Viime vuosien taloudellinen nousukausi on nostanut Norjan työllisyysasteen ennätyslukemiin. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla kolme neljästä työikäisestä kävi palkkatyössä. Tulevina vuosikymmeninä vielä useamman on tehtävä töitä, jotta pystytään huolehtimaan kunnolla ikääntyvien kasvavasta joukosta – elleivät sitten globalisaatio ja uudet muuttovirrat kasvata Norjan väkilukua. Suuntaus on jo nähtävissä, sillä viime vuonna asukasmäärän kasvu oli ennätyssuuri.

Uutiset konkursseista ja irtisanomisista ovat jälleen ilmestyneet otsikoihin useiden vuosien tauon jälkeen. Yrityksiä on kaatunut ja työpaikkoja kadonnut myös hyvinä aikoina, mutta siitä ei ole uutisoitu radiossa, televisiossa ja lehdissä, koska se ei ole ollut ongelma. Työvoiman tarve on ollut niin paljon suurempi kuin työvoiman tarjonta.

Finanssikriisi ja ikääntymisaalto

Tämän artikkelin kirjoittamisen aikoihin on mahdotonta tietää, miten paljon finanssikriisi vaikuttaa reaalitalouteen, mutta kaikki olettavat, että työllisyys heikkenee ja työttömyys kasvaa. Muutos on hyvin todennäköisesti suurempi kuin hallituksen ensi vuoden talousarviossa mainitsema 0,25 prosenttiyksikköä. Talousarvio esiteltiin tämän kuun alussa, mutta suurin osa taloudellisista päätöksistä tehtiin elokuussa, ennen kuin talouden lumipallo lähti pyörimään.

Jos työttömyys kasvaa voimakkaasti tulevina kuukausina, saattaa olla hankalaa saada huomiota Norjan pitkän aikavälin ongelmille. Maassa esimerkiksi ei ole tarpeeksi työntekijöitä hoitamaan nopeasti kasvavaa ikääntyvien joukkoa. Ennusteet ovat selkeät: muutaman vuoden kuluttua sodanjälkeiset suuret ikäluokat alkavat siirtyä eläkkeelle, ja silloin eläkeläisten määrä alkaa kasvaa. Vuonna 2050 jokaista työllistä kohti on entistä enemmän eläkeläisiä huollettavana.

Pari vuotta sitten saattoi tuntua siltä, että tulevien sukupolvien on lähes mahdotonta huolehtia kaikista vanhuksista. Elinikä pidentyi nopeammin kuin koskaan aiemmin, reilun kuukauden vuodessa. Silloin valokeila suunnattiin niihin, jotka syystä tai toisesta eivät käyneet palkkatyössä. Eikä ollut kysymys vain ikääntyvien määrän kasvusta, vaan samanaikaisesti oli ongelmana nuorten saaminen työelämään. Päätelmä oli, että veroja on korotettava ja että uusista työllistetyistä suurimman osan olisi työskenneltävä hoivasektorilla.

Nyt kuva on valoisampi erityisesti sen vuoksi, että eläkeuudistus näyttää johtavan todellisen eläkeiän nostamiseen tulevien kymmenen vuoden aikana. Uuteen eläkejärjestelmään on laskettu mukaan eliniänodotteen muutos, joka pakottaa tulevaisuuden eläkeläiset siirtämään eläkeikäänsä eteenpäin, jos he haluavat säilyttää eläkkeensä tason. Viime vuosina on selkeästi ollut nähtävissä suuntaus, että vanhemmat työntekijät jatkavat työuraansa hieman pitempään kuin tämän vuosikymmenen ennusteet antoivat olettaa.

Jäävätkö työn perässä muuttaneet Norjaan?

Myös ulkomailta tulevien työnhakijoiden tilanne on muuttunut viime vuosina. Heidän määränsä on ollut viime vuosina ennen näkemätön, ja viime vuoden viimeisellä neljänneksellä Norjassa oli 100 000 työn perässä muuttanutta. Nyt on mielenkiintoista nähdä, lähteekö tämä ylimääräinen työvoima takaisin kotimaihinsa välittömästi, kun taloudelliset edellytykset heikkenevät. Näin on ainakin aiemmin käynyt, varsinkin ruotsalaisten työntekijöiden tapauksessa.

Ei kuitenkaan ole varmaa, mitä tapahtuu. Monet Puolasta ja Baltian maista tulevat työntekijät ovat muuttaneet perheineen pysyvästi Norjaan. Viime vuonna niin moni jäi Norjaan, että väestönkasvussa lyötiin ennätyksiä: väestö kasvoi 56 000 henkilöllä. Sodan jälkeen aina vuoteen 2006 saakka väestö kasvoi vuosittain 11 000–33 000 henkilöllä. Tämä kasvu saattaa nyt pysähtyä, kun työttömien määrä Norjassa kasvaa ja samalla työllistymisen mahdollisuudet kotimaissa parantuvat. Asiantuntijat eivät kuitenkaan ole varmoja kehityksen suunnasta. Tuoreimmissa työ- ja sosiaaliministeriön asiakirjoissa todetaan, että monet työn perässä tulleet maahanmuuttajat arvostavat korkeaa palkkatasoa ja kohtuullisen järjestäytynyttä norjalaista työelämää. He saattavat hyvinkin jäädä, vaikka ajat muuttuisivat huonommiksi.

Kun lisäksi tarkastellaan maahanmuuttoa yleensä, ei ole ollenkaan varmaa, että ikääntymisaalto on niin uhkaava kuin muutama vuosi sitten luultiin. Syyskuun alkuun mennessä turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi voimakkaasti. Monien hakemukset ovat perusteettomia, eli he eivät kykene todistamaan, että heitä on vainottu kotimaassaan niin julmasti, että se oikeuttaisi poliittisin perustein myönnettävään turvapaikkaan. Siitä huolimatta noin puolet turvapaikanhakijoista haluaa jäädä maahan, ja siten he omalta osaltaan kasvattavat työllisten määrää entisestään.

Turvapaikanhakijoiden maahanmuutto on huomattavasti ongelmallisempaa kuin työvoiman tuleminen ETA-maista. Jotkut turvapaikanhakijoista ovat kokeneet niin kovia kotimaassaan, että he tarvitsevat paljon aikaa ja tukea päästäkseen työelämään, jos he ylipäätään koskaan kykenevät siihen. Jotkut taas masentuvat kohdatessaan Norjan hitaasti toimivan vastaanottokoneiston. Saattaa kestää vuosia, ennen kuin turvapaikanhakijan hakemus on käsitelty, eikä ole ollenkaan sanottua, että kyseinen henkilö saisi luvan tehdä jotakin mielekästä pitkän odotusajan kuluessa.

Norjan turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmän erikoisuus on, että se on vahvasti hajautettu. Vastaanottokeskuksia on sijoitettu myös kaikkein kaukaisimpiin kolkkiin ympäri maata. Jossakin paikoissa vastaanottokeskusta vierastetaan, ja joissakin paikoissa taas syntyy sydämellisiä yhteyksiä paikalliseen yhteisöön, joka näkee ihmisen eikä ihonväriä. Viime kuukausina olemme lukeneet useita artikkeleita Vinjen tunturiseudusta keskisessä Etelä-Norjassa, missä asuu pieni ryhmä somaleita, jotka ovat asettuneet taloksi ja tulleet osaksi paikallisyhteisöä työntekijöinä, talkoolaisina ja vapaaehtoisina jalkapallovalmentajina.

Kokemukset nykyisistä turvapaikanhakijoista saattavat olla tulevaisuudessa hyödyllisiä, jos suuret maahanmuuttajavirrat saavuttavat Norjan. Ilmastonmuutoksen kiihtymisen myötä on myös kasvanut ymmärtämys sitä kohtaan, että tulevina vuosikymmeninä ilmastoltaan sopivaan Skandinaviaan saattaa virrata ilmastonmuutospakolaisia.

Pakolaiset voivat ratkaista väestön ikääntymisongelman

Jos pakolaisia tulee paljon, myös Norja saattaa kyetä ratkaisemaan toisenkin demografisen ongelman. Uudet asukkaat voivat muuttaa niihin osiin maata, joissa taistellaan voimakasta väestön poismuuttoa vastaan. Keskittyminen Osloon ja muutamiin muihin suuriin kaupunkeihin on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina. Väestökehityksen koukerot johtavat myös siihen, että monin paikoin poismuutto tuntuu nyt kovemmin kuin muutama vuosikymmen sitten. Silloin lapsia syntyi niin paljon, että tietty muuttotappio oli mahdollinen ilman väkiluvun voimakasta laskua. Nyt ikääntymisaalto johtaa monin paikoin siihen, että kylät ovat erityisen haavoittuvia: ne tarvitsevat uusia asukkaita pitääkseen asukaslukunsa ennallaan. ylhäällä.

Monet muuttotappiokunnat ovat jo huomanneet, että maahanmuuttajat saattaisivat olla mahdollinen ratkaisu muuttotappioihin. Kunnat ovat keskittyneet erityisesti tuntureita ja luontoa rakastaviin mannereurooppalaisiin. Jotkut kunnista ovatkin onnistuneet. Muun muassa Alankomaissa toteutetut rekrytointikampanjat ovat johtaneet siihen, että pohjoiseen on muuttanut kokonaisia perheitä tuoden mukanaan työvoimaa sekä lapsia täyttämään tyhjiä päiväkotipaikkoja ja koulunpenkkejä. Kuluu vielä vuosia, ennen kuin voidaan nähdä, onnistuuko juuri tämä strategia. Aika näyttää, asettuvatko uudet perheet maahan siten, että niiden lapset vuorostaan ovat aikanaan mukana hoitamassa ja maksamassa Norjan vanhusten elämää. Toivoa on, samoin uskoa siihen, että maahanmuutto saattaa ratkaista suuren osan tulevaisuuden työvoimaongelmasta.

Entäs jos käykin toisin? Mitä, jos työpaikkojen perässä tulleet maahanmuuttajat palaavatkin kotimaihinsa ja pakolaiset saavat tarjouksia paljon houkuttelevimmista uusista kotimaista? Silloin kaikkein nuorimpien ikääntyvien täytyy ottaa enemmän vastuuta kaikkein vanhimmista. Kokemukset työvoiman mobilisoinnista viime vuosina ovat osoittaneet, että nimenomaan ikääntyneiden joukosta löytyy helpoiten vapaita käsiä. Seuraava ryhmä ovat alityöllistetyt naiset. Osa-aikatyötä tekevät naiset työskentelevät hyvinä aikoina enemmän kuin huonoina.

Sairaat ja työkyvyttömät jääneet syrjään?

Kaikkein masentavin kehityskulku viime vuosien nousukauden aikana on ollut se, että sairaita, työkyvyttömiä ja vammaisia ei ole kyetty erityisen hyvin osallistamaan työmarkkinoille. Kaikkien työmarkkinaosapuolten ja poliittisten tahojen toteuttamasta kohdistetusta ja keskitetystä panostuksesta huolimatta ei kovin monia työikäisiä ole onnistuttu siirtämään sairaus- tai työttömyyspäivärahalta työelämään. Työnantajat, jotka tarvitsevat työvoimaa, ovat mieluummin houkutelleet eläkeläisiä kuin työntekijöitä, joiden pelätään mahdollisesti tarvitsevan joitakin erityistoimia.

Ennätyksellinen työllisten määrä näyttää hienolta sekä historiallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Ennätys on kuitenkin saavutettu lähinnä siten, että on puristettu vielä hieman lisää niistä, jotka voivat toimia sataprosenttisesti yhä vaativammassa työelämässä. Olisi ollut vielä parempi ja myös lupaavampaa tulevaisuutta ajatellen, jos olisi onnistuttu selkeästi vähentämään niiden määrää, jotka eri syistä elävät korvauksilla työnteon sijaan. Niin pitkälle ei vielä ole päästy.

Artikkeli edustaa kirjoittajan omia näkemyksiä.