Pohjoismailla on nykyisin edessään monia, kansalaisten kannalta erittäin tärkeitä haasteita. Ne koskevat ennen kaikkea maiden kansainvälistä kilpailukykyä sekä ilmastoa ja energiaa. Yhteispohjoismainen toiminta vahvistaa maiden vaikutusmahdollisuuksia Euroopassa ja globaalisti.

Pohjoismaisen yhteistyön lähtökohtana on keskittyminen alueisiin, joilla yhteispohjoismaiset toimet luovat lisäarvoa Pohjoismaille ja niiden kansalaisille. Yhteistyön tulokset näkyvät kansalaisten ja yritysten arjessa. Tämä yli puoli vuosisataa jatkunut yhteistyö on synnyttänyt muun muassa pohjoismaiset työmarkkinat, pohjoismaisen passiunionin sekä kosolti yhteisiä sosiaalisia määräyksiä. Pohjoismaiden kansalaiset ovat voineet myös pitkään asettua asumaan toiseen Pohjoismaahan sekä opiskella ja tutkia kaikkialla Pohjolassa.

Nykyisen pohjoismaisen yhteistyön tärkeitä osatekijöitä ovat ympäristö, ilmasto, energia, tutkimus, koulutus ja innovointi, rajaesteiden poistaminen sekä Pohjoismaiden profiloinnin tehostaminen. Näihin asioihin panostamalla pyritään säilyttämään Pohjoismaiden johtoasema globalisoituneessa maailmassa.

Vähemmän rajaesteitä

Pohjoismaiden välisten rajaesteiden poistamisella pyritään luomaan entistä avoimempi Pohjola ja lisäämään liikkuvuutta. Hiljattain on perustettu pohjoismainen rajaestefoorumi, jonka tavoitteena on poistaa rajaesteitä ja ehkäistä uusia esteitä, jotka rajoittavat ihmisten, yritysten ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Suoraan pääministereille raportoivan rajaestefoorumin tulee tarttua konkreettisiin kysymyksiin, kuten eläkkeiden siirtoon maasta toiseen.

Internetissä on avattu sosiaaliturvaportaali, johon on koottu tietoa sairausaikaa, perhevapaata, työttömyyttä, opiskelua ja eläkettä koskevista pohjoismaisista säännöistä.

Haloo Pohjola on Pohjoismaasta toiseen muuttavien neuvontapalvelu, joka on auttanut monia byrokratian rattaisiin juuttuneita pohjoismaalaisia.

Uusien rajaesteiden synnyn ehkäisemiseksi Pohjoismaiden tavoitteena on koordinoida lainsäädäntötyötään. Pohjoismainen rajaestetyö on ainutlaatuista ja vastaavaa EU-yhteistyötä syvällisempää.

Globalisaatiofoorumi

Vapaa liikkuvuus on tärkeää kansainvälisen menestymisen kannalta, mutta myös pohjoismaisen mallin muut osat ovat Pohjoismaiden tärkeitä globaaleja kilpailutekijöitä. Pohjoismaiden pääministerit ovat aloittaneet vuotuiset pohjoismaiset globalisaatiofoorumit, joissa politiikan, elinkeinoelämän, kansalaisjärjestöjen, tiedeyhteisön ja viestinten edustajat keskustelevat globaaleista haasteista ja pohjoismaisista ratkaisuista, joilla pyritään varmistamaan Pohjoismaiden asema menestyksekkäänä edelläkävijäalueena.

Joutsen-merkistä Kioton sopimuksen jälkeiseen aikaan

Ympäristönsuojelu on aina kuulunut pohjoismaisen yhteistyön painopistealueisiin. Hyvänä esimerkkinä tästä on Joutsen-ympäristömerkki, joka takaa tuotteiden säästävän ympäristöä. Ympäristönsuojelun perinteitä jatketaan nyt pohjoismaisessa yhteistyössä tähtäämällä Kööpenhaminan vuoden 2009 ilmastohuippukokouksessa hyvään tulokseen, jolla varmistetaan uuden ilmastosopimuksen syntyminen vuoden 2012 jälkeen.

Pohjoismaat pyrkivät yhdessä saavuttamaan EU:n ilmastotavoitteet ja osoittamaan, miten päästövähennyksiin perustuva kestävä pohjoismainen malli voidaan yhdistää talouskasvuun. Mallin keskeisiä osatekijöitä ovat energiatehokkuus ja uusiutuva energia.

Pohjoismaat ovat kansainvälisestä näkökulmasta energiayhteistyön mallimaita, ja ne haluavat entisestään vahvistaa pohjoismaista näkökulmaa sähkön toimitusvarmuuden lisäämiseksi ja maiden kansainvälisten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi. Sähköyhteistyön parantaminen tehostaa myös maiden energiavaihtoa tilanteissa, joissa yhdessä maassa on energiapula ja toisessa energiaylijäämää.

Yhteiset maisterikoulutukset ja huippututkimus

Tutkimusalalla toimii tutkimustoimintaa koordinoiva laitos NordForsk, joka on pohjoismaisen tutkimusyhteistyön menestyksekäs väline.

Viidessä pohjoismaisessa tutkimuksen huippuyksikössä tehtävän huippututkimuksen tavoitteena on tukea tutkimusympäristöjä sekä edistää tutkijoiden liikkuvuutta, koulutusta ja pohjoismaisten tutkijaryhmien vuorovaikutusta.

Ohjelma tähtää monitieteisen yhteistyön luomiseen sekä eri Pohjoismaiden tarkoituksenmukaiseen erikoistumiseen. Molekyylilääketieteen pohjoismaisessa huippuyksikössä tutkitaan esimerkiksi Parkinsonin tautia, Alzheimerin tautia, halvausta, migreeniä, epilepsiaa ja syöpiä. Toisessa huippuyksikössä taas tutkitaan täysjyvätuotteiden myönteisiä terveysvaikutuksia ja varsinkin niiden käyttöä syöpien ehkäisyssä ja hoidossa. Monet yksiköt ovat paneutuneet lisäksi ilmastontutkimukseen.

NordForsk tukee myös Pohjoismaiden tutkijoiden pohjoismaista liikkuvuutta sekä mahdollisuuksia muissa Pohjoismaissa tehtävään tutkimukseen. Tästä voidaan mainita esimerkkeinä eri syöpiin liittyvät kantasolututkimushankkeet.

Hyvin koulutetun ja pätevän työvoiman saatavuutta vahvistetaan Pohjoismaissa hiljattain aloitetuilla yhteisillä maisteriohjelmilla. Maisteriohjelmia on kuusi, ja niihin osallistuu 17 oppilaitosta.

Maisteriohjelmien kirjo yltää vanhustutkimuksesta, tietotekniikkaan, meriympäristöön ja ilmastonmuutokseen. Yhdessä hankkeessa muutamat Pohjoismaiden johtavat teknilliset yliopistot ovat yhdistäneet voimansa energiantutkimuksen pohjoismaisen maisteriohjelman toteuttamiseksi. Tanskalaisten tuulivoimatietämys, ruotsalaisten ydinvoimaosaaminen, Islannin lämmönlähteisiin liittyvä kokemus sekä Norjan öljy- ja kaasuasiantuntemus yhdistyvät koulutuksessa, jolla tulee olemaan suuri merkitys energia-alalla.

Nordplus-perheen vaihto-ohjelmat mahdollistavat vuosittain noin 10 000 pohjoismaalaisen opinnot jossakin muussa Pohjoismaassa kuin kotimaassa. Vaihto-ohjelmien piiriin kuuluvat nykyisin myös Viro, Latvia ja Liettua.

Baltia-yhteistyö tiivistyy

Pohjoismaiden ministerineuvosto tuki Baltian maiden itsenäistymistä ensimmäisten joukossa 1990-luvun alussa. Varhaiset pohjoismaiset kontaktit olivat tärkeitä Baltian maille,

ja ne loivat perustan monitasoiselle ja monipuoliselle yhteistyölle.

Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhdentymisen syveneminen perustuu yhteiseen toimintaperustaan EU-yhteyksissä. Pohjoismaiden ministerineuvostolla on yhteistyötoimistot Virossa, Latviassa ja Liettuassa, ja maiden pää- ja ulkoministerit, erityisalojen ministerit sekä virkamiehet pitävät säännöllisiä kokouksia.

Baltian maiden virkamiehille suunnattu vaihto-ohjelma on auttanut baltteja hallinnollisten rakenteiden luomisessa. Yhteistyö kehittyy alinomaa, ja esimerkiksi balttitutkijat voivat hakea NordForskilta tutkimusrahoitusta. Kolme Baltian maata ovat nykyisin Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) täysivaltaisia jäseniä.

Suhteiden rakentamista Venäjään ja Valko-Venäjään

Luoteis-Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on luoda kasvua ja vakautta Pohjois-Eurooppaan. Yhteistyön osuus ministerineuvoston vuosibudjetista on noin 15 %. Suuri osa yhteistyöstä on vaihtotoimintaa, jossa venäläiset poliitikot, virkamiehet, yrittäjät ja toimittajat saavat mahdollisuuden tutustua Pohjoismaiden demokratiaan ja instituutioihin. Pohjoismaiden ministerineuvostolla on useita yhteistyötoimistoja eri puolilla Luoteis-Venäjää.

Yhteistyö ei kuitenkaan pysähdy Venäjän rajalle, vaan Pohjoismaiden viime vuosien tärkeimpiin demokratiaprojekteihin on lukeutunut Valko-Venäjän demokraattisten voimien tukeminen.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on tukenut Vilnassa maanpaossa olevaa European Humanities -yliopistoa (EHU) heti sen aloitusvuodesta 2006 lähtien. Yliopisto avattiin Vilnassa, kun valtiovalta sulki sen Minskissä näennäisiin toimitilatarpeisiin vedoten. Todellisena syynä oli kuitenkin EHUn muuttuminen liian länsisuuntautuneeksi.

EHUssa on opiskellut alusta lähtien muiden muassa 21-vuotias Anastasija, joka lukee eurooppalaista ja kansainvälistä oikeutta. Monet opiskelijat ovat Anastasijan tavoin valinneet EHUn, koska heillä ei olisi ollut samanlaista mahdollisuutta itsenäisiin opintoihin Valko-Venäjällä. Osa on aloittanut EHUssa siksi, että he olivat kotimaassaan poliittisesti aktiivisia.

Monet opiskelijat kertovat Vilnaan muuttoa edeltäneestä vainosta, eikä heille liene luvassa uraa Valko-Venäjän valtionhallinnossa jatkossakaan, kun CV:ssä mainitaan EHU. Mielipiteenvapaus ja vapaammat opiskelumahdollisuudet kuin kotimaassa ovat kuitenkin mitä ilmeisimmin uhrausten arvoisia Anastasijalle ja hänen 900 opiskelutoverilleen Vilnassa.