Tulevaisuuden hyvinvointimalli

15.06.17 | Uutinen
Árni Páll Árnason on nimetty sosiaalialan pohjoismaista hyvinvointimallia koskevan strategiaselvityksen tekijäksi. Hänen on tarkoitus toimittaa raporttinsa vuoden 2018 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten ilmoitti 15. kesäkuuta nimittäneensä Islannin entisen sosiaaliministerin Árni Páll Árnasonin sosiaalialan strategiaselvityksen tekijäksi. _

 – Olen ylpeä ja kiitollinen nimityksestä tähän tärkeään tehtävään. Pohjoismaiden sosiaalipolitiikka toimii esikuvana maailmalla, ja meidän tulee jatkaa edelläkävijöinä. Pohjoismaiden sosiaalipoliittinen yhteistyö, jonka parissa vaihdetaan kokemuksia ja pohditaan yhdessä ratkaisuja haasteisiin, voi olla ratkaiseva edelläkävijän aseman varmistamiseksi, Árni Páll Árnason toteaa.

Árnason on toiminut Islannin talousministerinä 2010–2011 ja Pohjoismaiden neuvoston Islannin-valtuuskunnan puheenjohtajana 2007–2009. Juristin koulutuksen saanut Árnason on luonut pitkän uran diplomaattina ja poliittisena neuvonantajana, jonka erikoisaloja ovat Eurooppaoikeus ja turvallisuuspolitiikka. Hän on istunut Islannin parlamentissa vuosina 2007–2016 ja johtanut sosiaalidemokraattista ryhmittymää 2013–2016.

 – Árni Páll Árnasonilla on vankka kokemus politiikasta ja sosiaalialasta ja hän tuntee pohjoismaista yhteistyötä perinpohjaisesti, joten hänellä on erittäin hyvät edellytykset sosiaalialan lähitulevaisuuden yhteistyömahdollisuuksien analysointiin. Odotan mielenkiinnolla hänen suosituksiaan vuoden päästä, pääsihteeri Dagfinn Høybråten sanoi nimityksen yhteydessä.

Toimeksianto

Pohjoismainen hyvinvointimalli kuuluu maailman parhaimmistoon. Malliin kohdistuu kuitenkin paineita, ja siitä on saatava kestävä, jotta sen kautta saadaan yhteiskunnan tarvitsemia mahdollisimman laadukkaita palveluita. Sen vuoksi Pohjoismaiden terveys- ja sosiaaliministerit päättivät maaliskuussa 2017 myöntää varoja sosiaalialan strategiaselvitystä varten. Ministerit toivovat vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Missä asioissa on mahdollista saada pohjoismaista hyötyä tehostamisella ja/tai laadun parantamisella pohjoismaisen yhteistyön avulla?
  • Missä asioissa on suurimmat mahdollisuudet osaamisen ja kapasiteetin osalta ja missä on tarvetta osaamisen ja kapasiteetin lisäämiseen?
  • Miten se saadaan onnistumaan (esimerkiksi konkreettisilla ehdotuksilla työnjaosta, koordinoinnista ja yhteisistä ratkaisuista)? Tässä yhteydessä on myös syytä selvittää, millä aloilla tarvitaan sektorienvälistä yhteistyötä.

Vastauksissa tulee ottaa huomioon lapsille, sosiaalisesti heikossa asemassa oleville, vammaisille ja vanhuksille kuuluvat toimenpiteet, palvelut ja etuudet. Selvitykseen tulee myös sisältyä julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan sosiaalialalla tekemä työ naisten ja miesten sekä tyttöjen ja poikien puolesta.

Kyseessä on kuudes pohjoismainen strategiaselvitys. Ensimmäisenä julkaistiin Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsitellyt niin kutsuttu Stoltenbergin raportti, jonka laatijana oli Thorvald Stoltenberg. Lisäksi Bo Könberg on selvittänyt Pohjoismaiden terveydenhuoltoalan yhteistyötä ja Poul Nielson työelämäalan yhteistyötä. Strategiaselvitystyö on käynnissä myös energia-alalla ja ympäristöalalla.