Voiko pankkeihin luottaa?
Ruotsi
Latvialaiset Ruotsin kriisin maksumiehinä
Ruotsin pankkikriisin episentrumi oli – Latviassa. Ruotsin kriisin vaikutukset tuntuivat kaikkein rajuimpina sen itäisessä naapurissa. Sen vuoksi ei oikeastaan voikaan puhua ”Ruotsin pankkikriisistä”. Tämä artikkeli käsitteleekin sen sijaan kahta naapurimaata, joista toinen selviytyi kriisistä kohtalaisesti kun toinen taas edelleen taiteilee kuilun partaalla.
Suomi
Toinen pankkikriisi jäi tulematta
Kun Suomi edellisen kerran syöksyi lamaan 1990-luvun alussa, kuiluun vajottiin ennen muuta pankkien johdolla. Koko silloinen pankkijärjestelmä käytännössä romahti. Nyt mistään pankkikriisistä ei ole tietoakaan, vaikka talouden lukemat ovat jälleen olleet järkyttävän huonoja.
Norja
Itsevarma kuin pankki
Pankkikuolema uhkasi syksyllä 2008 muutaman viikon ajan norjalaispankkeja, mutta nyt niillä menee hämmästyttävän hyvin. Antolainauksen tappiot ovat vain hieman normaalia suuremmat, voitot ovat ylenpalttisia, eivätkä viranomaisten yritykset säännellä bonuksia ja markkinointia tuota pankeille kovin suurta tuskaa. Lähivuosien voittomahdollisuudet ovat ehkä aiempaa hieman pienemmät – elinkeinoelämä varoo ottamasta lainaa, ja asuntomarkkinoiden tulevaisuus on kovin epävarma.
Tanska
Pankit – paluu normaaliin
Tanskan pankkisektori on toipumassa finanssikriisin kurimuksesta, ja massiivisen väliintulonsa jälkeen valtio alkaa hellittää siitä otettaan. Ratkaistava on vielä johtajien palkkaus.
Islanti
Velka onnistuttiin pelastamaan
Islannin kolme suurinta pankkia, Landsbankinn, Glitnir ja Kaupthing kokivat täysromahduksen syksyllä 2008. Glitnir ja Kaupthing – uusilta nimiltään Islandsbanki ja Arion banki – ovat nykyisin ulkomaisten velkojien omistuksessa, mutta Landsbankinn on yhä valtion hallinnassa. Islantilaispankit olivat kasvaneet ja laajentuneet vauhdikkaasti ja ne ylittivät lopulta bruttokansantuotteen kymmenkertaisesti. Niiden taru päättyi käytännössä yhdessä päivässä ja jäljelle jäivät pelkät rauniot.
EU pyrkii sääntelemään pankkisektoria
Lähes kaksi vuotta sitten ympäri maailmaa havaittujen luottolaman ensimmäisten merkkien jälkeen EU on päässyt hyvään alkuun uudistustyössä. Uudistusten avulla pyritään estämään uusi samankaltainen talouskriisi, joka söi suuren osan EU:n viimeisen kymmenen vuoden aikana saavuttamasta talouskasvusta.
