Kestävän liikkumisen yhteistyötä pitää vahvistaa

Analyysi esiteltiin Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnossa Färsaarilla, ja sen on laatinut Nordic Mobility R&I -konsulttiyrityksen Gunnar Lindberg. Hän on toteaa selväsanaisesti, että 2030-visio Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena edellyttää radikaaleja parannuksia liikennesektorilla. Tarvetta on vihreään kasvuun ja innovointiin liittyville panostuksille vision kolmella strategisella painopistealueella: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.

Vaikka Pohjoismaat tekevät vahvaa ja monitasoista yhteistyötä, yhteistyöstä puuttuu Lindbergin mukaan keskitetty hallintamalli. Tarvittavan integraation saavuttamiseksi hän ehdottaakin muun muassa, että Pohjoismaat vahvistavat väylävirastojensa välisiä vuotuisia kokouksia, aloittavat sääntelyviranomaisten vuotuiset kokoukset ja tuovat EU-yhteistyöhön nykyistä strategisemmin pohjoismaista osaamista.

Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta on jo vuosia kaivannut nykyistä tiiviimpää ja virallisempaa pohjoismaista liikenneyhteistyötä. Analyysin julkistusta seuranneeseen paneelikeskusteluun osallistui neuvoston konservatiivisen ryhmän Liv Kari Eskeland, joka katsoo analyysin vahvistavan pohjoismaisten parlamentaarikkojen pitkäaikaiset vaatimukset. 

– Panelistit olivat Ruotsin ministeriä lukuun ottamatta yksimielisiä siitä, että virallinen liikenneyhteistyö on välttämätöntä työn edistymiseksi sekä hyvän ja yhtenäisen liikenneverkon luomiseksi elinkeinoelämän tarpeisiin, Eskeland sanoo.

Myös elinkeinoelämän edustajilta tuli selkeitä suosituksia Pohjoismaiden hallituksille. Pohjoismaisen logistiikkayhdistyksen Erik Østergaard toteaa näin:

– Liikenne on luonteeltaan rajat ylittävää toimintaa. Alan lainsäädäntö ja sääntely tulevat pääosin EU:sta, mutta mielestämme Pohjoismaiden pitäisi koordinoida kantojaan sen sijaan, että kukin on EU:ssa omillaan. Tarvitaan koordinoituja panostuksia, ja virallinen yhteistyö mahdollistaa niiden toteuttamisen.

Raportin keskeisenä löydöksenä on se, että Pohjoismaissa on tarvetta koordinoida väyläsuunnittelua yli maarajojen. Tämä on tärkeää varsinkin uudessa geopoliittisessa tilanteessa, jossa kaikista Pohjoismaista on tullut Naton jäseniä. Raportti ehdottaa, että maat teettäisivät sarjan pohjoismaisia väyläanalyyseja tunnistaakseen ja parantaakseen rajat ylittäviä infrahankkeita, jotka ovat välttämättömiä taloudellisen integraation ja kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi.

Samaa korosti Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnossa puhunut vara-amiraali Louise Dedichen, joka toimii Norjan sotilasedustajana Naton sotilaskomiteassa. Hän huomautti, että Pohjoismaiden puolustuksen kokonaiskuva on muuttunut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä. Norja ei ole konfliktitilanteessa enää Naton rajavaltio vaan kauttakulkumaa itään päin suuntaaville joukoille. Tämä vaatii liikenneinfrastruktuurin yhteensovittamista.

– Asia on tärkeä, koska meitä pohjoismaalaisia ei ole kovin paljon. Pitämällä yhtä olemme kuitenkin vahvoja. Kaikki käymämme keskustelut ovat osoittaneet, että yhteenkuuluvuus on tärkeää, ja siinä on kyse alueemme maiden yhdistämisestä mielekkäällä tavalla. Infrastruktuurilla on tässä ratkaiseva merkitys, Liv Kari Eskeland sanoo.

Innovoinnilla on vahva rooli raportin ehdotuksissa. Niissä kannustetaan lisäämään tutkimukseen ja teknisiin edistysaskeliin liittyvää pohjoismaista yhteistyötä varsinkin vihreän liikkuvuuden alalla. Esimerkiksi sähkölentokoneiden ja itseohjautuvien liikennejärjestelmien kehittäminen mainitaan keskeisenä osana alueen hiilijalanjäljen pienentämistä.

Lisäksi raportti ehdottaa kehittämään nykyistä kokonaisvaltaisempaa pohjoismaista liikennepolitiikkaa, joka voisi vahvistaa alueen ääntä laajemmissa kansainvälisissä yhteyksissä, etenkin EU:ssa. Yhteispohjoismaisen rintaman vahvistamisesta on tullut brexitin myötä entistä tärkeämpää.

Pohjois-Euroopan kestävän innovoinnin verkoston (STRING) toimitusjohtaja Thomas Becker teki keskustelussa radikaalin avauksen:

– On täysin väärin, että Pohjoismaat eivät koordinoi raide- ja muuta infrastruktuuria ylikansallisesti. Menisin jopa niin pitkälle, että kaikilla viidellä Pohjoismaalla pitäisi olla YKSI yhteinen liikenneministeriö vastaamassa väyläverkon suunnittelusta. Sellaiselle meillä on tarvetta, Becker sanoo.

Analyysi tarjoaa Pohjoismaille etenemissuunnitelman tulevien liikennehankkeiden toteuttamiseen sekä strategisen vastauksen siihen, miten voimme kohdata uuden geopoliittisen todellisuuden ja ilmastohaasteet. Ehdotetut toimet ulottuvat paikallisen infrastruktuurin parantamisesta kansainväliseen politiikkaan. Niiden pohjalta analyysi hahmottelee tulevaisuutta, jossa Pohjolan liikkuvuus on paitsi kestävää myös alueellisen kasvun ja vakauden tae.