Tietoa maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvostosta (MR-FJLS)

MR-FJLS on seuraavan neljän politiikan alan yhteinen ministerineuvosto: maa- ja metsätalous, kalastus ja vesiviljely sekä elintarvikkeet. MR-FJLS:ssä tekee yhteistyötä 20 eri Pohjoismaiden ministeriötä.

MR-FJLS:n päätehtävänä on edistää luonnon- ja geenivarojen kestävää käyttöä, joka on ihmisen olemassaolon edellytys.

MR-FJLS pyrkii varmistamaan sen, että tarjolla on hyviä elintarvikkeita, joihin kuluttajat voivat luottaa. Lisäksi ministerineuvosto tukee pohjoismaalaisten terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia ja kehittää pohjoismaisten raaka-aineiden ja maiden ruokakulttuurin mahdollisuuksia. Työn tärkeänä osana on niin ikään tutkimuksen ja kehityksen vahvistaminen ja tukeminen.

Ministerineuvosto panostaa aktiivisesti sektorienväliseen toimintaan, jota tehdään paitsi ministerineuvoston virkamieskomitean osastojen välillä myös Pohjoismaiden ministerineuvoston muiden sektorien kanssa.

Rakenne

Ministerineuvostolla on virkamieskomitea (ÄK-FJLS), johon kuuluvat osastot ovat itsenäisiä mutta yhteistyötä tekeviä yksiköitä. Toimeenpanevan komitean lisäksi virkamieskomiteassa on kalastus- ja vesiviljelyosasto, elintarvikeosasto sekä maa- ja metsätalousosasto. Toimeenpanevalla komitealla ja osastoilla on kaikilla virkamieskomitean asema.

Ministerineuvosto rahoittaa useita laitoksia, yhteistyöelimiä ja työryhmiä. Ne auttavat saavuttamaan poliittisia tavoitteita omilla toiminta-alueillaan.

Lisätietoja MR-FJLS:n alaisista virkamieskomiteoista:

Kalastussektori

Kalastussektori keskittyy ekologisesti kestävään kehitykseen muun muassa konkretisoimalla ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa kalataloudessa, edistämällä sektorin teknistä kehitystä sekä tukemalla periaatetta ”terveellistä kalaruokaa terveestä meriympäristöstä”.

Taloudellisesti kestävän kehityksen edistämisessä keskitytään muun muassa taloudellisiin reunaehtoihin, jotka voivat kasvattaa kalastusteollisuuden arvonmuodostusta.

Sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämisessä tuetaan sellaisten reunaehtojen syntymistä, jotka voivat varmistaa kalastuksesta elävien ihmisten hyvinvoinnin ja kehittää rannikkoyhdyskuntien tulevia mahdollisuuksia.

Maataloussektori

Maataloussektori keskittyy geenivarojen säilyttämiseen ja bioenergian kestävään hyödyntämiseen. Niillä on keskeinen sija työssä, jossa pyritään varmistamaan maatalouden joustavuus ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen.

Lisäksi keskitytään maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseen.

Pohjoismaisten elintarvikkeiden laadun ja mahdollisuuksien tunnetuksi tekeminen on niin ikään ydintehtävä, jota toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kalastus- ja elintarvikesektorien kanssa.

Elintarvikesektori

Elintarvikesektorin työn lähtökohtana on pohjoismainen kuluttaja, ja se keskittyy neljään aihealueeseen: kuluttajien suojeleminen terveysriskeiltä hyvän elintarviketurvallisuuden avulla; eläinten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvan panostuksen tehostaminen; elintarvikkeiden hyvien merkintätapojen, markkinoinnin ja jäljitettävyyden edistäminen sekä terveellisten elintarvikkeiden käytön ja terveiden elämäntapojen tukeminen.

Metsätaloussektori

Metsätaloussektorin ydinalueet ovat elinkeinokehitys, metsätalous ja bioenergia. Huomio keskitetään metsän paikalliseen ja alueelliseen merkitykseen sekä taloudellisten, ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen arvojen tukemiseen.

Bioenergia ja ilmasto ovat yhä keskeisempiä yhteistyöalueita. Yleistasolla pyritään varmistamaan Pohjoismaiden metsätalouden kestävä kehitys tutkimuksen, kehityksen ja koulutuksen avulla. Erityisasemassa ovat tutkimusyhteistyöelin Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS), verkostoituminen sekä tiedon- ja kokemustenvaihto.

Tavoitteet ja visiot

Yhteistyöohjelmassa kuvataan Pohjoismaiden maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikealan kaksi tärkeintä painopistettä vuosina 2017–2020: pohjoismaisen biotalouden sekä kestävän elintarvikejärjestelmän kehittäminen. Yhteistyöohjelmalla kehitetään ja vahvistetaan pohjoismaista maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeyhteistyötä. Samalla pohjoismainen yhteistyö on mukana ratkaisemassa monia tärkeitä kansainvälisiä haasteita, joihin maailman maat ovat päättäneet keskittyä asettamalla Agenda 2030 -toimintaohjelmassa globaaleja kestävän kehityksen tavoitteita. Ne ulottuvat ilmastonmuutoksesta antibioottiresistenssiin ja elämäntapasairauksista johtuvien ongelmien kasvuun.

Lisätietoja MR-FJLS:n yhteistyöohjelmasta: