Rajatarkastukset vaikeuttavat yhteistyötä

Ruotsin hallitus otti tammikuun 4. päivän vastaisena yönä käyttöön rajatarkastukset, joita tehdään Tanskasta Ruotsiin matkaaville.

Kaikkien Juutinrauman yli halajavien on nyt esitettävä passi tai henkilöllisyystodistus jo Tanskan puolella.

Taustalla on se, että Ruotsi on vastaanottanut vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana 145 000 turvapaikanhakijaa. Hallituksen mukaan tilanne ”uhkaa vakavasti yleistä järjestystä ja sisäistä turvallisuutta”.

Historiallinen päätös

Päätös on historiallinen. Tanskasta Ruotsiin matkaavien pohjoismaalaisten ei ole tarvinnut todistaa henkilöllisyyttään sitten 1950-luvun, jolloin pohjoismainen passiunioni tuli voimaan.

Pohjoismaiden neuvoston presidentin Henrik Dam Kristensenin mukaan tarkastuksista on riesaa työmatkalaisille ja haittaa yhteistyölle:

”Juutinrauman yli kulkevien tuhansien työmatkalaisten matkustusaika pitenee huomattavasti. Tästä on väistämättä haittaa Juutinrauman alueen elinkeinoelämän kehitykselle ja työmarkkinayhteistyölle”, hän sanoo.

Henkilöllisyystarkastukset ovatkin kirvoittaneet vahvoja reaktioita alueen työmatkalaisilta, poliitikoilta ja elinkeinoelämän edustajilta. 

Dagens Nyheter julkaisi tänään 25 skånelaisen kokoomuspoliitikon mielipidekirjoituksen, jonka mukaan tarkastukset vaikuttavat ”pitkällä aikavälillä tuhoisasti” Pohjoismaiden suurimpaan yhtenäiseen työmarkkina-alueeseen – Juutinrauhan alueeseen.

Investointivaikutukset mahdollisia

Pohjoismaista yhteistyötä on 1950-luvulta lähtien siivittänyt vankka usko siihen, että ”vapaa liikkuvuus lisää kaupankäyntiä ja tiedonvaihtoa, joilla luodaan kasvua ja rakennetaan hyvinvointia. Jos henkilöllisyystarkastuksia jatketaan pitkään, alueen vetovoima ja houkuttelevuus investointikohteena voivat heikentyä”, poliitikot kirjoittavat.

Juutinrauma-komitean ruotsalaiset ja tanskalaiset poliitikot päättivät vain muutama viikko sitten organisoida yhteistyönsä uudelleen Greater Copenhagen & Skåne Committeeksi, jotta Sjællandia ja Skånea voitaisiin markkinoida yhtenäisenä alueena.

Yksi Greater Copenhagenin taustahahmoista on Kööpenhaminan ylipormestari Frank Jensen.

Hän toimi myös Tanskan oikeusministerinä vuonna 2000, jolloin Juutinrauman silta otettiin käyttöön ja Ruotsi ja Tanska solmivat yhteistyösopimuksen.

Frank Jensen toteaa politiko.dk-lehdessä, että yhdentyneet ruotsalais-tanskalaiset työmarkkinat taantuvat tarkastusten vuoksi:

”Rajatarkastukset ovat vakava asia, koska ne merkitsevät takapakkia 20 vuoden määrätietoiselle työlle”, Frank Jensen sanoo.

Tanskakin aloitti tarkastukset

Kastrupin lentoasemalla tehtäviä rajatarkastuksia jatketaan enintään puoli vuotta eli 4. kesäkuuta 2016 saakka. Ruotsin hallitus voi kuitenkin keskeyttää ne jo aikaisemmin, jos yleiseen järjestykseen ja maan turvallisuuteen kohdistuva uhka pienenee.

Tanskan hallitus vastasi Ruotsin rajatarkastuksiin aloittamalla niin ikään tilapäiset rajatarkastukset Saksan-vastaisella rajalla maanantaina 4. tammikuuta.

Suomi otti hiljattain käyttöön viisumivaatimuksen Saksasta tulevilla matkustajalautoilla, ja Norja on kiristänyt rajatarkastuksiaan jo aiemmin.