Tietoa koulutus- ja tutkimusministerineuvostosta
Koulutus- ja tutkimusministerineuvosto pyrkii vahvistamaan Pohjoismaiden asemaa johtavana osaamisalueena. Tavoitteena on kehittää Pohjoismaista yhtenäinen, dynaaminen koulutus-, tutkimus- ja innovaatioalue sekä pyrkiä mahdollisimman suureen pohjoismaiseen lisäarvoon ja vahvuuteen.
Koulutus- ja tutkimusalan pohjoismaista hallitusyhteistyötä johtavat Pohjoismaiden opetus- ja tutkimusministerit, jotka muodostavat kyseisen alan ministerineuvoston.
Yhteistyönsä avulla koulutus- ja tutkimusministerineuvosto pyrkii aikaansaamaan pohjoismaista lisäarvoa seuraavilla painopistealueilla:
- koulualan yhteistyö ja aikuiskoulutus
- korkeakoulutus ja tutkimus
- pohjoismainen kieliyhteistyö
- tieto- ja viestintätekniikka.
Yhteistyöfoorumit
Ministerit kokoontuvat joskus kolmekin kertaa vuodessa keskustelemaan ja päättämään toimenpiteistä aloilla, joilla Pohjoismaat voivat yhteisten toimien ja politiikan avulla päästä parempiin tuloksiin kuin kukin maa yksinään. Tätä kutsutaan pohjoismaiseksi hyödyksi.
Ministerineuvoston yhteydessä toimii koulutus- ja tutkimusvirkamieskomitea. Se koostuu Pohjoismaiden sekä ministeriöiden ja keskusvirastojen edustajista, jotka kokoontuvat neljästä viiteen kertaan vuodessa. Virkamieskomitea johtaa käytännön työtä ja valmistelee ministerikokoukset.
Kööpenhaminassa sijaitseva Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö vastaa pohjoismaisen yhteistyön päivittäisestä toiminnasta.
Sihteeristön koulutus-, tutkimus- ja työmarkkinaosasto valmistelee asioita, joita käsitellään koulutus- ja tutkimusministerineuvostossa ja sen virkamieskomiteassa. Sihteeristö myös varmistaa, että kaikki ministerineuvoston ja virkamieskomitean päätökset pannaan täytäntöön.
Pohjoismaiset laitokset ja yhteistyökumppanit
Koulutuksen ja tutkimuksen alalla toimii useita laitoksia ja yhteistyöelimiä, jotka saavat rahoituksensa koulutus- ja tutkimusministerineuvostolta. Ne osallistuvat Pohjoismaiden neuvoston asettamien poliittisten tavoitteiden täyttämiseen omilla vastuualueillaan.
Laitokset:
Yhteistyöelimet:
- NIAS – Pohjoismainen Aasian-tutkimusinstituutti
- NifS – Pohjoismainen merioikeuden laitos
- Nordita – Teoreettisen fysiikan pohjoismainen laitos
- NSI – Pohjoismainen saamelaisinstituutti
- NSU – Pohjoismainen kesäyliopisto
- NORVULK – Pohjoismainen vulkanologinen instituutti
Tavoitteet ja visiot
Yhteistyönsä ja toimenpiteidensä avulla koulutus- ja tutkimusministerineuvosto pyrkii
- vahvistamaan Pohjoismaita osaamisen kehittämisen ja tutkimuksen edelläkävijäalueena painottaen etenkin inhimillisten voimavarojen kehittämistä
- edistämään Pohjoismaiden yhteisiä etuja kansainvälisillä foorumeilla painottaen etenkin Pohjolan lähialueita
- varmistamaan Pohjoismaiden ja itsehallintoalueiden kilpailukyvyn globaalistuvassa maailmassa.
Edellä luetellut tavoitteet on kirjattu koulutus- ja tutkimusministerineuvoston strategiaan vuosiksi 2008–2010.
Painopistealueet
Vuosina 2008–2010 keskitytään etenkin vastaamaan globalisaation haasteisiin ja tunnistamaan Pohjoismaiden vahvuuksia. Yhtenä tärkeänä toimenpiteenä on pohjoismaisen tutkimus- ja innovaatioalueen NORIAn kehittäminen.
Ministerineuvosto pyrkii tukemaan ja elävöittämään konkreettista yhteistyötä ja saamaan aikaan foorumin, jossa voidaan koota ja vaihtaa kokemuksia pohjoismaisista globalisaatioaloitteista. Tavoitteena on toisin sanoen luoda pohjaa koulutus- ja tutkimusalan verkostoille ja yhteispohjoismaisille synergiavaikutuksille.
