Tehdyt toimenpiteet

Thomas Larsen

Yhteistyö lujittaa Pohjoismaiden kansainvälistä asemaa

Maljapuheiden aika on nyt ohi. Tanskan tulevaa ulko- ja turvallisuuspolitiikka koskevassa tuoreessa keskusteluasiakirjassa todetaan selkeästi, että pohjoismaisen yhteistyön lisääminen on yksi keino parantaa maiden kansainvälistä vaikuttavuutta.

06.12.2010

Ulkoministeri Lene Espersen käynnistää keskusteluasiakirjallaan uuden tärkeän keskustelusäikeen Tanskan kymmenen seuraavan vuoden ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Muistion otsikko on "Kohti vuotta 2020: Tanskan ulkopolitiikka uusilla vesillä", ja haasteet hahmotellaan jo ensimmäisillä riveillä.

Kymmenen vuoden kuluttua maapallon väestö on kasvanut nykyisestä seitsemästä miljardista lähes kahdeksaan miljardiin – mikä ei tee oman jäljen jättämistä maailmaan ainakaan helpommaksi pienelle, vain 5,5 miljoonan asukkaan maalle.

Silti asiakirjassa esitetään juuri sitä ja todetaan jonkinlaisella ulkoministerimäisellä itsetyytyväisyydellä, että Tanskan toiminnalla on jo nyt merkitystä Afganistanissa, merirosvojen vastaisessa taistelussa Somalian rannikolla, kehitysmaissa, joissa Tanska on auttanut tuhansia ihmisiä köyhyydestä, sekä kansainvälisissä järjestöissä kuten EU:ssa, YK:ssa, WTO:ssa ja Natossa.

Asian ydin on kuitenkin se, että Tanskan on vastedes on vaikeampi puolustaa etujaan maailmassa, jonka valtasuhteet muuttuvat dramaattisesti. Tai kuten muistiossa todetaan:

"Toimijoita tulee lisää. Taistelu kansainvälisistä vaikutusmahdollisuuksista kiristyy – myös EU:ssa, johon liittyy uusia maita. Ongelmat muuttuvat yhä hankalammiksi ja yllättävämmiksi. Olemme matkalla kohti vuosikymmentä, jolloin Tanskasta tulee yhä pienempi kala yhä suuremmassa meressä."

Kuusi suurta haastetta

Muistion mukaan odotettavissa on kuusi olennaista kansainvälistä haastetta, jotka on otettava huomioon Tanskan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa:

  1. Laajimmin vaikuttava muutos on vallan hajaantuminen. Se luo dynamiikkaa ja uusia mahdollisuuksia, mutta uhkaa samalla Euroopan asemaa. Näin käy etenkin, jos EU ei pian onnistu puhumaan yhteisellä äänellä, jota sekä kumppanit että kilpailijat voivat kunnioittaa.
  2. Maailmasta tulee ennalta-arvaamattomampi, sillä mukana on uusia toimijoita, jotka hyötyvät globaalien valtasuhteiden muuttumisesta. Tanskan kannalta on tärkeää uudistaa ja vahvistaa kansainvälisiä pelisääntöjä, joiden laillisuudesta ja noudattamisesta pieni maa on riippuvainen. Tämä koskee muun muassa YK:ta, Maailmanpankkia, Kansainvälistä valuuttarahastoa ja WTO:ta.
  3. Uudet kasvutaloudet – ennen kaikkea BRIK-maat – rynnistävät ennennäkemättömän ripeästi, ja uusien toimijoiden kanssa on pakko luoda vahvoja kumppanuuksia sekä EU-tasolla että kahdenvälisesti.
  4. Uudet haasteet pakottavat meidät toimimaan joustavasti ja kaukana rajojemme ulkopuolella. Tanska hyödyntää pitkää kansainvälistä kokemustaan ja kantaa erityistä vastuuta yhdistetyistä siiviili- ja sotilaallisista ratkaisuista, joita tarvitaan maailman palopesäkkeissä.
  5. Matala kasvu uhkaa yleisesti Eurooppaa ja erityisesti Tanskaa. Sekä Tanskan että EU:n on vahvistettava talouttaan. Myös kasvu- ja työllisyysuudistuksia tarvitaan.
  6. Lännen arvoja koetellaan. Kaikki eivät kannata demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

Kiintopisteenä EU

Tanskan ulko- ja turvallisuuspolitiikan nykyisiä pelisääntöjä noudattaen muistio korostaa EU:n olevan kiintopiste myös tulevaisuudessa.

"Muuttuvassa ja kiinnekohdattomassa maailmassa EU on Tanskalle tärkeämpi kuin koskaan ennen, ja se on nykyään Tanskan ulkopolitiikan tärkein foorumi."

Samasta syystä EU:n on tärkeää esiintyä vastedes riittävän vahvana.
"Euroopasta ei saa muodostua kuvaa hemmoteltuna, todellisuudesta vieraantuneena mantereena, joka on perinteidensä vanki, vailla dynamiikkaa, jonka väkiluku supistuu ja joka haikailee vanhojen etuoikeuksiensa perään", asiakirjassa todetaan.

Jotta tätä kuvaa pystyttäisiin muuttamaan, EU:sta on tultava yhtenäinen globaali toimija ja sen on esiinnyttävä yhtenäisenä. Tämä koskee vakiintuneita monenkeskisiä foorumeita, ennen kaikkea YK:ta, jossa tarvitaan vahvaa eurooppalaista ääntä ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjumisessa ja yleisten oikeuksien puolustamisessa.

Sen lisäksi EU:n on turvattava vaikutusmahdollisuutensa uusissa globaaleissa valtakeskuksissa ja -ryhmittymissä kuten G20:ssa, josta käsin finanssikriisiin liittyvää maailmanlaajuista yhteistyötä suurelta osin koordinoitiin.

EU:n sisällä Tanskan on varauduttava siihen, että unionissa on vuonna 2020 yli 30 jäsenmaata ja että päätökset tehdään enenevässä määrin virallisten päätöksentekorakenteiden ulkopuolella. Muistion mukaan Tanskan edunvalvonnan on oltava sen vuoksi aloitteellista, kahdenvälistä ja asiakohtaista.

"Etsimme ja hyödynnämme etujen valvonnassa yhteenliittymiä, joita voi syntyä yhä monimuotoisemman eurooppalaisen yhteistyön sisällä. EU-mailla on oltava tilannetajua ja tuntuma EU:n yhteisten etujen ajamiseen", muistiossa todetaan.

Tämä voi onnistua vain, jos Tanska kykenee säilyttämään luontaiset liittolaisensa, muun muassa pohjoismaiset kumppaninsa, jotka hyvinkin saattavat olla vuonna 2020 "taas yhdessä" EU:ssa, muistiossa sanotaan. Sen lisäksi Tanskan on luonnollisesti ylläpidettävä liittolaisuutta tärkeiden EU-kumppaneiden ja Itämeren alueen kumppaneiden kanssa, mikä edellyttää muun muassa entistä vahvempaa pohjoismais-balttilaista yhteistyötä.

Lisää pohjoismaista yhteistyötä

Lopputulos on, ettei pohjoismaisesta yhteistyöstä muodostu Tanskan tulevan ulko- ja turvallisuuspolitiikan kiintopistettä. On merkille pantavaa, että pohjoismainen liittoutuma on mainittu Lene Espersenin asiakirjassa Tanskan tulevaisuuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen edunvalvonnan todellisena ja käyttökelpoisena välineenä.

Tästä voidaan vetää suora yhteys joihinkin analyyseihin ja raportteihin, joita viime vuosina on julkaistu Pohjoismaiden kansainvälisen vaikuttavuuden lisäämisestä entistä tiiviimmän yhteistyön avulla.

Tanskan entinen puolustusministeri Søren Gade oli kesällä laatimassa uutta raporttia, jossa käsiteltiin Pohjoismaiden ja Baltian maiden välisen yhteistyön lisäämisen etuja. Hän esitti, että alueellinen yhteistyö lisäisi Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaikutusmahdollisuuksia ja vaikuttavuutta.

Raportti ilmestyi pohjoismais-balttilaisen ulkoministerikokouksen yhteydessä, ja kokouksessa oltiin yksimielisiä siitä, että alueen eduista voidaan huolehtia vain entistä laajemmalla yhteistyöllä.

– Näemme, että syntymässä on uusi maailmanjärjestys, jossa uudet toimijat hyötyvät alueellisesta yhtenäisyydestä, Lene Espersen sanoi, ja yhtä myönteiseen sävyyn puhuivat muidenkin Pohjoismaiden ulkoministerit. 

Monien mielestä olisi sopivaa, että Pohjoismaat ja Baltian maat vahvistavat yhteistyötään vuonna 2011, jolloin vietetään Baltian maiden itsenäisyyden 20-vuotisjuhlaa.

Tanskan ulkoministerin mielestä on olemassa hyvät mahdollisuudet Pohjoismaiden välisen yhteistyön laajentamiseen myös arktisella alueella. Tanska, Grönlanti ja Färsaaret ovat vastikään sopineet laativansa yhteisen arktisen strategian suvereenisuuden valvomisesta, meripelastuksesta, meriliikenteestä ja öljykatastrofien ehkäisystä.

Lene Espersen arvioi, että strategian laadinnassa turvaudutaan entistä vahvempaan kansainväliseen yhteistyöhön, jossa ovat mukana muun muassa muut Pohjoismaat. Hän toteaa samalla, että juuri arktisen alueen turvallisuuteen liittyvä yhteistyö on Thorvald Stoltenbergin vuonna 2009 laatiman raportin tärkeimpiä osa-alueita. 

Raportti, josta on tullut pohjoismaisen yhteistyön avainasiakirja, suosittaa, että Pohjoismaat vahvistaisivat ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötään.

Maljapuheista tekoihin

Nyt voi toisin sanoen havaita, että maljapuheista on siirrytty kohti konkreettisia toimia, joita on mahdollista toteuttaa useilla eri alueilla.

Puolustuspolitiikkaa käsittelevässä Pohjoismaiden ministerineuvoston vuosikirjassa One For All, All For One – New Nordic Defence Policy Tanskan entinen ulkoministeri Uffe Ellemann-Jensen totesi arktisen alueen haasteita tarkasteltuaan niiden olevan tärkeä panostusalue tulevaisuudessa.

Arktisen neuvoston vahvistaminen auttaisi Tanskaa tehostamaan yhteistyötään muiden Pohjoismaiden kanssa, ja lisäksi se turvaisi tiiviin yhteisen edunvalvonnan vahvojen Nato-kumppaneiden kuten USA:n ja Kanadan kanssa. Myös suhteita Venäjään voitaisiin parantaa.

Tanskan ulkopolitiikan "grand old man" kehottaa Pohjoismaita tekemään yhteistyötä, mutta koko ajan eurooppalaisen yhteistyön ja Naton sisällä.

Lene Espersenin uusi muistio Tanskan tulevasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sisältää saman ajatuksenkulun ja seuraa samoja uria.

Artikkeli edustaa kirjoittajan omia näkemyksiä.

Ota yhteyttä.

Michael Funch
Sähköposti:

Haku Analys Nordenista