Pohjoismaiden hallitusten oikeusyhteistyötä johtavat oikeusministerit, jotka muodostavat oikeusyhteistyön ministerineuvoston.

Ministereillä on yksi vuotuinen kokous. Siinä he keskustelevat ja tekevät yhteisiä päätöksiä alueilla, joilla pohjoismainen yhteistyö tuottaa suuremman hyödyn kuin mihin maat yksinään pystyisivät. Tätä kutsutaan pohjoismaiseksi hyödyksi.

Oikeusyhteistyön virkamieskomitea, jossa on edustajia kaikista maista ja kaikilta itsehallintoalueilta, tapaa vähintään kolme kertaa vuodessa. Virkamieskomitea johtaa käytännön yhteistyötä ja valmistelee ministerikokoukset.

Pohjoismaiden ministerineuvoston Kööpenhaminan-sihteeristöllä on operatiivinen vastuu pohjoismaisen hallitusyhteistyön päivittäisestä toiminnasta. Sihteeristössä on myös hallinto- ja oikeusasiat -osasto, joka valmistelee muun muassa oikeusyhteistyön ministerineuvostossa käsiteltävät asiat. Sihteeristö vastaa niin ikään ministerineuvoston ja virkamieskomitean tekemien päätösten toimeenpanosta.

Pohjoismaiden oikeusministerit tekevät yhteistyötä myös virolaisten, latvialaisten ja liettualaisten kollegojensa kanssa, ja he tapaavat kerran vuodessa keskustellakseen yhteisistä painopisteistä. Pohjoismaat ja Baltian maat tekevät myös virkamiesyhteistyötä.

Pohjoismaisessa oikeusyhteistyössä edistetään lisäksi poliittisen tason ja virkamiestason kontakteja, keskusteluja ja tarpeen mukaan myös koordinointia, joka liittyy Euroopan neuvoston ja YK:n kaltaisilla kansainvälisillä foorumeilla käytäviin neuvotteluihin.

Tavoite ja visio

Pohjoismaisen oikeusyhteistyön yleiset poliittiset puitteet määritellään yhteistyöohjelmassa. Yhteistyöohjelmaa täydentävät konkreettiset aloitteet ja tavoitteet, jotka sisältyvät ministerineuvoston yksivuotisiin puheenjohtajakauden ohjelmiin.

Yhteistyön tavoitteena on edistää lainsäädännön samankaltaisuutta muun muassa tarpeettomien rajaesteiden vähentämiseksi ja kansalaisten välisten yhteyksien helpottamiseksi.

Lisäksi oikeusyhteistyöllä pyritään edistämään EU- ja Eta-lainsäädännön yhtenäistä toimeenpanoa ja vahvaa osallistumista kansainväliseen säädöstyöhön.

Vuoden 2011 painopistealueet

• Pohjoismaista velkasaneeraussopimusta koskevan selvityksen valmistuminen
• Esimerkiksi oikeusturvaa ja ilmaisunvapautta koskevat erityiskysymykset
• Pohjoismaiset yhteistyösopimukset EU-näkökulmasta
• Väkivaltarikosten uhrien asema
• Toimenpiteet uusien ja nuorempien virkamiesten saamiseksi mukaan pohjoismaiseen oikeusyhteistyöhön