Itsehallinto = itsenäisyyttä ja yhteistyötä?
Pohjoismaiden neuvosto haluaa tarkastella Pohjoismaiden roolia rauhanasioiden edelläkävijäalueena, joten se järjesti Ahvenanmaan-kokoustensa yhteydessä 26. tammikuuta konferenssin itsehallintoalueista rauhanhankkeina.
Lue lisää:
Turvallisuus- ja itsehallintopolitiikka kulkevat käsi kädessä
Ahvenanmaan itsehallinto perustuu suurelta osin kiveen hakattuihin sopimuksiin, kun taas Grönlannin ja Färsaarten itsehallintokehitystä hallitsee useiden poliitikkojen mukaan pragmatismi ja jatkuva vuoropuhelu.
– Tanskan ja sen itsehallintoalueiden suhdetta voi verrata avioliittoon. Yhteiselon sujumista eivät takaa sopimusmuotoilut, vaan yhteistyöhalu ja keskinäinen kunnioitus voimasuhteista riippumatta, totesi Färsaarten PN-valtuuskunnan puheenjohtaja Helgi Abrahamsen.
Konfliktinratkaisu Pohjoismaiden brändinä
Abrahamsen sai tukea Sjúrdur Skaalelta, joka on Färsaarten edustajana Tanskan kansankäräjillä. Skaale korosti, että itsehallintoalue todella voi seistä omilla jaloillaan, vaikka sillä on velvoittava suhde emämaahan.
– Färsaaria käytettiin esikuvana Skotlannin itsenäisyyskampanjassa, koska me kannamme Tanskan perustuslain määräyksistä huolimatta itse verot ja säädämme omat lakimme. Tätä mahdollisuutta englantilaiset eivät halunneet suoda skoteille, Skaale sanoi.
Hän painotti lisäksi, että Tanskan kanssa tehtävä yhteistyö kesti myös kalastusriidan EU:ta – ja siten myös Tanskaa – vastaan vuonna 2003.
Grönlantia Tanskan kansankäräjillä edustava Johan Lund oli samaa mieltä:
– Tanskan ja Grönlannin välinen suhde kehittyy vuoropuhelun kautta ja hyvin pragmaattisessa hengessä. Nykyinen itsehallintolaki on askel eteenpäin, koska se tunnustaa grönlantilaisten aseman itsenäisenä kansakuntana suhteessa kansainväliseen oikeuteen, Johan Lund korosti.
Saamelaisedustus tulossa?
Keskustelussa pohdittiin pohjoismaalaisten omakuvan kehitystä. Tampereen yliopiston erikoistutkija Pertti Joenniemi korosti tässä yhteydessä siirtymistä uhkakuviin perustuvasta identiteetistä kohti rauhanomaista kulttuuriyhteyttä. Pohjoismaissa on tapahtunut juuri tällainen siirtymä viimeksi kuluneiden 200 vuoden aikana.
– Kokemuksemme rauhanomaisen yhteistyön kehittämisestä on tärkeä osa pohjoismaista brändiä, ja tätä kokemusta voidaan jakaa myös muille, kommentoi Pohjoismaiden neuvoston presidentti Höskuldur Thórhallson.
Hän piti myös tervetulleena keskustelua Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien ottamisesta mukaan Pohjoismaiden neuvoston työhön. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston lähettämä hakemus on käsittelyssä neuvoston Ahvenanmaan-kokouksissa, ja siitä keskustellaan puheenjohtajistossa sekä kansalais- ja kuluttajavaliokunnassa.
Lue lisää konferenssista "Pohjoismaiden itsehallintoalueet – kokemuksia ja visioita rauhantyön näkökulmasta", jonka järjestivät Ahvenanmaan rauhaninstituutti sekä Pohjoismaiden neuvoston kansalais- ja kuluttajavaliokunta: www.peace.ax.
