”Pohjoismaiden on ilmaistava selkeämmin, millaista asemaa ne tavoittelevat globaalissa taloudessa.” Vuoden globalisaatiobarometrin laatija ja Harvard Business Schoolin professori tohtori Christian Ketels kohdistaa tämän haasteen Pohjoismaiden pääministereille.

Hänen mielestään maiden on vastattava kahteen tärkeään kysymykseen: ”Millaista toimintaa he haluavat maihinsa luoda ja miten tällä toiminnalla voidaan luoda arvoa kansalaisille?”

Talouskriisin aikana harjoitettu vastuullinen talous- ja finanssipolitiikka edistää pohjoismaisten talouksien kilpailukykyä myös jatkossa. Globalisaation asettamien alati muuttuvien haasteiden kohtaaminen ei Christian Ketelsin mukaan luultavasti kuitenkaan riitä.

Globalisaation maailmantaloudelle asettamat paineet muuttavat myös arvonmuodostuksen edellytyksiä ja tapaa, jolla nykyiset edut muutetaan taloudellisiksi tuloiksi. Politiikka tulisi sen vuoksi suunnata erityisesti niihin pullonkauloihin, joita pohjoismaisten talouksien arvonmuodostukseen liittyy.

Pohjoismaissa ennen kaikkea innovaatio- ja koulutuspolitiikan investoinnit on saatava paremmin hyödynnettyä. Raportista ilmenee, että pohjoismaisen koulutus- ja innovaatioinfrastruktuurin heikkoudet aiheuttavat sen, etteivät käytetyt resurssit lisää talouksien tuottavuutta tarpeeksi.

Vaikka innovaatioiden ja yrittäjyyden saralla on tehty runsaasti panostuksia, jotka ovat johtaneet mm. monien uusien yritysten perustamiseen, patentteihin ja liiketoimintojen kehittämiseen, taloudellinen kasvu on kuitenkin jäänyt pieneksi, koska uusia yrityksiä ei ole pystytty kannustamaan kasvuun. On kehitettävä ja otettava käyttöön uusia toimintatapoja, kuten kysynnän ohjaaman innovaatiopolitiikan entistä aggressiivisempi käyttö.

Jos Pohjoismaat haluavat perustaa taloutensa tiedolle tulevaisuudessa, koulutuspanostusten taloudellista hyötysuhdetta on pystyttävä kasvattamaan, tohtori Ketel kirjoittaa. Pohjoismaita suositellaan saattamaan päätökseen koulutusalalla viime vuosina käynnistetyt rakennemuutokset sekä arvioimaan ja kehittämään niitä edelleen.

Vuoden globalisaatiobarometri osoittaa lisäksi Pohjoismaiden toipuneen talouskriisistä hämmästyttävän hyvin. Poikkeuksen muodostaa Islanti, jossa tilanne on poikkeuksellinen finanssimarkkinoiden romahdettua. Pohjoismaiden vahva makrotaloudellinen kilpailukyky on ollut yksi pohjoismaisen menestyskonseptin kulmakiviä viime vuosikymmenen aikana. Raportin mukaan menestyksen taustalla ovat Pohjoismaiden vahvat instituutiot, hyvin kehittyneet kysyntäolosuhteet, kehittyneet yritykset ja makrotaloudellinen politiikka.

Samalla korostetaan sitä, ettei menestyksen jatkuminen globaalissa taloudessa edellytä pelkästään oikeiden kysymysten tunnistamista ja niihin sopivien toimintalinjojen laatimista, vaan näiden tietojen pohjalta on myös toimittava. Tohtori Christian Ketel korostaa sen vuoksi, että pohjoismainen yhteistyö antaa maille mahdollisuuden oppia toisiltaan ja käyttää maiden välisiä eroja oman ja koko alueen globaalin kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Mats Holmström
Puhelin +45 33 96 02 91
Sähköposti maho@norden.org