Maailma muuttuu jatkuvasti, ja globaalit haasteet asettavat Pohjoismaille uusia vaatimuksia. Tietyillä alueilla on mahdollista saavuttaa yhdessä enemmän kuin yksinään. Toisia alueita taas on vahvistettava, jotta voitaisiin luoda uusi pohjoismainen malli ja saada kansalaiset mukaan sen kehittämiseen. Suuri osa pohjoismaisesta yhteistyöstä kohdistetaan nyt globaalien haasteiden kohtaamiseen.
Pohjoismaat ovat tehneet ainutlaatuista ja pitkällistä yhteistyötä, ja ne ovat vuosien varrella olleet kilpailukykyisiä ja kansainvälisesti sitoutuneita. Pohjola on monessa suhteessa ollut edelläkävijä maailman muille alueille.
Pohjoismaat yhdistetään usein pohjoismaiseen malliin, joka on osoittautunut menestyksekkääksi ja tuottanut hyviä tuloksia useilla alueilla. Pohjoismaille ovat tunnusomaisia yleiset hyvinvointijärjestelmät sekä hyvinvointi- ja työmarkkinapolitiikan vahva yhteenkuuluvuus.
Pohjoismaiden pääministerit tapasivat vuonna 2007 metsien ja järvien keskellä Punkaharjulla, aivan Pohjoismaiden itänaapurien tuntumassa. Kokous poiki suuren pohjoismaisen panostuksen, jolla pyritään kohtaamaan globaalit haasteet – ks. lehdistötiedote. Globalisaatiopanostuksen tavoitteena on sittemmin ollut pohjoismaisen mallin kehittäminen, kilpailukyvyn lisääminen sekä Pohjoismaiden tunnetuksi tekeminen ja profilointi edelläkävijäalueena.
Pohjoismaisessa yhteistyössä on käynnissä useita konkreettisia globalisaatiohankkeita. Esimerkkeinä voidaan mainita suuri globaali vastuu, jonka Pohjoismaat ovat ottaneet ilmasto-, ympäristö- ja energia-alalla kehittämällä ainutlaatuisia ja kestävän kehityksen mukaisia energiajärjestelmiä sekä keskittymällä rakennus- ja liikennesektoriin. Kulttuuri on Pohjoismaiden peruspilari, ja pohjoismaiseen kulttuuriin aiotaan panostaa entisestään. Sitä myös esitellään ympäri maailmaa muun muassa tekemällä tunnetuksi Pohjoismaiden luovia aloja. Pohjoismaat ovat käynnistäneet kaikkien aikojen suurimman yhteisen tutkimus- ja innovointipanostuksensa. Samalla maat antavat lisää pontta työlle, jossa poistetaan yksityishenkilöiden ja yritysten liikkuvuutta haittaavia rajaesteitä. Maat ponnistelevat niin ikään toteuttaakseen uusia ja innovatiivisia toimia terveyden edistämiseksi sekä tukeakseen nykyistä paremmin muita heikommassa asemassa olevien ryhmien kiinnittymistä työmarkkinoille.
Pohjoismaiden pääministerit tapaavat vuotuisessa globalisaatiofoorumissa yhteiskunnan eri alojen edustajia. Foorumi on yksi pääministerien globalisaatioaloitteista, ja siellä etsitään uusia konkreettisia hanke-ehdotuksia pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseksi – ks. pääministerien julkilausumat. Foorumia pohjustaa vuosittain laadittava Globalisaatiobarometri, joka taustoittaa päätöksentekoa.
Pohjoismaiden ministerineuvostossa tehtävää hallitusyhteistyötä johtaa vuonna 2011 Suomi, ja globalisaatiofoorumia isännöi siten Suomen pääministeri. Osana globalisaatiotyötä pyritään myös vahvistamaan Pohjoismaiden kansainvälistä ympäristöprofiilia. Suomen hallituksen globalisaatiopanostusta kuvataan seikkaperäisesti vuoden 2011 puheenjohtajuusohjelmassa.
Kaikkia globalisaatiohankkeita kuvataan tarkemmin kohdassa Konkreettiset globalisaatioaloitteet. Pääministereille annetaan kaksi kertaa vuodessa raportteja työn etenemisestä, ja ne ovat luettavissa kohdasta Yhteistyöministerien globalisaatioselonteot. Sivuille kootaan myös uutta tietoa hankkeiden kehittyessä.
Loppukatsaus globalisaatioaloitteen vaikutuksista ilmestyi keväällä 2012 – ks. julkaisu "Mitkä ovat globalisaatioaloitteen tulokset?".