Pohjoismaiden hallitusten työmarkkina-, työympäristö ja työoikeusyhteistyötä johtavat Pohjoismaiden työministerit, jotka muodostavat työelämän ministerineuvoston.

Työelämän ministerineuvostossa tehtävä yhteistyö keskittyy tuottamaan pohjoismaista lisäarvoa seuraavilla pääalueilla:

• työvoiman tarjonnan lisääminen ja rakennetyöttömyyden vähentäminen Pohjoismaissa
• työmarkkinoilta syrjäytymisen vähentäminen ja elinikäisen oppimisen edistäminen
• työterveyden ja -hyvinvoinnin lisääminen ja sitä kautta tuottavuuden parantaminen
• pohjoismaisen työmarkkinamallin ja pohjoismaisten työmarkkinoiden mukautumiskyvyn turvaaminen.

Tämän lisäksi keskitytään analysoimaan globalisaation vaikutuksia tulevaisuuden työmarkkinoihin sekä pätevöittämään työvoimaa näiden haasteiden kohtaamiseksi. Yhteistyöllä pyritään niin ikään varmistamaan aktiivinen työmarkkinapolitiikka, jotta työvoiman kysyntä ja tarjonta saataisiin kohtaamaan Pohjoismaissa mahdollisimman tehokkaasti.

Yhteistyöfoorumit

Työelämän ministerineuvostolla (MR-A) on yksi vuotuinen kokous, jossa pohditaan ajankohtaisia yhteisiä haasteita ja edistetään työelämäalan pohjoismaisia panostuksia. Yhteisten toimenpiteiden ja yhteisen politiikan tavoitteena on täydentää maiden omia panostuksia.

Työelämän virkamieskomitea (ÄK-A) koostuu Pohjoismaiden sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin työministeriöiden johtavista virkamiehistä. ÄK-A:lla on kaksi vuotuista kokousta, joissa johdetaan työelämäalan käytännön yhteistyötä ja valmistellaan ministerikokouksia.

ÄK-A on asettanut kolme pysyvää työryhmää toteuttamaan työelämäalan yhteistyötä. Ne ovat työmarkkinaryhmä, työympäristöryhmä ja työoikeusryhmä.

Työryhmillä on oma sihteeri, ja ne tapaavat kaksi kertaa vuodessa. Kokouksissa muun muassa seurataan ryhmien toimialaan kuuluvien ÄK-A:n päätösten toteutumista, laaditaan aineistoa ÄK-A:lle, jaetaan hankemäärärahoja ja käydään temaattisia keskusteluja.

Pohjoismaiden ministerineuvoston Kööpenhaminan-sihteeristössä on koulutus-, tutkimus- ja työelämäosasto (UFA), joka vastaa työelämäalan pohjoismaisen yhteistyön koordinoinnista.

Osastolla valmistellaan muun muassa MR-A:n ja ÄK-A:n käsittelemät asiat ja huolehditaan näiden elinten tekemien päätösten toteuttamisesta.

Pohjoismaiset laitokset

Työelämäalalla toimii yksi työelämän ministerineuvoston rahoittama pohjoismainen laitos:

Pohjoismainen työsuojelukoulutusinstituutti (NIVA).

Laitos suunnittelee ja toteuttaa esimerkiksi kansainvälisesti hyvin tasokkaita työsuojelualan kursseja ja seminaareja.

Tavoitteet ja visiot

Työelämäalan pohjoismaisen yhteistyön yleistavoitteena on auttaa varmistamaan se, että pohjoismaisten työmarkkinoiden toimivuudella on kestävä perusta kilpailukykyisessä Pohjolassa.

Tavoite läpäisee Pohjoismaiden ministerineuvoston työelämäalan yhteistyöohjelman vuosiksi 2009–2012

Painopistealueet

Vuosien 2009–2012 yhteistyössä keskitytään kohtaamaan haasteita, joita pohjoismaiset työmarkkinat kohtaavat globalisaation, väestökehityksen ja ilmastonmuutoksen vuoksi.

Työmarkkina-alan yhteistyön päätavoitteena on työvoiman tarjonnan lisääminen ja rakennetyöttömyyden vähentäminen. Tavoitteena on saada Pohjoismaiden työmarkkinoille kaivattua työvoimaa ja osallistaa työmarkkinoiden laidalla olevia ryhmiä mukaan työelämään.

Työympäristöalan yhteistyön päätavoitteena on lisätä työterveyttä ja -hyvinvointia ja sitä kautta yhteiskunnan tuottavuutta. Tämä auttaa kehittämään Pohjoismaita houkuttelevana työmarkkina-alueena, jolla on entistä paremmat edellytykset osallistaa työmarkkinoiden ulkopuolella tai laidalla olevia ryhmiä sekä houkutella ulkomaista työvoimaa.

Työoikeusalan yhteistyön päätavoitteena on seurata ja vaalia esimerkiksi pohjoismaisen työelämämallin edellytyksiä, haasteita ja mukautumista työ- ja elinkeinoelämän globalisoitumisen edetessä. Tavoitteena on jatkaa palkansaajien aseman turvaamisen ja joustavuuden välisen hyvän tasapainon kehittämistä sekä edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työmarkkinoilla muun muassa pohjoismaisten työmarkkinoiden mukautumiskyvyn vahvistamiseksi.

Monialaisena painopistealueena on jatkossakin pohjoismaisten työmarkkinoiden rajaesteiden ehkäiseminen ja purkaminen maantieteellisen liikkuvuuden, vetovoiman ja mukautumiskyvyn lisäämiseksi. Toisena monialaisena painopisteenä on Pohjoismaiden lähialueiden kanssa tehtävä yhteistyö.