Maaseudun naiset kestävän kasvun edistäjinä – pohjoismaisia kokemuksia

Asiantuntijoiden pohjoismainen oheistapahtuma. Pohjoismaiden maaseudun asukasluku pienenee paljolti siksi, että monet nuoret naiset muuttavat kaupunkeihin. Tuloksena on merkittäviä demografisia, sosiaalisia ja kulttuurisia muutoksia. Varsinkin maaseudun työvoima on hyvin miesvaltaista. Naisten poismuuton syynä on pula työpaikoista ja korkea-asteen koulutusmahdollisuuksien rajallisuus. Muut syyt liittyvät sosiaalisiin tekijöihin kuten lastentarhojen ja koulujen läheisyyteen sekä kulttuuritarjontaan. Tämä demografinen muutos jarruttaa osaltaan maaseudun talouskehitystä. Naisten asuminen ja osallistuminen on välttämätöntä arvon ja kasvun luomiseksi. Maaseudun sukupuolitasapaino edellyttää oikeuksia kuten perintö- ja omistusoikeutta, luotonsaantia ja omia tuloja. Hyvinvointijärjestelmät, kunnollinen työelämä ja lastenhoito ovat niin ikään avainasemassa miesten ja naisten työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Monet näistä edellytyksistä on järjestetty Pohjoismaissa poliittisella tahdolla, lainsäädännöllä sekä valtion ja kansalaisyhteiskunnan laajalla yhteistyöllä. Tästä huolimatta tarvitsemme jatkuvasti aktiivisista politiikkaa, jolla murretaan stereotypioita ja varmistetaan resurssien ja julkisten vaikutusmahdollisuuksien tasa-arvoinen jakautuminen. Samalla on muovattava lainsäädäntöä niin, että aviopuolisoilla olisi tasavertainen asema, mitä tulee tilan ja maaomaisuuden hoitoon ja niistä saataviin tuloihin. Asiantuntijaseminaarissa esitellään pohjoismainen malli, joka keskittyy tasapainoisen väestönkehityksen edistämiseen ja sitä kautta lisäarvon luomiseen ja maaseudun kestävään kehitykseen.