Joutsenmerkki ohjaa pohjoismaisia kuluttajia ja hankkijoita tarjoamalla heille todellisen mahdollisuuden vihreään kuluttamiseen ja sitä kautta ympäristön parantamiseen. Samalla tuottajia halutaan rohkaista valmistamaan ympäristöä säästäviä tuotteita. Nykyisin kriteereitä on yli 60 ja tuoteryhmiä yli 200, ja käyttölupien määrä kasvaa voimakkaasti koko ajan. Tähän mennessä on myönnetty yli 2 000 lupaa, joihin sisältyy yli 6 000 tuotetta.

Jopa 81 % pohjoismaalaisista pitää joutsenmerkittyjä tuotteita ympäristön kannalta hyvinä valintoina ja 40 % pitää niiden ostamista ilmastotekona. Merkin tunnistaa yli 90 % pohjoismaalaisista. Kuluttajat etsivät päivittäistavarakaupoista joutsenmerkittyjä tuotteita aina tai usein (11 %) tai toisinaan (47 %). Jos suomalaista, ruotsalaista, norjalaista, tanskalaista tai islantilaista pyydetään nimeämään jokin ympäristömerkki, 69 % nimeää Joutsenmerkin. Tutkimus perustuu yli 4 400 pohjoismaalaisen haastatteluihin, jotka toteutti norjalainen Respons Analyse -yritys Pohjoismaisen ympäristömerkinnän toimeksiannosta.

Joutsenmerkin visio 2015

Pohjoismaiden ympäristöministerit hyväksyivät marraskuussa 2010 Joutsenmerkille vision, joka ulottuu vuoteen 2015:
Vision mukaan Joutsenmerkki on vuonna 2015 yksi tehokkaimmista vapaaehtoisista ympäristömyötäisen kuluttajapolitiikan välineistä ja tarjoaa luotettavan työkalun ympäristötietoisille kuluttajille. Joutsenmerkki saavuttaa suurella uskottavuudellaan ja markkinaosuudellaan vahvan aseman ja täten edistää muidenkin merkkien myöntämisperusteiden tiukentumista. Joutsenmerkki on yrityksille kiinnostava ja uskottava tapa käyttää ympäristöä kilpailutekijänä ja itsestään selvä valinta kuluttajille, joilla on korkeat ympäristö- ja laatuvaatimukset. Kuluttajat ovat tietoisia Joutsenmerkkiin sisältyvistä tiukoista ilmastokriteereistä. Joutsenmerkkiin lisätään ympäristökriteerien lisäksi vähitellen myös muita kestävän kehityksen kriteerejä.

Joutsenmerkin visiota 2015 on edistetty useilla toimenpiteillä, jotka on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Pohjoismaisen ympäristömerkintälautakunnan (NMN) ja Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristösektorin alaisen kestävän kulutuksen ja tuotannon työryhmän (HKP) kanssa. Vision toteuttamiseksi perustettiin Joutsenmerkkiin keskittyvä alaryhmä, jossa on jäseniä kaikista Pohjoismaista.

Visiohankkeiden tärkeistä osatekijöistä voidaan mainita ilmasto, Joutsenmerkin suhde Euroopan ympäristömerkkiin (EU Ecolabel) sekä ympäristöä säästävät julkiset hankinnat. Joutsenmerkin ilmastonäkökohdista, kuten energiavaatimuksista, on tiedotettava entistä selkeämmin tulevaisuudessa. Kuluttajien pitää tietää, että Joutsenmerkki on vahva ilmastomerkki, joka sisältää jo nykyisellään tärkeitä ilmastokriteerejä. Pohjoismaille on niin ikään tärkeää, että Joutsenmerkin vahvat ympäristövaatimukset ja toimiva organisaatio voivat inspiroida ja kannustaa EU:n ympäristömerkin kehitystyötä. Näiden kahden merkin välillä pyritään jatkuvaan kokemustenvaihtoon, minkä lisäksi analysoidaan synergiamahdollisuuksia muiden tietojärjestelmien kanssa. Lisäksi on määrä toteuttaa yritys- ja/tai tuotekohtaisia kannattavuuslaskelmia merkin nykyisille käyttäjille, ja meneillään on myös työ, jossa tunnistetaan eri tuoteryhmien Joutsenkriteereistä ne kohdat, jotka voidaan suoraan sisällyttää ympäristöä säästävien julkisten hankintojen vaatimuksiin.

Pohjoismaisen osaamisen vientiä

Pohjoismainen Joutsen-ympäristömerkki voi pian lentää jopa Etelä-Amerikkaan saakka. Pohjoismaiden ministerineuvosto on nimittäin tehnyt YK:n UNEP-ympäristöohjelmalle aloitteen yhteistyöstä, jossa Chile, Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay voisivat ottaa Pohjoismaiden inspiroimana ensiaskeleet uuden alueellisen ympäristömerkin luomiseksi.

Alueellisella ympäristömerkinnällä voidaan kustannustehokkaasti vastata niihin hyvin dokumentoituihin tarpeisiin, jotka liittyvät tuotanto- ja kulutustottumusten kestävyyden parantamiseen. Alueellinen merkintä säästää aikaa ja resursseja sekä vahvistaa alueellista yhdentymistä ja ympäristö-, teollisuus- ja kuluttajapoliittista yhteistyötä. Ympäristömerkinnän ja kestävien julkisten hankintojen yhdistäminen taas lisää ympäristömerkittyjen tuotteiden kysyntää.

Chilen ympäristöministeriön osastopäällikkö Cristóbal de la Maza pitää pohjoismaisia kokemuksia erittäin tärkeinä, kun eteläisessä Latinalaisessa Amerikassa pyritään saamaan aikaan kestävän kehityksen mukaisia poliittisia päätöksiä ja työkaluja tuotannon ja kulutuksen saralla.

– Aika on poliittisesti kypsä näihin asioihin tarttumiseen. Ponnistelemme parhaillaan kovasti kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi maissamme. Kun otamme oppia siitä, miten Pohjoismaat ovat yhdessä menestyksekkäästi kehittäneet ympäristölähtöisiä tuotantomenetelmiä, saamme valtavasti inspiraatiota ja tukea tulevaan toimintaamme, de la Maza sanoi alueellista ympäristömerkintäyhteistyötä käsitelleessä työpajassa, joka pidettiin Santiago de Chilessä 17.–18. marraskuuta 2011.

Osallistujamaat sopivat aloittavansa työpajan jälkeen laajan kansallisen vuoropuhelun, johon otetaan mukaan kaikki tärkeät sidosryhmät. Alueellista seurantaa taas tehdään yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston ja UNEPin kanssa vuonna 2012. Hankkeen tavoitteena on luoda alueellisen ympäristömerkintäohjelman perustamisen tiekartta yhteistyössä Global Ecolabelling Networkin (GEN) kanssa.

Joutsenmerkin organisaatio

Pohjoismaiseen ympäristömerkkiin liittyvää työtä koordinoi pohjoismainen ympäristömerkintälautakunta (NMN), joka päättää Joutsenmerkin piiriin kuuluvista tuoteryhmistä ja merkin myöntämisperusteista. Myöntämisperusteita koskevat ehdotukset laaditaan pohjoismaisissa asiantuntijaryhmissä, ja käyttölupahakemusten käsittelystä sekä lupien myöntämisestä vastaavat eri maiden ympäristömerkintäsihteeristöt. Ympäristömerkinnän hallinnointivastuu kuuluu Tanskassa ja Islannissa ympäristöhallinnolle ja kolmessa muussa Pohjoismaassa kuluttajasektorille.

Kaikki kansalliset ympäristömerkintäsihteeristöt edustavat sekä Joutsenmerkkiä että Euroopan ympäristömerkkiä (EU Ecolabel). Pohjoismaisen ympäristömerkinnän liikevaihto on nykyisin yli 90 miljoonaa Tanskan kruunua (noin 12 miljoonaa euroa), ja työntekijöitä on yli 120. Yli kaksi kolmasosaa tuloista saadaan elinkeinoelämän käyttölupa- ja hakemusmaksuista. Joutsenmerkin osuus näistä tuloista on yli 95 %, ja loput tulevat Euroopan ympäristömerkkiä käyttäviltä pohjoismaisilta valmistajilta.

Joutsenmerkin perusti Pohjoismaiden ministerineuvoston kuluttajasektori vuonna 1989, mutta vuodesta 2006 lähtien vastuu on ollut ympäristösektorilla. Suomi, Ruotsi, Norja ja Islanti ovat olleet mukana Joutsenmerkki-yhteistyössä alusta alkaen, ja Tanska tuli mukaan vuonna 1998. Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa pohjoismaisen ympäristömerkintälautakunnan toimintaa noin 4 miljoonalla Tanskan kruunulla (noin 538 000 eurolla) vuonna 2012.

Lisätietoja kestävän kulutuksen ja tuotannon työryhmästä, mukaan lukien Joutsenmerkin vision 2015 seurantahankkeista: www.norden.org/hkp

Lisätietoja Joutsenmerkistä http://www.nordic-ecolabel.org/.

Lisätietoja Chilessä marraskuussa 2011 pidetystä alueellisesta työpajasta: http://www.norden.org/sv/aktuellt/nyheter/export-av-nordiskt-kunnande-inom-miljoemaerkning

Yhteyshenkilöt

Jon Geir Pétursson, HKP-ryhmän jäsen ja Joutsenmerkki-ryhmän puheenjohtaja jon.g.petursson@umh.stjr.is, +43 545 458 600

Camilla Sederholm, HKP-ryhmän koordinaattori

camilla.sederholm@miljo.fi, +358 400 930 886

Björn-Erik Lönn, Joutsenmerkin koordinaattori

bel@ecolabel.no, +47 9585 5871