Tasa-arvo merkitsee vallan, hoivavastuun ja vaikutusmahdollisuuksien tasavertaista jakautumista ja sitä, että naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet, vastuut ja mahdollisuudet kaikilla elämänalueilla.

Tasa-arvo edellyttää myös sitä, että yhteiskunnassa ei esiinny sukupuolisidonnaista väkivaltaa.

Tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan saavuttamiseksi tarvitaan yleistä tasa-arvopolitiikkaa, joka kattaa sekä naiset että miehet.

Pohjoismaiden hallitusten tasa-arvoyhteistyötä johtavat Pohjoismaiden tasa-arvoministerit, jotka muodostavat tasa-arvoasiain ministerineuvoston (MR-JÄM).

Ministereillä on vähintään yksi vuotuinen kokous. Siinä he keskustelevat ja tekevät yhteisiä päätöksiä alueilla, joilla pohjoismainen yhteistyö tuottaa suuremman hyödyn kuin mihin maat yksinään pystyisivät. Tätä kutsutaan pohjoismaiseksi hyödyksi.

Tasa-arvoasiain virkamieskomitea (ÄK-JÄM), jossa on edustajia kaikista maista ja kaikilta itsehallintoalueilta, tapaa vähintään kolme kertaa vuodessa. Virkamieskomitea johtaa käytännön yhteistyötä ja valmistelee ministerikokoukset.

Pohjoismaiden ministerineuvoston Kööpenhaminan-sihteeristöllä on operatiivinen vastuu pohjoismaisen hallitusyhteistyön päivittäisestä toiminnasta.

Sihteeristössä on myös kulttuuri-, lainsäädäntö- ja tasa-arvo-osasto, joka valmistelee muun muassa tasa-arvoasiain ministerineuvostossa käsiteltävät asiat. Sihteeristö vastaa niin ikään ministerineuvoston ja virkamieskomitean tekemien päätösten toimeenpanosta.

Ministerineuvosto tekee aktiivista lähialueyhteistyötä, joka kattaa Baltian maat, Luoteis-Venäjän sekä Arktiksen ja Barentsin.

Pohjoismaiden tasa-arvoministerit tapaavat virolaiset, latvialaiset ja liettualaiset kollegansa joka toinen vuosi keskustellakseen yhteisistä painopisteistä. Säännöllisempää yhteistyötä tehdään virkamiestasolla. Yhteistyössä keskitytään erityisesti seksuaalisessa hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvan ihmiskaupan torjumiseen.

Pohjoismainen tasa-arvoyhteistyö profiloituu myös kansainvälisesti esimerkiksi YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) vuotuisissa kokouksissa.

Tavoite ja visio

Pohjoismaisen tasa-arvotyön poliittiset linjaukset on määritelty vuosien 2006–2010 yhteistyöohjelmassa. Ohjelmaa täydennetään vuotuisilla toimintasuunnitelmilla.

Visiona on, että pohjoismainen tasa-arvoyhteistyö olisi maailman parasta ja toimisi esikuvana muille maille. Pohjoismaisella tasa-arvopolitiikalla tulee olla vaikutusta paitsi pohjoismaiseen kehitykseen myös EU:ssa ja muissa tärkeissä kansainvälisissä elimissä tehtävään yhteistyöhön, johon Pohjoismaat osallistuvat.

Pohjoismais-balttilaisen yhteistyön tavoitteena on toteuttaa ja tehdä yhteisiä aloitteita, jotka tuottavat suurempaa lisäarvoa kuin pelkkä kansallinen työ ja pohjoismainen yhteistyö.

Painopisteet ja tulokset

Ministerineuvosto aikoo jatkaa sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulman valtavirtaistamista kaikille yhteiskunnan aloille.

Tasa-arvoasiain ministerineuvoston yhteistyössä painotetaan vuoteen 2010 saakka kahta pääteemaa: sukupuoli ja valta sekä sukupuoli ja nuoret. Sukupuoli ja valta -teemalla keskitytään muun muassa

• lisäämään naisten osuutta työelämän ja politiikan johtoasemissa
• lisäämään miesten osallistumasta kodinhoitoon
• kehittämään järjestelmiä, jotka mahdollistavat työ- ja yksityiselämän nykyistä paremman yhteensovittamisen
• lopettamaan miesten naisiin kohdistama väkivalta, kuten kunniasyillä perusteltava väkivalta ja sorto
• vahvistamaan ihmiskaupan torjuntaa yhdessä Pohjoismaiden naapurimaiden kanssa
• luomaan yhteenliittymiä, joilla edistetään tasa-arvoa etnisten vähemmistöjen keskuudessa.

Sukupuoli ja nuoret -teemalla taas keskitytään muuttamaan nuorten miesten ja naisten stereotyyppisiä tasa-arvokäsityksiä ja sukupuolirooleja, vaikuttamaan tyttöjen ja poikien opiskeluvalintoihin sekä edistämään tasa-arvoa urheilumaailmassa.