Tehdyt toimenpiteet

Tammikuu, 2012

Pohjoismaista yhteistyötä kemikaalivalvonnassa

Pohjoismaiden vuonna 2000 käynnistämällä yhteisellä kemikaalivalvonnalla on merkitystä sekä viranomaisille että teollisuudelle. Kymmenen vuoden kokemukset osoittavat, että yhteistyön tulokset ovat paremmat kuin mihin maat olisivat yltäneet yksinään. Pohjoismaiden yhteiset näkemykset saavat vastakaikua EU:n ja Etan kemikaalityössä. NordMiljön uudessa numerossa esitellään valvontayhteistyötä ja kerrotaan esimerkkejä tähänastisista tuloksista.

Miljöförstöring

Mitä valvonta on?

Valvonta käsittää sekä tarkastukset että toimenpiteet. Tarkastuksilla tarkoitetaan sitä, että tutkitaan, onko tilanne

lakien ja asetusten mukainen. Tarkastukset voidaan toteuttaa paikan päällä, mutta valvontaviranomaiset voivat myös vaatia asiakirja-aineistoa, näytteitä ja vastaavaa. Toimenpiteet tarkoittavat valvontaviranomaisten yritykseen kohdistavia toimenpiteitä, kun havaitaan, ettei yritys ole noudattanut viranomaismääräyksiä.

Pohjoismainen valvontatyöryhmä

Pohjoismaisella valvontayhteistyöllä pyritään kaikkien toimijoiden yhtäläiseen kohteluun ja kaikki alat kattavaan, entistä parempaan valvontaan. Monille toimijoille Pohjoismaat ovat yhtenäinen markkina-alue. Valvontaviranomaisten on otettava tämä huomioon ja varmistettava, että kaikkia toimijoita kohdellaan yhdenvertaisesti. Pohjoismaiden kemianteollisuusalan yritysten on saatava samanlainen vastaus kaikkien Pohjoismaiden viranomaisilta riippumatta siitä, missä maassa kysymys esitetään.

Tätä tarkoitusta varten perustettiin vuonna 2000 valvontatyöryhmä Pohjoismaisen kemikaalityöryhmän NKG:n alaisuuteen. Ryhmä koostuu Tanskan, Ruotsin, Suomen, Islannin, Norjan ja Färsaarten valvontaviranomaisista. Valvontatyöryhmä pitää vuosittain verkostokokouksen, jossa keskustellaan yhteistyöstä ja strategiasta. Lisäksi ryhmä toteuttaa yhteisiä valvontahankkeita, tekee yhteistyötä osaamisen parantamisessa ja vaihtaa tietoja.

– Tästä on mielestämme etua sekä teollisuudelle että meille viranomaisille. Valvontastrategioita, määräysten tulkintaa, teemaseminaareja ja yhteispohjoismaisia valvontatoimia koskeva yhteistyö parantaa osaamista ja laajentaa tarkastajien kokemuspohjaa. Asiantuntijaverkostomme vahvistuu ja yhteistyö parantaa ennakoitavuutta teollisuuden kannalta, sanoo valvontatyöryhmän puheenjohtaja Ragnhild Orvik Norjan ilmasto- ja saastevirastosta (Klif).

Pohjoismainen yhteistyö tuottaa tuloksia

Tanskan korkeimman oikeuden vuonna 2009 tekemän päätöksen mukaan pesuaineita valmistavien Unileverin ja Procter & Gamblen on noudatettava EU:n määräyksiä pesuainemerkinnöistä. Siihen saakka pesuainemerkinnöissä oli noudatettu alan omia sääntöjä. Pohjoismaiden kemikaaliviranomaisten vuonna 2003 tekemissä tarkastuksissa havaittiin, että ainoastaan 27 prosenttia tarkastetuista tuotteista oli merkitty EU:n määräysten mukaisesti. Yritykset velvoitettiin vuonna 2004 noudattamaan EU:n tuotemerkintämääräyksiä. Unilever ja Procter & Gamble nostivat oikeusjutun Tanskan ympäristöhallitusta vastaan, mutta hävisivät sen sekä ensimmäisessä että toisessa oikeusasteessa. Tanskan korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen yritykset ovat muuttaneet käytäntöään ja merkitsevät nyt tuotteensa EU:n määräysten mukaisesti. Määräykset ovat parantaneet kuluttajasuojaa, sillä tuotteiden sisältämistä vaarallisista aineista varoitetaan nyt paremmin. Merkintäkäytännön muutoksella on ollut merkitystä kaikkien Pohjoismaiden kuluttajille.

Muita esimerkkejä pohjoismaisen valvontayhteistyön hankkeista:

  • Poolkemikalier. Uima-allaskemikaaleihin liittyvä pohjoismainen valvontaprojekti 2009–2010.
  • Bilpleieprodukter. Valvontahanke paransi alan tietämystä autonhoitotuotteita koskevista määräyksistä.
  • Kunstnerfarger. Valvonnassa havaittiin, ettei alalla ollut riittävästi tietoa

kemikaalilainsäädännöstä ja taiteilijavärejä koskevista määräyksistä.

Pohjoismaat ja eurooppalainen valvontayhteistyö

Kansainväliset elinkeinoelämän toimijat pitävät usein Pohjoismaita yhtenä markkina-alueena. Viranomaiset ovat kuitenkin kansallisia, joten maiden on koordinoitava toimenpiteitään. Määräykset ovat samat kaikkialla EU:ssa ja Etassa, mutta maat ovat itse vastuussa niiden täytäntöönpanosta. Tosin täytäntöönpanokin on jokseenkin yhdenmukaista kaikissa Pohjoismaissa.

Pohjoismailla on pitkä yhteistyöperinne, jota noudatetaan myös EU- ja Eta-yhteyksissä. Tarkoituksena on edistää yhtenäistä ja tehokasta valvontaa koko Eta-alueella. Esiintymällä yhtenäisesti Pohjoismaat pystyvät vaikuttamaan yhteisön kemikaalipolitiikkaan.

EU:n kemikaalilainsäädäntö REACHin (Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals) täytäntöönpanoa koskevasta pohjoismaisesta esihankkeesta tuli esimerkki ja edelläkävijä EU:n valvontaverkosto FORUMille (Forum for Exchange of Information on Enforcement). Pohjoismaat ovat FORUMin kautta mukana Euroopan tason valvontatoimissa.

Esimerkki alueesta, jolla pohjoismainen valvonta on auttanut muuttamaan määräyksiä EU:ssa/Etassa, ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajien ja maahantuojien pohjoismaisessa valvonnassa ilmeni, ettei asiakirja-aineisto vastannut tuotteiden todellista sisältöä. Analysoitavaksi valittiin 208 tuotetta, joiden tekniset asiakirjat olivat sähkö- ja elektroniikkaromua koskevan ROHS-direktiivin (Restrictions of the use of certain Hazardous Substances in Electrical and Electronic Equipment) mukaiset. Analyysit osoittivat, että 12 prosenttia näistä tuotteista ei asiakirja-aineistosta huolimatta täyttänyt vaatimuksia. Tie tuotannosta valmiiseen markkinatuotteeseen voi olla pitkä, ja haitallisia aineita voi joutua tuotteisiin tuotantoketjun eri osissa. Viranomaisten ja kauppiaiden itsensä on tehtävä pistokokeita ja tuoteanalyyseja. Myös EU:ssa ja Etassa valvontaviranomaiset ovat nyt kehittäneet rutiineja, jotka eivät perustu yksinomaan asiakirja-aineiston valvontaan.

Pienet yhteiskunnat hyötyvät pohjoismaisesta yhteistyöstä

Ympäristölupien valvoja Lena Ziskason Färsaarten ympäristövirastosta osallistui pohjoismaisen valvontatyöryhmän kokoukseen Oslossa kesäkuussa 2010 ja piti pohjoismaista yhteistyötä erittäin hyödyllisenä Färsaarten kaltaisille pienille yhteiskunnille.

– Sain kokouksesta hyvin myönteisen kuvan. Valvontatyöryhmähän valvoo muun muassa kemikaaleja, ja meille färsaarelaisille oli todella kiinnostavaa kuulla tarkemmin tästä työstä. Saimme runsaasti tietoa siitä, miten muiden Pohjoismaiden valvontaviranomaiset työskentelevät. Saimme perehtyä myös valvontatyöryhmän työhön.

– Ennen kaikkea kokous tarjosi meille verkoston, josta uskomme olevan apua, kun yritämme parantaa Färsaarilla käytettävien kemikaalien valvontaa, Ziskason totesi.

Uusia haasteita

Valvontatyöryhmä odottaa eri maiden viranomaisten välisen yhteistyön ja verkostoitumisen merkityksen kasvavan lähivuosina. Valvontatyöryhmä aikoo vastedes paneutua enemmän määräysten tulkintaan ja käyttää enemmän aikaa yhteisen osaamisen rakentamiseen. Viranomaisten on pysyttävä elinkeinoelämän muutosten mukana ja ymmärrettävä määräykset ja valvottava niiden noudattamista.

Uudet myyntikanavat, kuten verkkokauppa, aiheuttavat maahantuojien ja kauppiaiden valvonnalle uudenlaisia ongelmia. Verkkokauppaa käydään yli maanrajojen, joten eri maiden viranomaisten on tehtävä yhteistyötä voidakseen valvoa väärin merkittyjen tai laittomien tuotteiden kauppaa.

Pohjoismaisilla markkinoilla tarjolla olevien tuotteiden määrä kasvaa, ja mailla on oltava kunnolliset keskinäiset ilmoittamisjärjestelmät, joiden avulla laittomat tuotteet saadaan poistettua markkinoilta.  Viranomaisyhteistyön lisääminen tehostaa kemikaalivalvontaa Pohjoismaissa ja Euroopassa.


 
Tilaa
Tilaa Pohjolan ympäristö
(Required)

Hae uutiskirjeen sisällöstä