Tehdyt toimenpiteet
Marraskuu, 2016

Voiko Pohjola pärjätä arvoilla, jotka saattavat vaikuttaa jopa naiiveilta?

Blogikirjoitus 27. marraskuuta 2016

Kun päivät lyhenevät ja lämpötila laskee, me pohjoismaalaiset keskitymme kotoiluun. Kokoonnumme kahvi- ja ruokapöytien ääreen nauttimaan lämpimistä ruoista ja juomista ja sytyttelemme steariinikynttilöitä. Näin syntyy ainutlaatuinen tunnelma, jotta tanskalaiset kuvaavat sanalla ”hygge”. Siitä kirjoitetaan jopa ulkomaisissa lehdissä, ja ilmiötä hyödynnetään nyt myös erään pohjoismaisen suuryrityksen mainoksissa. Niissä kaamos toivotetaan tervetulleeksi, koska se on kotoilun aikaa.

Uskon, että monissa pohjoismaisissa ruokapöydissä puhutaan näinä aikoina maailman menosta. Läheiset ja kaukaiset poliittiset tapahtumat saavat monet kysymään, millaisessa maailmassa me – ja ennen kaikkea lapsemme ja lapsenlapsemme – oikein elämme. Mihin me maapallon ihmiset olemme päätymässä? Entä mitä maailman kehitys tarkoittaa meille pohjoismaalaisille?

Pohjoismaisessa yhteistyössä meitä yhdistävät yhteisen historian ja maantieteellisen läheisyyden lisäksi monet perusarvot. Me vaalimme demokratioitamme avoimissa yhteiskunnissa, joille on tunnusomaista luottamus toisiin ihmisiin ja poliittisiin päättäjiin. Hyvinvointijärjestelmämme tarjoavat kaikille yhtäläiset edellytykset terveyteen, koulutukseen ja sosiaaliseen turvaverkkoon. Järjestelmät ovat tehneet Pohjoismaista maailman tasa-arvoisimpiin kuuluvia yhteiskuntia, joissa pyritään tanskalaiskirjailija Grundtvigia lainatakseni varmistamaan, että ”harvalla on liikaa ja vielä harvemmalla liian vähän”. Me pyrimme yhteiskuntien kestävään kehitykseen, jossa luonnonvaroja hoidetaan tulevia sukupolvia kunnioittaen. Me kunnioitamme myös erilaisuutta ja tunnustamme kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden, mikä näkyy muun muassa naisten ja miesten välisen tasa-arvon määritietoisena tukemisena.

Lähialueidemme ja maailman viimeaikainen kehitys voi pistää miettimään, ovatko nämä arvot – luottamus, avoimuus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys – säilytettävissä, vai tarvitaanko tilalle jotain iskevämpää.

Voiko Pohjola pärjätä maailmalla luottamalla arvoihin, jotka saattavat toisinaan vaikuttaa hieman naiiveilta?

Mielestäni vastaus on ehdoton KYLLÄ. Pohjoismaat ovat nimittäin kärkisijoilla yrittämisen helppoutta[1], kilpailukykyä[2], innovatiivisuutta[3] ja jopa onnellisuutta[4] kuvaavissa vertailuissa nimenomaan siksi, että pohjoismaiset arvot luovat arvoa.

Kärkisijat ovat seurausta siitä, että me luotamme toisiimme ja poliittisiin järjestelmiin emmekä siksi tarvitse monenlaisia valvontajärjestelmiä. Luottamus pitää yhteiskunnat koossa ja luo perustan taloudelliselle tuottavuudelle ja kasvulle. Avoimet luottamusyhteiskunnat, joissa ei juuri esiinny korruptiota, ovat kansainvälisten yritysten näkökulmasta houkuttelevia investointimarkkinoita.

Pohjoismaiden työmarkkinamallit ja sosiaalinen turvaverkko tarjoavat samalla hyvän perustan luovuudelle ja innovoinnille. Riskien ottaminen – kuten työpaikan vaihto tai uuden yrityksen perustaminen – on mahdollista ilman, että pitäisi panna kaikki peliin. Pohjoismaille tunnusomainen, joskin viime vuosina ahtaalle joutunut, taloudellinen tasa-arvo taas auttaa luomaan turvallisia yhteiskuntia ja näkyy myös kovina faktoina, kuten parempana terveytenä ja pidempänä elinajanodotteena.   

Kestävään kehitykseen keskittyminen on lisäksi synnyttänyt valtavasti liiketoimintamahdollisuuksia pohjoismaisille yrityksille, jotka myyvät vihreitä ratkaisuja. Ei ole sattumaa, että maailman 20 vastuullisimmasta yrityksestä kuusi on pohjoismaisia[5]

Kuten Ruotsin pääministeri Stefan Löfven on moneen kertaan todennut, meidän tulee olla johtavia maita kestävän kehityksen edistämisessä ja köyhyyden torjumisessa, koska se on moraalisesti oikein ja taloudellisesti järkevää.

Vaikka maailma saattaa tuntua aiempaa turvattomammalta, meidän on pidettävä kiinni pohjoismaisista arvoista: luottamuksesta, avoimuudesta, tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Niistä on pidettävä kiinni, jotta pohjoismaalaiset voisivat jatkossakin nauttia jo vuosia jatkuneesta myönteisestä kehityksestä. Ja jotta voisimme olla kansainvälisiä edelläkävijöitä ja auttaa varmistamaan myönteisen kehityksen lähialueillamme ja globaalisti. Sillä kuten Gandhi sanoi, meidän on itse oltava se muutos, jonka haluamme maailmassa nähdä.

Keskittykäämme juuri siihen, kun kokoonnumme juttelemaan ruokapöydän ääreen tänä pimeänä aikana.

[1] Maailmanpankin Ease of Doing Business -indeksi 2016

[2] Maailman talousfoorumin Global Competitiveness Index 2015–2016

[3] Global Innovation Index 2016

[4] World Happiness Report 2016

[5] Global 100 -indeksi 2016

Uutiset

Dagfinn Høybråten