Huomio väkivallantekijöihin
Konferenssi Confronting Gendered Violence: Focus on Perpetrators järjestetään Helsingin Säätytalossa, ja siihen kokoontuu pohjoismaisia tutkijoita ja asiantuntijoita. Tavoitteena on kartuttaa tietämystä ja tarkastella erilaisia tapoja väkivaltakierteen katkaisemiseksi.
– Tähän saakka keskustelua ovat hallinneet lähinnä väkivaltaa kokeneet. On kuitenkin tärkeää kohdistaa valokeila tekijöihin, koska juuri he ovat avain väkivallan lopettamiseen. Tämä ala kehittyy parhaillaan kohisten, Kristín Pálsdóttir sanoo.
Hän on yhteyshenkilönä pohjoismaisessa hankkeessa, johon osallistuvat järjestöt toteuttavat konferenssin yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaan Suomen kanssa. Väkivallantekijöihin liittyvää keskustelua on kaivattu eri tahoilla. Väkivallan ehkäiseminen on lisäksi yhtenä painopistealueena Pohjoismaiden tasa-arvoministerien nykyisessä yhteistyöohjelmassa sekä Suomen puheenjohtajuusohjelmassa. Lopputuloksena on yhteistyö, jossa on mukana järjestöjä, asiantuntijoita, tutkijoita, virkamiehiä ja poliitikkoja. Kristín Pálsdóttirin mukaan konferenssi on herättänyt paljon kiinnostusta myös Pohjoismaiden ulkopuolella.
– Meille on tullut osallistumistiedusteluja Nepalista, Pakistanista, Kreikasta ja Palestiinasta. Tämä kertoo siitä, että ihmiset janoavat aihepiiriin liittyvää tietoa, hän sanoo.
Konferenssi on kolmipäiväinen. Kristín Pálsdóttirin mukaan ajatuksena on saattaa yhteen erilaisia pohjoismaisia toimijoita käytäntöjen vertailemiseksi. Millaisia hoitomahdollisuuksia eri Pohjoismaissa on tarjolla? Entä mitä alan tutkimukset sanovat? Toisena tavoitteena on pohjoismaisen verkoston luominen.
– Toivomme verkoston parantavan käytännön työtä pitkällä aikavälillä. Se olisi tärkeä askel ongelman ratkaisemiseksi, hän sanoo.
Nuoret väkivallantekijät väliinputoajina
Kristín Pálsdóttirin päivätyö on Islannin yliopiston RIKK-laitoksella (Institute for Gender, Equality and Difference). Hän sai idean panostukseen, kun RIKK:n henkilökunta arvioi muutamissa islantilaiskunnissa toteutettua pilottihanketta. Hanke perustui Istanbulin sopimukseen, ja siinä pyrittiin ehkäisemään sukupuolistunutta väkivaltaa tehostamalla rikosilmoitusten seurantaa ja kiristämällä rangaistusseuraamuksia. Arvioinnin yhteydessä Kristín Pálsdóttir havahtui siihen, että väkivallantekijöiden auttaminen oli unohdettu.
– Islannissa on vain yksi tekijöille tarkoitettu hoitovaihtoehto, ja se on pakollinen vain niille, joilla on lapsia. Toisin sanoen nuorista lapsettomista miehistä tulee väliinputoajia, jotka eivät saa minkäänlaista hoitoa.
Uusi raportti kartoittaa Pohjoismaiden tilannetta
Konferenssissa esitellään uusi raportti, jossa käydään läpi Pohjoismaiden tilannetta. Puheenjohtajamaa Suomen tilaaman raportin tavoitteena on osoittaa, millä tavoin sukupuolistuneen väkivallan tekijöitä pyritään auttamaan väkivaltakierteen katkaisemiseksi. Raportti kattaa Pohjoismaiden lisäksi Ahvenanmaan, Färsaaret ja Grönlannin, ja maakohtaisesti tarjottavien hoitomuotojen lisäksi kerrotaan haasteista ja tuloksista. Raporttia viimeistelee parhaillaan Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkija Berta Vall. Hänen mukaansa tulokset osoittavat, että hoitojen saatavuus vaihtelee sekä maiden että kaupunkien ja maaseudun välillä.
– Pääosa hoitovaihtoehdoista on tarjolla Pohjoismaiden suurkaupungeissa, joten harvaan asutuilla alueilla avun saaminen on vaikeampaa. Poikkeuksena on Ruotsi, jossa tarjontaa on myös maaseudulla.
Berta Vallin mukaan toimijoiden suurimpia haasteita on pitkäaikaisen rahoituksen puute.
– Se vaikeuttaa alan pitkäjänteistä suunnittelua.
Norja hoidon edelläkävijänä Euroopassa
Berta Vall kertoo, että valtaosa hoito-ohjelmista on nykyisin vapaaehtoisia. Ne perustuvat paljolti norjalaisen Alternative to Violence -säätiön (ATV) kehittämään malliin. Vuonna 1987 toimintansa aloittanut ATV on lähisuhdeväkivallan ehkäisyn osaamis- ja hoitokeskus, joka alkoi ensimmäisenä Euroopassa tarjota lähisuhdeväkivallan tekijöille psykologista hoitoa.
– Hoitojen tarkoituksena on väkivallan lopettaminen siten, että väkivallan sukupuolistuneisuus tunnistetaan ja tekijöitä autetaan tuntemaan vastuuta ja empatiaa uhria kohtaan.
Hoito annetaan keskusteluterapiana yksilöille tai ryhmissä, Berta Vall kertoo. Pohjoismaille on ominaista se, että monilla toimijoilla on hoidoissa mukana sukupuolinäkökulma. Tämä tarkoittaa sitä, että väkivallan sukupuoleen perustuvista seikoista keskustellaan ja niiden avulla pyritään ymmärtämään käyttäytymistä ja puuttumaan siihen.
– Tämä on eurooppalaisittain epätavallista ja pohjoismainen erityispiirre, Berta Vall sanoo.
Istanbulin sopimuksen vaatimukset
Sukupuoleen perustuva väkivalta on yksi pohjoismaisen tasa-arvoalan yhteistyöohjelman 2015–2018 painopistealueista. Asiasta kertoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Päivi Yli-Pietilä, joka on mukana pohjoismaisessa tasa-arvoasiain virkamieskomiteassa:
– Sukupuoleen perustuva väkivalta on ratkaisematon ongelma kaikissa Pohjoismaissa, vaikka maat muuten ovat korkealla kansainvälisissä tasa-arvovertailuissa.
Euroopan neuvosto hyväksyi vuonna 2011 Istanbulin sopimuksen, joka sisältää muun muassa vaatimuksia väkivallantekijöihin kohdistuvista toimista.
– Tähän saakka aiheesta on lähinnä puhuttu. Me kuitenkin tarvitsemme molempia näkökulmia, ja on hienoa, että [ministerineuvoston vuoden 2017 puheenjohtajamaa] Norja aikoo jatkaa Istanbulin sopimukseen liittyvää pohjoismaista työtä, Päivi Yli-Pietilä toteaa.
