Sopimus Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä pääsystä korkeampaan koulutukseen

01.01.70 | Julkilausuma
Sopimuksen tämä versio on epävirallinen, ja sitä on muokattu saavutettavuuden parantamiseksi. Sopimuksen ja sen muuttamisesta tehtyjen sopimuksen alkuperäiskappaleet on talletettu Suomen ulkoministeriöön. Sopimus hyväksyttiin alun perin 3. syyskuuta 1996. Tämä on sopimuksen epävirallinen muokattu versio, joka sisältää 13. maaliskuuta 2000, 3. marraskuuta 2006, 23. huhtikuuta 2009, 31. lokakuuta 2012, 2. marraskuuta 2015 ja 17. toukokuuta 2018 tehtyihin muutossopimuksiin sisältyvät muutokset. Tähän versioon ei ole sisällytetty sopimusten johtolauseita ja loppupäätelmiä. Poikkeuksena ovat viimeisimmän muutossopimuksen loppupäätelmät, joiden mukaan sopimus on voimassa, kunnes toisin sovitaan.

Tietoja

Adopted
01.01.1970

1 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat vastavuoroisesti antamaan toisessa Pohjoismaassa asuville koulutukseen hakeville pääsymahdollisuuden julkiseen korkeampaan koulutukseensa samoilla tai vastaavanlaisilla ehdoilla kuin oman maan hakijoille. Koulutukseen hakevalle, jolla on kelpoisuus korkeampaan koulutukseen siinä Pohjoismaassa, jossa hän asuu, on kelpoisuus myös muissa Pohjoismaissa. Sopimuspuolet sitoutuvat lisäksi parhaansa mukaan vaikuttamaan siihen, että vastaavaa sovelletaan yksityisten julkista rahoitusta saavien oppilaitosten järjestämään virallisesti hyväksyttyyn korkeampaan koulutukseen. Korkeammalla koulutuksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa

Tanskassa: korkeakoulujen antamaa koulutusta ja korkeampaa koulutusta muissa oppilaitoksissa, joka edellyttää lukiokoulutusta tai vastaavaa kelpoisuutta,

Suomessa: koulutusta yliopistoissa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa, jonka pohjana on ylioppilastutkinto tai muu opiskelukelpoisuuden antava koulutus, sekä vastaavaa koulutusta muissa oppilaitoksissa,

Islannissa: kaikkea koulutusta, jonka pohjana on ylioppilastutkinto tai vastaavanlainen kelpoisuus,

Norjassa: koulutusta yliopistoissa ja korkeakouluissa tai vastaavissa, jonka pohjana on hyväksytysti suoritettu lukiotasoinen koulutus (videregående opplaering) tai vastaava opiskelukelpoisuuden antava koulutus,

Ruotsissa: yliopistojen ja korkeakoulujen tai vastaavien antamaa koulutusta, jonka pohjana ovat lukiokoulun kansalliset koulutusohjelmat tai vastaava kelpoisuus ja jotka kuuluvat korkeakouluasetuksen piiriin.

Tämä sopimus ei koske pääsyä tutkijankoulutukseen.

2 artikla

Tämän sopimuksen määräykset eivät merkitse poikkeamista asianomaisen maan oleskelulupaa koskevista säännöksistä.

Tämän sopimuksen määräykset eivät estä sopimuspuolia tekemästä kahdenkeskisiä sopimuksia tietyn erityisen koulutuksen opiskelijapaikkojen ostamisesta tai vastaavasta järjestelystä.

3 artikla

Jos tiettyyn koulutukseen pääsemiseksi asetetaan erityisiä vaatimuksia tai vaaditaan ainekohtaisia tietoja, muista Pohjoismaista koulutukseen hakevien tulee täyttää tällaiset vaatimukset vastaavanlaisin ehdoin kuin oman maan hakijat.

4 artikla

Jos pääsyä korkeampaan koulutukseen on rajoitettu, muista Pohjoismaista tulevat hakijat valitaan samojen tai vastaavanlaisten sääntöjen mukaan, jotka koskevat oman maan hakijoita. Tavoitteena tulee olla, että valinnassa käytetään sellaisia valintamenettelyjä, joissa muista Pohjoismaista tulevat hakijat asetetaan mahdollisimman tasa-arvoiseen asemaan oman maan hakijoihin nähden.

5 artikla

Sopimuspuolet ovat yksimielisiä siitä, että koulutukseen hakevan, joka on hyväksytysti suorittanut osan korkeammasta koulutuksestaan jossakin Pohjoismaassa, tulee saada lukea tämä osa hyväkseen vastaavassa koulutuksessa muissa Pohjoismaissa. Opintosuoritusten arviointi kuuluu sille korkeakoulutusta antavalle oppilaitokselle, jossa koulutus halutaan saada hyväksiluetuksi.

6 artikla

Sopimuspuolten tulee huolehtia siitä, että Pohjoismaiden korkeampaa koulutusta antavien oppilaitosten tarjoamista koulutusmahdollisuuksista tiedotetaan.

7 artikla

Tanska, Suomi, Norja ja Ruotsi maksavat kalenterivuosittain korvauksen opiskelumaalle opiskelijoistaan toisessa Pohjoismaassa. Tämä määräys ei koske Islantia.

Pohjoismaiden ministerineuvosto hyväksyy kunkin edellä mainitun neljän maan korvauksen määrän.

Korvaus maksetaan 75 prosentista siitä opiskelijoiden määrästä, joka saa opintotukea maasta, jossa opiskelija asuu, tämän maan säännösten mukaan toisessa Pohjoismaassa tapahtuvaa 1 artiklassa tarkoitettua korkeampaa koulutusta varten. Vuosittainen opiskelijakohtainen korvaus on 22 000 Tanskan kruunua. Opiskelijakohtainen korvaus korotetaan 22 000 Tanskan kruunusta 26 000 Tanskan kruunuun vuonna 2013 ja 30 000 Tanskan kruunuun vuonna 2014. Lisäksi vuoden 2014 korvaus sidotaan indeksiin, joka perustuu Tanskan kuluttajahintaindeksiin (forbrugerprisindeks). Sääntelyn suorittaa Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö perustuen Tanskan tilastokeskuksen (Danmarks Statistik) arvioon Tanskan hintakehityksestä tammikuusta 2013 tammikuuhun 2014. Tämän jälkeen korvaus sidotaan indeksiin samalla tavalla seuraavana vuonna. Maiden väliset korvaukset suoritetaan vähentämällä tai lisäämällä näiden maiden maksuosuutta pohjoismaisen yhteistyön vuotuiseen talousarvioon.

8 artikla

Opiskelijamäärää laskettaessa käytetään pohjana pohjoismaisten opintotukiviranomaisten Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta vuosittain laatimia tilastotietoja. Färsaarilta, Grönlannista ja Ahvenanmaalta tulevia tai sinne lähteviä opiskelijoita ei oteta tällöin huomioon eikä myöskään tutkijankoulutuksessa olevia opiskelijoita, 2 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettuja opiskelijoita eikä Nordiskt Program för Lärare, Utbildningssökande och Studerande (NORDPLUS) -nimisessä ohjelmassa olevia tai muussa vastaavassa ohjelmassa olevia opiskelijoita.

Kalenterivuodelta, jolloin tämä sopimus tulee voimaan lasketaan korvaukset lukuvuoden 1994/95 tilastotietojen perusteella. Erittelemättömässä korkeammassa koulutuksessa opiskelevien määrää ei oteta huomioon. Seuraavien kahden kalenterivuoden osalta korvaukset lasketaan vastaavasti lukuvuoden 1995/96 ja lukuvuoden 1996/97 tilastotietojen perusteella, jollei Pohjoismaiden ministerineuvosto toisin päätä.

9 artikla

Sopimuspuolten tulee yhdessä seurata tämän sopimuksen soveltamista sekä ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joihin kehitys mahdollisesti antaa aihetta. Tätä tarkoitusta varten Pohjoismaiden ministerineuvosto asettaa neuvoa-antavan toimikunnan, joka tarpeen mukaan raportoi Pohjoismaiden ministerineuvostolle sopimuksen soveltamisesta ja joka voi esittää sopimukseen muutoksia ja lisäyksiä.

Sopimuksen muuttamisesta 17. toukokuuta 2018 tehdyn sopimuksen loppupäätelmät

1 artikla

Sopimus on voimassa kunnes toisin sovitaan.

2 artikla

Tämä muutossopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet Suomen ulkoministeriölle hyväksyneensä muutossopimuksen.

Tämä muutossopimus on voimassa niin kauan kuin sopimus on voimassa.

Färsaarten ja Grönlannin sekä Ahvenanmaan osalta muutossopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun Suomen ulkoministeriölle on ilmoitettu, että muutossopimus tulee sovellettavaksi Färsaarten ja Grönlannin sekä Ahvenanmaan osalta.

Suomen ulkoministeriö ilmoittaa muille sopimuspuolille näiden ilmoitusten vastaanottamisesta ja muutossopimuksen voimaatuloajankohdasta.

3 artikla

Tämän muutossopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Suomen ulkoministeriöön, joka toimittaa siitä muille sopimuspuolille oikeaksi todistetut jäljennökset.

Tämän muutossopimuksen allekirjoittavat Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin opetusministerit. Sopimus on laadittu yhtenä kappaleena tanskan, suomen, islannin, norjan ja ruotsin kielellä. Kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

Contact information