Rajaesteneuvoston toimeksianto 2022–2024
Rajaesteneuvosto on poliittisesti nimitetty mutta riippumaton elin, joka sai vuonna 2014 Pohjoismaiden hallituksilta tehtäväksi edistää yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Rajaesteneuvoston tulee kohdistaa kansallisiin poliittisiin ja hallinnollisiin järjestelmiin painetta ja auttaa siten luomaan integroitunut alue, jossa asukkaat voivat helposti työskennellä, muuttaa, opiskella ja perustaa yrityksiä yli rajojen.
Pohjolan ei pidä odottaa omiin liikkuvuushaasteisiinsa ratkaisuja ulkopuolelta, vaan Pohjola voi näyttää muille alueille tietä tulevaan, ja ratkaisumme voivat toimia myös EU-integraation mallina.
Rajaesteneuvosto tunnistaa ja priorisoi rajaesteitä sekä ehdottaa niihin konkreettisia ratkaisuja. Koska pohjoismainen yhteistyö on valtioiden välistä, suurin vastuu rajaesteiden selvittämisen edistämisestä on hallituksilla ja ministeriöillä, kansallisilla parlamenteilla, viranomaisilla ja muilla kansallisilla toimijoilla. Rajaestetyötä tehdään myös tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi neuvontapalveluiden, rajakomiteoiden, työmarkkinaosapuolten ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa.
Viime vuosien kriisit ovat vaikuttaneet liikkuvuuteen ja luoneet haasteita varsinkin raja-alueiden ihmisille. Rajaesteneuvoston tulee siksi yhdessä pohjoismaisen ja raja-alueverkostonsa kanssa koota lyhyellä varoitusajalla tietoa ja ilmoittaa hallituksille kriisiaikoina ilmenevistä liikkuvuusongelmista sekä ehdottaa ratkaisuja ja tarjota osaamistaan pyydettäessä.
Rajaesteneuvoston tehtävät
Rajaesteneuvoston tulee pyrkiä ratkaisemaan rajaesteitä, jotka koskevat yksityishenkilöitä ja elinkeinoelämää sekä edistää vihreän, kilpailukykyisen ja sosiaalisesti kestävän Pohjolan kehittämistä. Nämä päätehtävät voidaan jakaa kahdeksaan kohtaan, jotka muodostavat rajaesteneuvoston työn ytimen:
- Tuetaan Visio 2030:tä ja tuodaan erityisesti rajaeste- ja liikkuvuusasioita pohjoismaiseen päiväjärjestykseen entistä integroituneemman Pohjolan luomiseksi.
- Selvitetään 5–8 rajaestettä vuodessa ja pyritään siihen, että priorisoidut rajaesteet selvitetään viidessä vuodessa ja että varsinaisen rajaesteprosessin ulkopuolella priorisoidaan tarvittaessa tilapäisesti rajaesteitä tai muita ongelmia, jotka vaikuttavat Pohjoismaiden väliseen integraatioon.[1]
- Käsitellään yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston vastuusektoreiden kanssa ja osana pohjoismaisen integraation ja liikkuvuuden edistämistä yleisluontoisia kysymyksiä, jotka ovat yhteispohjoismaisia rajaesteongelmia.
- Selvitetään Pohjoismaiden ministerineuvoston sektorikohtaisia rajaesteitä sektorienvälisellä yhteistyöllä.
- Otetaan vähintään kerran vuodessa rajaestetyö puheeksi pohjoismaisten yhteistyöministerien (MR-SAM) ja tarvittaessa myös muiden asianmukaisten ministerineuvostojen ja virkamieskomiteoiden kanssa ja käydään siitä vuoropuhelua. Tämän lisäksi pääsihteeri toimii linkkinä eri ministerineuvostoihin.
- Käynnistetään tarvittaessa selvityksiä ja analyyseja ja tuetaan ratkaisukeskeisten seminaarien järjestämistä sekä sitä kautta Pohjoismaiden rajaesteiden poistamista ja ehkäisyä.
- Vahvistetaan ja kehitetään yhteistyötä neuvontapalveluiden[2] kanssa. Niillä on rajaestetyössä keskeinen rooli, joka liittyy rajaesteiden tunnistamiseen ja liikkuvuutta edistäviin neuvontapanostuksiin.
- Parannetaan kriisiaikoina tietopohjaa ja tehostetaan sitä kautta liikkuvuusongelmiin liittyvää pohjoismaista koordinaatiota. Tämä tapahtuu tiedottamalla kansallisille hallituksille sekä asianmukaisille ministerineuvostoille ja sektoreille ongelmista, joita ilmenee Pohjoismaissa ja varsinkin aja-alueilla, sekä tarjoamalla käyttöön rajaesteneuvoston osaamista ja verkostoja.
Rajaesteneuvosto kokoontuu kolme–neljä kertaa vuodessa ja tarvittaessa. Etä- ja lähikokousten välillä pyritään tarkoituksenmukaiseen tasapainoon. Lähikokoukset pidetään lähtökohtaisesti Kööpenhaminassa, mutta yksi vuotuinen kokous on pidettävä puheenjohtajamaassa.
Kukin toimintavuosi alkaa aloitustapaamisella uuden puheenjohtajan aloittaessa tehtävässä. Aloitustapaamisessa keskitytään arviointiin, kehittämistyöhön sekä vuoden priorisointisuunnitelman laatimiseen. Suunnitelma koskee uusia ja vanhoja priorisoituja rajaesteitä, jotka ovat tärkeitä Pohjoismaiden liikkuvuudelle, sekä yleisluontoisia yhteispohjoismaisia rajaesteongelmia ja Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaan kulloisiakin painopistealueita.
Rajaesteneuvosto tekee yhteistyötä Pohjoismaiden neuvoston rajaesteryhmän kanssa asioissa, joissa parlamentaarinen vaikuttaminen voi edistää prosessia ja joita Pohjoismaiden neuvoston rajaesteryhmä pitää poliittisesti tärkeinä.
Sikäli kuin se on tarkoituksenmukaista rajaesteneuvoston tulee ottaa huomioon asianmukainen EU-lainsäädäntö.
Rajaesteneuvosto kokoontuu myös Pohjoismaiden neuvoston rajaesteryhmän kanssa noin kaksi kertaa vuodessa Pohjoismaiden neuvoston aloitteesta. Lisäksi tehdään jatkuvaa yhteistä rajaestetyötä monialaisissa ryhmissä, joita asetetaan kulloistenkin painopistealueiden mukaisesti.
Tavoitteena on mahdollisimman laaja tiedonvaihto ja avoimuus suhteessa Pohjoismaiden neuvoston rajaesteryhmään.
[1] Rajaesteen ratkaisunopeuteen vaikuttaa ratkaisevasti esteen haastavuus. Jos rajaeste todetaan mahdottomaksi ratkaista, se poistetaan. Sen jälkeen rajaesteneuvosto ei yleensä jatka kyseisen rajaesteen käsittelyä, mutta jos poliittista tahtoa löytyy, se voidaan priorisoida uudelleen.
[2] Info Pohjola, Grensetjänsten Norge-Sverige, Øresunddirekt ja Pohjoiskalotin rajaneuvonta.
Jäsenten tulee edistää rajaesteneuvoston päiväjärjestyksessä olevia asioita suhteessa kotimaidensa poliittisiin ja hallinnollisiin järjestelmiin[3]. Rajaesteneuvoston kokoonpanossa pyritään tasapainoiseen sukupuolijakaumaan.
Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti voivat kukin nimittää rajaesteneuvostoon yhden jäsenen. Jäseniä nimitettäessä on painotettava kansallisten painopistealueiden lisäksi sitä, että jäsenillä
- on vahva ja tarkoituksenmukainen verkosto kansallisissa hallituksissa sekä ministeri- että virkamiestasolla.
- on kokemusta työskentelystä yhdellä tai useammalla alalla, jolla valtaosa rajaesteistä on (työmarkkinat, sosiaalipolitiikka, verotus, koulutus, elinkeinoelämä tai sähköinen hallinto)
- on edellytyksiä priorisoida työskentelyä rajaesteneuvostossa
- on rajaestetyössä tarvittavia toimintavapauksia, jotka mahdollistavat liikkuvuuden kannalta olennaisten rajaesteiden priorisoinnin ja käsittelyn edistämisen. Tämä tarkoittaa muun muassa mahdollisuutta tehdä omien arvojen mukaisesti päätöksiä sekä mahdollisuutta pitää kansallisia kokouksia vastuuministerien, -ministeriöiden ja -virkamiesten kanssa.
Kunkin jäsenen tukena tulee olla kansallinen verkostoryhmä, jota voidaan käyttää rajaestetyöstä ja muista prosesseista informoimiseen sekä palautteen saamiseen.
Verkostoryhmässä voi olla muiden muassa seuraavat jäsenet:
- rajaesteneuvoston kansallinen jäsen
- pohjoismaisen yhteistyökomitean (NSK) kansallisen toimiston virkamiehiä
- vastuuministeriöiden, -viranomaisten ja muiden vastaavien virkamiehiä
- rajaneuvontapalveluiden ja Info Pohjolan edustajia
- rajakomiteoiden edustajia
- Pohjoismaiden neuvoston kansallisen valtuuskunnan parlamentaarikkojäseniä
- työmarkkinaosapuolia sekä yrittäjä- ja elinkeinojärjestöjen edustajia
- Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön virkamiehiä.
Yksittäiset jäsenet pitävät kansallisen yhteistyöministerin jatkuvasti ajan tasalla rajaestetyöstä ja raportoivat tälle saavutetuista tuloksista. Tiedot jaetaan myös sihteeristölle.
Yksittäiset jäsenet toimittavat pohjatietoa vuosikertomukseen, jossa esitellään vuoden tulokset sekä kulloinkin priorisoitujen rajaesteiden tilanne.
Yhteistyöministeri ja yksittäinen jäsen voivat kutsua koolle vastuuministerien kokouksen, jossa keskustellaan rajaesteneuvoston priorisoimista rajaesteistä.
[3] Mailla ja kansallisilla jäsenillä tarkoitetaan tässä toimeksiannossa Islantia, Norjaa, Ruotsia, Suomea, Tanskaa, Ahvenanmaata, Färsaaria ja Grönlantia ja maakohtaisia jäseniä.
Rajaesteneuvoston puheenjohtajuus noudattaa samaa kiertoa kuin Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus.
Rajaesteneuvoston puheenjohtaja johtaa rajaesteneuvoston työtä yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteerin ja tämän sihteeristön kanssa.
Rajaesteneuvoston puheenjohtajan tulee käydä säännöllistä vuoropuhelua yhteistyöministerin ja pohjoismaisen yhteistyökomitean (NSK) kansallisen edustajan kanssa, jotta puheenjohtajamaan painopistealueet ja rajaesteneuvoston työ vastaisivat toisiaan.
Rajaesteneuvoston puheenjohtajan tulee olla pääministerien käytettävissä, jos Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa katsoo, että työ on nostettava pääministeritasolle.
Rajaesteneuvoston puheenjohtajan tulee varmistaa aiempien vuosien painopistealueiden seuranta.
Rajaesteneuvoston puheenjohtajan tulee toimikaudellaan kutsua Nuorten Pohjoismaiden neuvoston edustaja kokoukseen lasten ja nuorten näkökulman huomioimiseksi.
Rajaesteneuvoston puheenjohtajan tulee toimikaudellaan kutsua vammaisalan pohjoismaisen yhteistyöneuvoston edustaja kokoukseen vammaisten ihmisten näkökulman huomioimiseksi.
Rajaesteneuvoston puheenjohtaja voi Ahvenanmaan asiakirjan mukaisesti antaa Ahvenanmaan, Färsaarten tai Grönlannin jäsenelle tehtäväksi johtaa puhetta kokouksissa.
Rajaesteneuvostoon kuuluu kansallisten jäsenten lisäksi myös Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri. Jos pääsihteeri on estynyt, varajäsenenä toimii pääsihteerin kansliapäällikkö.
Pääsihteerin roolina on viedä eteenpäin rajaesteneuvoston käsittelemiä asioita Pohjoismaiden ministerineuvoston eri ministerineuvostoille ja virkamieskomiteoille sekä varmistaa se, että rajaesteneuvosto on ajan tasalla poliittisesta päiväjärjestyksestä sekä neuvoston työhön mahdollisesti vaikuttavista päätöksistä.
Pääsihteeri osoittaa rajaesteneuvostolle sihteeristötukea Pohjoismaiden ministerineuvostolta.
Pääsihteeri määrää tarvittaessa Pohjoismaiden ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelun avustamaan sihteeristöä ja raajaesteneuvoston jäseniä rajaestetyössä ja siihen liittyvässä toiminnassa.
Sihteeristön roolina on tukea rajaesteneuvostoa tarjoamalla sihteeristöpalveluita.
Sihteeristö koordinoi työtä, laatii kokousmateriaalit ja huolehtii kokousten käytännön suunnittelusta ja toteutuksesta.
Sihteeristö vastaa rajaestetietokannasta, ja sillä on koordinoiva rooli työssä, jossa varmistetaan raportoitujen rajaesteiden laatu kansallisten ministeriöiden kanssa.
Sihteeristö analysoi ja systematisoi raportoituja rajaesteitä ja tekee tarvittaessa yhteistyötä sektorien ja rajaesteneuvoston jäsenten kanssa. Sihteeristö esittelee rajaesteneuvoston asianosaisten kansallisten jäsenten kanssa ehdotuksia kulloistenkin rajaesteiden ratkaisemisesta.
Sihteeristöllä on koordinoiva rooli suhteessa neuvontapalveluihin ja niiden tehtävään, ja se helpottaa palvelujen välistä yhteistyötä.
Sihteeristö käy vuoropuhelua sektorien kanssa ja tunnistaa sekä käynnistää yhdessä niiden kanssa rajaestetyöhön liittyviä sektorienvälisiä toimia ja hankkeita.
Sihteeristö tarjoaa tukea tekemällä valmistelutyötä ja tuomalla rajaestetyötä vastuuministeriöiden ja -virkamieskomiteoiden päiväjärjestykseen.
Sihteeristöllä on Pohjoismaiden neuvoston sihteeristön kanssa koordinoiva rooli rajaestetyössä sekä Pohjoismaiden neuvoston rajaesteryhmän kanssa tehtävässä yhteistyössä.
Sihteeristö koostaa vuosittain luonnoksen Pohjoismaiden neuvoston istunnolle annettavasta yhteistyöministerien rajaesteselonteosta ja laatii vuosikertomuksen käyttämällä perustana tietoja, joita ovat antaneet rajaesteneuvoston jäsenet, sektorit ja ministerineuvostot, kansalliset ministeriöt, neuvontapalvelut ja muut toimijat. Vuosikertomus esitellään Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnossa.
Pohjoismaiden ministerineuvoston sektoreita kehotetaan käsittelemään ja seuraamaan sektorikohtaisia rajaesteitä sekä raportoimaan niistä ja tukemaan esteiden selvittämistä.
Sektoreita kehotetaan jakamaan tietoa suunnitelluista ja meneillään olevista lainsäädäntöprosesseista, jotka voivat vaikuttaa nykyisiin rajaesteisiin tai jotka uhkaavat synnyttää uusia rajaesteitä.
Sektoreita kehotetaan osallistumaan sektorienväliseen yhteistyöhön ja hankkeisiin, jotka tukevat rajaestetyötä.
Sektoreita kehotetaan tarvittaessa avustamaan sihteeristöä ja rajaesteneuvoston jäseniä tarjoamalla rajaesteasioihin liittyvää pohjatietoa.
Maat tukevat rajaesteneuvoston työtä tarjoamalla oikeudellista ja muuta asiantuntemusta tarpeen mukaan.
Kukin maa nimittää kaikkiin asianmukaisiin ministeriöihin yhteyshenkilön, joka voi auttaa kansallista jäsentä rajaesteiden tunnistamiseen, selvittämiseen ja ratkaisemiseen liittyvässä välttämättömässä työssä.
Maat ovat vastuussa kansalliselle jäsenelleen mahdollisesta tarjottavista palveluista, ja kukin maa nimittää yhteyshenkilön, joka koordinoi tiedonvaihtoa ja kansallisen verkostoryhmän mahdollisia kokouksia. [4]
Maat vastaavat pohjoismaiseen rajaestetietokantaan raportoitujen rajaesteiden selvittämisestä ja laadunvarmistuksesta sekä raportointivaiheessa että vuotuisten tietokantapäivitysten yhteydessä.
Maiden tulee osana visiotyötä pyrkiä välttämään uusien pohjoismaisten rajaesteiden syntymistä kansallisessa lainvalmistelussa sekä EU- ja Eta-säädösten täytäntöönpanossa.
[4] Maat päättävät siitä, onko yhteyshenkilö NSK:n kansallinen jäsen vai joku muu.
Pohjoismaiden ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelulla ja kolmella rajaneuvontapalvelulla – Grensetjänsten Norge-Sverigellä, Øresunddirektillä ja Pohjoiskalotin rajaneuvonnalla – on keskeinen rooli Visio 2030- ja rajaestetyössä.[5]
Neuvontapalvelut helpottavat digitaalisesti ja henkilökohtaisen neuvonnan avulla Pohjoismaiden sisäistä liikkuvuutta tarjoten tietoa asukkaille ja yrityksille, jotka haluavat liikkua, työskennellä, muuttaa, opiskella ja perustaa yrityksiä Pohjoismaiden välillä.
Neuvontapalvelut edistävät Pohjoismaiden välistä liikkuvuutta ja integraatiota kohdennetuilla toimilla ja tiedotuspanostuksilla.
Neuvontapalvelut tunnistavat mahdollisia rajaesteitä ja raportoivat niistä sekä ottavat esille muuntyyppisiä ongelmia, jotka voivat ehkäistä tai vaikeuttaa liikkuvuutta Pohjolassa tai raja-alueilla.
Neuvontapalveluiden tulee vuosittain tuottaa pohjatietoa yhteistyöministerien rajaesteselontekoon sekä rajaesteneuvoston toimintakertomukseen.
Neuvontapalveluiden tulee pitää säännöllisesti yhteyttä Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristöön.
[5] Info Pohjolan tavoitteet ja tehtävät, jotka eroavat rajaneuvontapalveluiden vastaavista, eritellään erillisessä toimeksiannossa. Rajaneuvontapalveluiden toimeksianto eritellään tarkemmin niitä koskevissa sopimuksissa.
Yhteistyö Pohjoismaiden neuvoston kanssa
Kansallisten jäsenten ja pääsihteerin lisäksi rajaesteneuvostoon kutsutaan myös yksi Pohjoismaiden neuvoston jäsen. Jäsen voi olla myös Pohjoismaiden neuvoston rajaesteryhmän jäsen.
Jäsenen tehtävänä on koordinoida yhteistyössä sihteeristöjen kanssa rajaesteneuvoston, Pohjoismaiden neuvoston ja rajaesteryhmän välistä yhteistyötä sekä mm. priorisoida mahdollisia yhteisiä panostuksia, jotka keskittyvät huomion herättämiseen ja rajaesteiden esiin nostamiseen kaikkien Pohjoismaiden parlamenteissa.
Rajaesteneuvosto kokoontuu Pohjoismaiden neuvoston rajaesteryhmän kanssa noin kaksi kertaa vuodessa Pohjoismaiden neuvoston aloitteesta. Lisäksi tehdään jatkuvaa yhteistä rajaestetyötä monialaisissa ryhmissä.
Rajaesteryhmä voi myös kutsua rajaesteneuvoston mukaan yhteisiin hankkeisiin ja selvityksiin.
Budjetti, korvaukset ja muut asiat
Pohjoismaisessa budjetissa osoitetaan varat rajaesteneuvoston työhön, kuten analyysien ja selvitysten tilaamiseen ulkopuolisilta toimijoilta, sekä kolmen rajaneuvontapalvelun työhön.
Pääsihteerillä on käyttöoikeus rajaesteneuvoston budjettiin.
Rajaesteneuvoston kansalliselle jäsenelle maksetaan vuosittain pohjoismaisesta budjetista korvaus tehtävästään ja työstään. Mikäli kansalliset säännöt eivät mahdollista korvausta, esimerkiksi jäsenen ollessa virkamies, korvaus maksetaan henkilön työnantajalle.
Jäsenmaat rahoittavat matka- ja majoituskustannukset, jotka syntyvät rajaesteneuvoston kansallisen jäsenen tehtävään liittyvistä kokouksista ja konferensseista Pohjoismaissa ja niiden ulkopuolella.
Rajaesteneuvoston jäsenet vastaavat itse matkavarauksistaan ja muusta tehtävään liittyvästä logistiikasta.
Vuotuiseen aloitustapaamiseen liittyvät matka- ja majoituskulut sekä -varaukset kuuluvat kuitenkin Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön hoidettaviksi ja maksettaviksi.
