Keskustelu oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä keräsi osallistujia koko Pohjolasta

Pohjoismaissa on jo pitkään turvauduttu kolmikantaneuvotteluihin suurten yhteiskunnallisten muutosten selättämiseksi. Pohjoismaisella tasolla tällaiset neuvottelut eivät kuitenkaan ole arkipäivää. Työnantajien, työntekijöiden ja hallitusten kokoaminen saman pöydän ääreen mahdollistaa sen, että useampien ääni tulee kuulluksi.

– Toivon keskustelun johtavan siihen, että löydämme Pohjoismaiden välisiä yhtymäkohtia Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030:n pohjalta. Toivon myös, että tämä konferenssi on vasta alkua dialogille ja että keskustelua jatketaan, sanoo kokouksen isäntänä toiminut Islannin sosiaali- ja työmarkkinaministeri Guðmundur Ingi Guðbrandsson.

Ruotsi on vuonna 2024 Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa, ja oikeudenmukainen vihreä siirtymä on vahvasti esillä myös työelämäalan ministerineuvoston ohjelmassa vuoden aikana.

– Haluamme kartuttaa tietämystä ja saada nykyistä kokonaisvaltaisemman kuvan siitä, millaisia haasteita vihreä siirtymä aiheuttaa työmarkkinoilla. Siksi työelämäalan ministerineuvoston vuotuinen kokous järjestetään ensi vuonna Pohjois-Ruotsin Skellefteåssa, jossa uusteollistuminen on erityisen näkyvää, kertoo Ruotsin työmarkkina- ja integraatioministeri Johan Pehrsson.

Pohjoismaiden työministerit ja Pohjoismaiden työntekijä- ja työnantajajärjestöt allekirjoittivat kolmikantakonferenssin yhteydessä yhteisymmärryspöytäkirjan. Sen mukaan sosiaalinen osallisuus ja taloudellisen eriarvoisuuden vähentäminen ovat keskeisiä asioita, kun maat pyrkivät ehkäisemään vihreän siirtymän mahdollisia kielteisiä seurauksia työmarkkinoilla.

Pöytäkirjassa korostetaan myös, että vihreään talouteen siirtyminen synnyttää haasteita työmarkkinoilla ja että jatkossa on tärkeää käydä kaikkien osapuolten kesken avointa vuoropuhelua kielteisten vaikutusten vähentämiseksi. 

Vihreän siirtymän edistymisessä on suuria eroja Pohjoismaiden eri alueilla, kertoo Nordregion tutkija Gustaf Norlén.

– Suurin osa vihreistä työpaikoista on Pohjoismaiden kaupunkialueilla, ja saastuttavat ”ruskeat” työpaikat sijaitsevat vastaavasti harvaan asutuilla alueilla. Harvaan asuttujen alueiden väestö on myös enemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta.

Norlénin mukaan on tärkeää muistaa, että vihreä siirtymä luo uusia työpaikkoja ja johtaa samalla toisten työpaikkojen katoamiseen. Muutokset vaikuttavat lisäksi eri tavoin Pohjoismaiden eri osissa.

Ajankohtainen esimerkki oikeudenmukaisen vihreän siirtymän haasteellisuudesta löytyy Ruotsista. Ay-liike on käynyt taistoon yhdysvaltalaista autonvalmistajaa Teslaa vastaan, jotta yrityksen ruotsalaisille työntekijöille saataisiin työehtosopimus.

– Vihreän siirtymän onnistuminen edellyttää Teslan kaltaisia innovatiivisia yrityksiä, mutta samalla on säilytettävä pohjoismainen malli työehtosopimuksineen, jotta siirtymästä tulisi oikeudenmukainen myös työntekijöille, sanoo Ruotsin ammattijärjestö LO:n Johan Hall.

Työnantajapuolelta korostetaan vihreän kasvun merkitystä Pohjoismaiden vihreän siirtymän onnistumisessa.

– Tarvitsemme investointeja innovointiin ja uuteen teknologiaan. Ilman uutta tekniikkaa vihreä siirtymä ei onnistu, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n Mikko Vieltojärvi.

Yhden näkemyksen mukaan työnantajien olisi tärkeää luoda luottamusta kertomalla työntekijöille avoimesti ja rehellisesti tulevista haasteista.

– On vaikeaa mennä kertomaan huonoja uutisia työntekijöille, joilta on lähtemässä työpaikat alta. Rehellisyys on silti tärkeää. Jos emme kerro siirtymän tarpeellisuudesta, sysäämme vain väistämätöntä muutosta eteenpäin. Rehellinen viestintä aktivoi kaikkia olemaan itse osa ratkaisua esimerkiksi siten, että ihmiset kouluttautuvat uudelleen, sanoo islantilaisen Veitur Utilities -yrityksen toimitusjohtaja Sólrún Kristjánsdóttir.

Pohjoismaisessa yhteistyössä on myös vahva pyrkimys tarjota maailmalle uusia vihreitä ratkaisuja. Kansainvälisen työjärjestön ILOn Cristina Martinez sanoo, että pohjoismaisia ratkaisuja voi olla vaikea ottaa käyttöön maissa, joissa kehitys ei ole edennyt yhtä pitkälle.

– Pohjoismaisten ratkaisujen suora täytäntöönpano voi olla haastavaa maissa, joissa demokraattiset prosessit ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu eivät ole yhtä kehittyneitä. Pohjoismaat voivat silti ilman muuta tarjota inspiraatiota muulle maailmalle. Siitä on hienona esimerkkinä pohjoismainen kolmikantakeskustelujen malli, hän sanoo.