.