– Pohjoismainen malli on jalokivi, josta on pidettävä hyvää huolta. Pohjolan ulkopuolellahan meistä puhutaan ihaillen, viimeksi The Economist -lehden etusivun jutussa helmikuussa. Kriisien ja talousahdingon vaivaamassa maailmassa monet ottavat oppia Pohjoismaiden kokemuksista.  Haluan itse toimia katalysaattorina ja jatkaa nykyisen yhteenkuuluvuuden kehittämisestä, Høybråten sanoo.

Pohjoismaisuus on aina ollut yksi Dagfinn Høybråtenin elämän punaisista langoista. Lapsena hän kuuli äitinsä kertovan, miten tämä oli lähetetty nuorena "lihotuskuurille" Tanskaan. Norjassa oli sodan jälkeen ruokapulaa, mutta anteliaiden tanskalaisten ansiosta Høybråtenin äiti pääsi yhtenä monista nuorista syömään vatsansa täyteen. Pohjoismaiden kansojen yhteenkuuluvuus sotien jälkeen teki vaikutuksen nuoreen Høybråteniin, joka suuntasi jo teini-ikäisenä Norden-yhdistyksen seminaareihin.

Sittemmin kaikissa hänen tekemisissään niin poliitikkona kuin virkamiehenäkin on ollut pohjoismainen ulottuvuus. Høybråten toimi seitsemän vuotta ministerineuvoston jäsenenä: ensin terveysministerinä ja sitten työ- ja sosiaaliministerinä. Sen jälkeen hän oli Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä kaudella 2007–2008.

Sitoutunut yhteistyöhön

Høybråtenin sitoutuminen perustuu siihen, että hän näkee, miten monikansallinen yhteistyö parantaa tavallisten ihmisten arkea:

– Pohjoismainen yhteistyö vaikuttaa useimpien kansalaisten arkeen. Helsingin sopimuksen visio pohjoismaalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta on yhä hyvin ajankohtainen. Me olemme jo tottuneet yhteistyön tuloksiin: passivapauteen, työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen sekä samankaltaiseen lainsäädäntöön monilla aloilla. Esimerkkinä voidaan mainita sosiaaliturvasopimus, joka takaa Pohjoismaiden kansalaisille oikeuksia ja yhdenvertaisen kohtelun. Pohjoismailla on kuitenkin mahdollisuuksia tehdä vielä nykyistäkin enemmän yhdessä. Yhdistämällä voimat voimme saavuttaa paljon enemmän hyötyä sekä kansalaisille että yrityksille. Huonosti perustellut maakohtaiset erot voidaan poistaa. Maiden välisen työnjaon laajentaminen voi tuottaa entistä parempia ratkaisuja ja lisätä tehokkuutta. Lisäksi poliittinen koordinointi voi kasvattaa kansainvälisiä vaikutusmahdollisuuksia.

Juhlapuheista tekoihin

Kun Dagfinn Høybråtenille tarjottiin pääsihteerin tehtävää, hän oli juuri sopivassa elämänvaiheessa. Hänellä ja hänen vaimollaan oli ensimmäistä kertaa "tyhjä pesä" perheen pientilalla Nesoddenissa Oslon liepeillä. Lisäksi hän oli päättänyt luopua kansanedustajan tehtävistä. Høybråten oli valmiina uusiin haasteisiin, ja kansainvälinen työ oli ehdottomasti harkinnassa.

– Tämä työ sopii kaltaiselleni nordistille kuin nenä päähän. Juhlapuheet voidaan yhdessä muuttaa teoiksi, ja pääsihteerinä minun tehtäväni on osoittaa yhteistyön mahdollisuudet.

Høybråtenin mukaan Pohjola on hyvin dynaamisessa vaiheessa, mistä on esimerkkinä puolustusyhteistyö. Pohjoismaiden konkreettinen yhteistyö on Nato-termein "älykästä puolustusta", eli keskinäisten voimavarojen hyödyntämistä käytännössä. Høybråten uskoo, että Pohjoismailla on mahdollisuudet yhtä dynaamiseen yhteistyöhön muillakin alueilla.

– Oma kokemukseni on se, että voimme saavuttaa paljon, jos vain poliittista tahtoa löytyy ja jos hyödynnämme yhteistyön tarjoamia välineitä. Otetaan esimerkkinä vaikka terveysalan valmiusyhteistyö. Uhat voidaan kohdata yhdessä hyödyntämällä vertailuetuja, joita käytännölliset ja konkreettiset sopimukset tuovat. Pohjolan maat ovat pieniä, joten emme voi olla kärkijoukossa joka saralla, mutta yhdessä Pohjoismaat voivat olla terveysalan kärjessä. Tässä pohjoismaisella yhteistyöllä on paljon tarjottavaa.

Ministerineuvoston ja Pohjoismaiden palveluksessa

Dagfinn Høybråten on tehnyt pitkän uran sekä poliitikkona että virkamiehenä. Hän on johtanut Norjan Kelaa (Trygdeetaten), jossa hänen alaisenaan oli 8 000 henkeä, sekä yhtä Norjan suurimmista kunnista ja sen 1 400-päistä henkilöstöä. Tämän vuoksi hän uskoo siirtymän huippupoliitikosta virkamieheksi sujuvan sutjakkaasti.

– Pääsihteeri toimii hallinnon ja politiikan solmukohdassa, joten uskoisin hyötyväni siitä, että minulla on kokemusta molemmista. Tunnen poliittiset prosessit ja tiedän, miten asiat pannaan tapahtumaan, mutta toimeksiannoista vastaavat poliitikot. Poliitikkojen ja politiikan kunnioitus on virkamiehelle tärkeää, hän summaa.

– Siinä ei voi olla minkään poliittisen suuntauksen "lipunkantaja", vaan pitää noudattaa Pohjoismaiden ministerien toiveita. Ministerineuvosto on nyt ryhtynyt pohtimaan yhteistyön visioita, ja neuvosto taas toivoo minulta pääsihteerinä yhteistyön tehostamista, kohdentamista ja kehittämistä. Tämä on poliittinen tahdonilmaus, jota olen mielelläni toteuttamassa yhdessä sihteeristön kanssa.

Norjassa Høybråten tunnetaan tuloksellisena ihmisenä, joka työskentelee strategisesti ja määrätietoisesti. Nämä ominaisuudet hän tuo mukanaan Tanskan pääkaupungissa sijaitsevaan ministerineuvoston sihteeristöön. Ensi töikseen Høybråten aikoo kuunnella ministerineuvostoa ja alaisiaan tunnistaakseen parantamiskohteita ja kehitysmahdollisuuksia.

– Minulla on kosolti kysymyksiä siitä, voitaisiinko pohjoismaisen yhteistyön tuottamaa yhteistä hyötyä lisätä yksinkertaistamalla rakenteita, prosesseja ja asioiden käsittelyä.

Ensimmäinen työpäivä jännittää

Norjalainen Dagbladet-lehti kuvaili Dagfinn Høybråtenia aina niin "teräshermoiseksi mieheksi", mutta tuleva pääsihteeri paljastaa olevansa jännittynyt ja odottavainen edessä olevien monien muutosten vuoksi.

– Varsinkin Norjasta muutto on suuri askel. Vaikka olen viime vuosina työskennellyt paljon ulkomailla sekä pohjoismaisessa yhteistyössä että maailmanlaajuisen rokotusliittouman GAVIn johtajana, en ole asunut Norjan ulkopuolella sitten USA:ssa viettämäni vaihto-oppilasvuoden. Olen varautunut yllätyksiin ja jännitän jo sitä, millaisia "rajaesteitä" itse kohtaan.

Vaikka Høybråtenilla on pitkä kokemus kovan luokan työtehtävistä, hän saattaa yhä hermoilla.

– Kyllä minä varmasti jonkin verran hermoilen ensimmäisenä työpäivänä, tai ainakin minua jännittää tosi paljon. Mutta hermoilu saa ihmisen terästymään, jolloin saa myös aikaan enemmän.

Turistina ollessaan Høybråten on kokenut, että on "hienoa olla norjalaisena Tanskassa", ja hän odottaa jo pääsevänsä tutustumaan Kööpenhaminaan ja saavansa toivottavasti myös tanskalaisia ystäviä.

– Saimme lapsilta jouluna lahjakortin Kuninkaalliseen teatteriin. Kaupunkielämästä tulee minulle ja vaimolle uudenlainen kokemus.  Odotan jo sitä, että pääsen syventymään tanskalaiseen kulttuuriin ja osaksi uutta kontekstia. Siitä tulee jännittävä kokemus, Pohjoismaiden ministerineuvoston uusi pääsihteeri toteaa.