Rajaesteneuvosto tyytyväinen uuteen Juutinrauma-sopimukseen

– Juutinrauma-sopimuksen päivittäminen on hyvä uutinen kaikille niille tuhansille työmatkalaisille, jotka pendelöivät Ruotsin ja Tanskan väliä, sekä salmen molemmilla puolilla toimiville yrityksille. Päivitys on osoitus siitä, että maamme voivat päästä sopuun myös monimutkaisista veroasioista. Nyt on aika ottaa seuraava askel ja neuvotella joustavammat verosäännöt myös muiden Pohjoismaiden kesken, Anders Ahnlid sanoo.

Anders Ahnlid nostaa esiin rajaesteneuvoston viime vuonna teettämän analyysin, jossa tunnistetaan pohjoismaisten työmarkkinoiden nykyisiä ongelma-alueita. Siitä ilmenee selvästi, että Pohjoismaiden välillä pendelöivät työntekijät tai toisesta Pohjoismaasta väkeä palkkaavat yritykset törmäävät tarpeettomaan byrokratiaan ja monitulkintaisiin sääntöihin.

Pahimmassa tapauksessa seurauksena on se, että työnantajat eivät uskalla palkata väkeä ja työntekijät eivät uskalla vastaanottaa työtä rajan toiselta puolelta. Tällöin maat jäävät paitsi vapaan liikkuvuuden tuomista taloudellisista eduista.

Uuden Juutinrauma-sopimuksen tavoitteena on ennen kaikkea karsia ja helpottaa rajatyöntekijöiden ja heidän työnantajiensa hallinnollista taakkaa. Sopimuksen on määrä parantaa Juutinrauman alueen työmarkkinoiden toimivuutta ja luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen synnylle ja kasvulle. 

Norminpurku ja byrokratian vähentäminen ovat asioita, joita rajaesteneuvosto toivoo hallituksilta myös suhteessa pohjoismaiseen verosopimukseen ja muihin vero-oikeudellisiin kysymyksiin.

Uusi Juutinrauma-sopimus on räätälöity modernien työmarkkinoiden tarpeisiin. Rajatyöntekijöillä on jatkossa entistä enemmän mahdollisuuksia tehdä etätyötä asuinmaastaan käsin ilman, että se muuttaa heidän verokohteluaan. Samaa joustoa voi hyödyntää myös julkisen sektorin henkilöstö, toisin kuin tähän saakka. 

Niin sanotusta kompensaatiojärjestelmästä korvataan jatkossa myös tulonmenetyksiä, joita kunnille aiheutuu siitä, että julkisen sektorin työntekijät eivät maksa tuloveroa kotikuntaansa. 

Seuraavaksi on vuorossa sopimuksen tekninen läpikäynti. Tavoitteena on, että Ruotsi ja Tanska allekirjoittavat sopimuksen mahdollisimman pian ja että se tulisi voimaan vuonna 2025.