Tietoa maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvostosta (MR-FJLS)

MR-FJLS pyrkii varmistamaan sen, että tarjolla on hyviä elintarvikkeita, joihin kuluttajat voivat luottaa. Lisäksi ministerineuvosto tukee pohjoismaalaisten terveyttä edistäviä ruokailutottumuksia ja kehittää pohjoismaisten raaka-aineiden ja maiden ruokakulttuurin mahdollisuuksia. Työn tärkeänä osana on niin ikään tutkimuksen ja kehityksen vahvistaminen ja tukeminen.

Ministerineuvosto panostaa aktiivisesti sektorienväliseen toimintaan, jota tehdään paitsi ministerineuvoston virkamieskomitean osastojen välillä myös Pohjoismaiden ministerineuvoston muiden sektorien kanssa.

Rakenne

Ministerineuvostolla on virkamieskomitea (ÄK-FJLS), johon kuuluvat osastot ovat itsenäisiä mutta yhteistyötä tekeviä yksiköitä. Toimeenpanevan komitean lisäksi virkamieskomiteassa on kalastus- ja vesiviljelyosasto, maatalousosasto, elintarvikeosasto ja metsätalousosasto. Toimeenpanevalla komitealla ja neljällä osastolla on kaikilla virkamieskomitean asema.

Ministerineuvosto rahoittaa useita laitoksia, yhteistyöelimiä ja työryhmiä. Ne auttavat saavuttamaan poliittisia tavoitteita omilla toiminta-alueillaan.

Kalastussektori

Kalastussektori keskittyy ekologisesti kestävään kehitykseen muun muassa konkretisoimalla ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa kalataloudessa, edistämällä sektorin teknistä kehitystä sekä tukemalla periaatetta "terveellistä kalaruokaa terveestä meriympäristöstä".

Taloudellisesti kestävän kehityksen edistämisessä keskitytään muun muassa taloudellisiin reunaehtoihin, jotka voivat kasvattaa kalastusteollisuuden arvonlisäystä.

Sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämisessä tuetaan sellaisten reunaehtojen syntymistä, jotka voivat varmistaa kalastuksesta elävien ihmisten hyvinvoinnin ja kehittää rannikkoyhdyskuntien tulevia mahdollisuuksia.

Maataloussektori

Maataloussektori keskittyy geenivarojen säilyttämiseen ja bioenergian kestävään hyödyntämiseen. Niillä on keskeinen sija työssä, jossa pyritään varmistamaan maatalouden joustavuus ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen.

Lisäksi keskitytään maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseen.

Pohjoismaisten elintarvikkeiden laadun ja mahdollisuuksien tunnetuksi tekeminen on niin ikään ydintehtävä, jota toteutetaan muun muassa "Uusi pohjoismainen ruoka" -ohjelmassa sekä tiiviissä yhteistyössä kalastus- ja elintarvikesektorien kanssa.

Elintarvikesektori

Elintarvikesektorin työn lähtökohtana on pohjoismainen kuluttaja ja työ keskittyy neljään aihealueeseen: kuluttajien suojeleminen terveysriskeiltä hyvän elintarviketurvallisuuden avulla; eläinten terveyteen ja hyvinvointiin kohdistuvan panostuksen tehostaminen; elintarvikkeiden hyvien merkintätapojen, markkinoinnin ja jäljitettävyyden edistäminen sekä terveellisten elintarvikkeiden käytön ja terveiden elämäntapojen tukeminen.

Metsätaloussektori

Metsätaloussektorin ydinalueet ovat elinkeinokehitys, metsätalous ja bioenergia. Huomio keskitetään metsän paikalliseen ja alueelliseen merkitykseen sekä taloudellisten, ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen arvojen tukemiseen.

Bioenergia ja ilmasto ovat yhä keskeisempiä yhteistyöalueita. Yleistasolla pyritään varmistamaan Pohjoismaiden metsätalouden kestävyys tutkimuksen, kehityksen ja koulutuksen avulla. Erityisasemassa ovat tutkimusyhteistyöelin Yhteispohjoismainen metsäntutkimus (SNS), verkostoituminen sekä tiedon- ja kokemustenvaihto.

Tavoitteet ja visiot

Kilpailukykyinen Pohjola käyttää biologisia luonnonvaroja kestävästi ja huolehtii näin ihmisten hyvän elämänlaadun ja turvallisten elintarvikkeiden tarpeista sekä tukee myönteistä globaalia kehitystä.
Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain pohjoismaisen yhteistyön yleistavoitteena on

• kehittää tuotannon kilpailukykyä
• parantaa Pohjoismaiden edellytyksiä ilmastonmuutoksen ja sen tuomien haasteiden kohtaamiseen
• varmistaa geneettisen monimuotoisuuden säilyminen tuleville sukupolville
• tukea Pohjoismaiden rannikko- ja maaseutuyhdyskuntien sekä niiden kulttuurin kestävää kehitystä
• kehittää pohjoismaista hyvinvointimallia painottaen hyvää kansanterveyttä, eläinten hyvinvointia ja eläinsuojelua.

Yhteistyön visio ja painopisteet on kirjattu vuosien 2009–2012 puiteohjelmaan, jota tarkentavat ja täydentävät vuotuiset puheenjohtajuusohjelmat. Puiteohjelma ja puheenjohtajuusohjelma muodostavat yhdessä yhteistyön toimintaohjelman.

Painopistealueet

Puiteohjelmassa 2009–2012 on seuraavat painopistealueet:

Pohjoismaiden kilpailukyky

Globalisaatio vaikuttaa Pohjoismaiden alkutuotannon ja elintarviketuotannon kilpailutilanteeseen. Maiden vahvan kansainvälisen aseman tulee perustua hyviin raaka-aineisiin, turvallisiin elintarvikkeisiin ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Sille tulee olla leimallista avoimuus ja vastuullisuus luonnonvarojen hyödyntämisessä ja tuotannossa.

Yhteistyön tulee edistää kilpailukykyisen tuotannon kehittämistä ja pyrkiä hyödyntämään kilpailuedut, jotka liittyvät turvallisiin elintarvikkeisiin, logistiikkaan ja joustavuuteen sekä elintarvikkeiden makuun ja monipuolisuuteen.

Ilmasto

Ilmastonmuutos vaikuttaa Pohjoismaiden maa- ja metsätalouteen, kalastukseen, vesiviljelyyn ja elintarviketuotantoon sekä ihmisten terveyteen, elinympäristöön sekä toimeentuloedellytyksiin.

Biologisilla luonnonvaroilla on tärkeä asema ilmastonmuutoksen rajoittamisessa, ja nyt tarvitaan kestäviä sekä energiatehokkaita tuotanto- ja jalostusmenetelmiä. Keskiössä on bioenergian ja uusiutuvien teollisuusraaka-aineiden kehittäminen.

Yhteistyön tulee pyrkiä parantamaan Pohjoismaiden edellytyksiä ilmastonmuutoksen sekä sen haasteiden ja mahdollisuuksien kohtaamiseen. Ilmastonmuutokseen liittyvää yhteistyötä tehdään muun muassa Pohjoismaiden ministerineuvoston vuosiksi 2009–2012 laaditussa ohjelmassa, joka käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia Pohjoismaiden luonnonvaroihin.

Geenivarat

Geenivarat ovat perustana kasvien ja eläinten sopeutumiselle muuttuneisiin olosuhteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, uusiin kasvuoloihin, uusiin kasvi- ja eläintauteihin, tuotannon lisäämiseen sekä uusiin ympäristö- ja kuluttajavaatimuksiin. Huomio kohdistuukin geenivarojen säilyttämiseen ja kestävään käyttöön.

Yhteistyön tulee varmistaa se, että elintarviketuotannon, metsätalouden ja yhteisen kulttuuriperinnön geneettinen monimuotoisuus säilyy tuleville sukupolville.

Viljelykasveihin, kotieläimiin ja metsäpuihin liittyvää pohjoismaista yhteistyötä tehdään pääasiassa Pohjoismaisessa geenivarakeskuksessa (NordGen). Vesiekosysteemien geenivaroihin liittyvää yhteistyötä taas tehdään muilla foorumeilla.

Rannikko- ja maaseutuyhdyskuntien kehitys

Maaseudun elinkeinoelämää on vahvistettava kehittämällä uusia liikeideoita alkutuotannon parissa työskentelevissä yrityksissä. Kun innovatiivisen yrittäjyyden ja uusien yritysten luomisen ja toteuttamisen perustana on entistä laajempi elinkeinokäsitys, joka kattaa ympäristönäkökohdat, monivaikutteisuuden ja matkailun, tämä luo elinkeinokehitykselle sekä mahdollisuuksia että haasteita.

Yhteistyön tulee tukea Pohjoismaiden rannikko- ja maaseutuyhdyskuntien taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä sekä niiden kulttuuri-identiteettiä. Rannikko- ja maaseutuyhdyskuntien arvojen ja voimavarojen vaalimisessa ja hyödyntämisessä ovat avainasemassa kehitysvoima sekä paikallisväestön mahdollisuudet maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen.

Hyvinvointi, elintarvikkeet ja terveys

Yhteispohjoismaiset näkemykset muodostavat tärkeän arvoperustan kansainvälisillä foorumeilla tehtäville pohjoismaisille aloitteille, jotka koskevat esimerkiksi tervettä ja eettistä kotieläintuotantoa ja eläinten terveyttä. Pohjoismaat voivat turvallisen ja terveellisen ruoan tuottajina edistää ihmisten terveyttä muun muassa riskinarvioinnin ja riskinhallinnan parantamisen sekä tehokkaan valvonta- ja tarkastustoiminnan avulla.

Yhteistyön tulee kehittää pohjoismaista hyvinvointimallia painottaen erityisesti hyvää kansanterveyttä, eläinten hyvinvointia ja eläinsuojelua. Yhteistyö perustuu lisäksi tutkimukseen, kuluttajatiedotukseen, osaamiseen ja merkintäjärjestelmiin sekä valmiusyhteistyöhön. Yhteistyötä toteutetaan niin ikään osana pohjoismaista toimintasuunnitelmaa terveyden ja elämänlaadun parantamiseksi ravitsemuksen ja liikunnan avulla.

Kansainvälinen yhteistyö

Monet maa- ja metsätalouden, kalastuksen ja vesiviljelyn sekä elintarviketuotannon haasteista ovat monikansallisia. Tämän vuoksi ne voidaankin parhaiten ratkaista laaja-alaisella kansainvälisellä yhteistyöllä, jota tehdään Euroopassa, naapurialueiden kanssa tai maailmanlaajuisesti.

Yhteistyön tulee tukea yhteisten näkemysten iskuvoimaisuutta ja kiinnostavuutta kansainvälisissä prosesseissa ja kansainvälisillä foorumeilla alueellisesti sekä globaalisti. Yhteistyössä keskitytään muun muassa pohjustamaan ja tekemään aloitteita, jotka liittyvät tämän puiteohjelman tavoitteita tukeviin kansainvälisiin prosesseihin.