1. Johdanto

Kaiken toiminnan, johon Pohjoismaiden ministerineuvosto osallistuu, tulee olla sopusoinnussa ministerineuvoston ja yksittäisten Pohjoismaiden yleisten strategioiden kanssa. Arktinen yhteistyöohjelma täydentää Pohjoismaiden ministerineuvoston muita ohjelmia, strategioita ja toimintasuunnitelmia, joihin voi vastaavasti sisältyä ajankohtaisia arktisia kysymyksiä.

Tämä yhteistyöohjelma tarjoaa pohjan yhteistyölle, jota Pohjoismaiden ministerineuvosto tekee vuosina 2009–2011 Arktisen neuvoston maiden kanssa arktisista kysymyksistä, EU:n kanssa muun muassa pohjoisen ulottuvuuden arktisen ikkunan kehittämisestä sekä Pohjoismaiden arktisten naapureiden kanssa.

2. Ministerineuvoston poliittiset tavoitteet arktisessa yhteistyössä

Seuraavien yleistavoitteiden tulee antaa suuntaa Pohjoismaiden ministerineuvoston arktisia alueita koskevan yhteistyötoiminnan suunnittelulle ja toteutukselle:

• Hankitaan lisää tietoa ilmastonmuutoksesta, ympäristömyrkyistä ja raskasmetalleista arktisilla alueilla sekä niiden vaikutuksista ihmisten ja eläinten elinehtoihin Arktiksella ja muualla maailmassa. Tuetaan ilmastonmuutoksen, ympäristömyrkkyjen ja raskasmetallien vastaisia panostuksia.

• Kehitetään ja parannetaan väestön elämänlaatua sekä ekologisia ja taloudellisia mahdollisuuksia säilyttää arktiset alueet asutettuina. Erityisesti otetaan vastuuta saamelais- ja inuittiväestön tilanteesta.

• Edistetään ja tuetaan arktisten alueiden asukkaiden sosiaalista ja kulttuurista kehitystä ottaen huomioon lisääntyvän globalisaation asettamat haasteet. Pyritään muun muassa edistämään monenkeskisten ja kansainvälisten prosessien ymmärtämistä.
• Tuetaan arktisen luonnon, luonnonlaadun ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä ja alueen luonnonvarojen kestävän käytön takaamista olipa kyse sitten uusiutuvista tai uusiutumattomista luonnonvaroista.

Politiikan alalla kyse on etenkin siitä, että jatketaan järkevien yhteistyömuotojen ja -foorumeiden kehittämistä arktisten valtioiden välille. Tavoitteena on, että maat pystyisivät vastavuoroisesti ja yhteisvoimin kantamaan vastuun sellaisten yhteishankkeiden toteuttamisesta, jotka ovat edellytyksenä yhteistyön yleistavoitteiden täyttymiselle.

Aloitteista ja toiminnasta vastaavat yleensä Pohjoismaat Arktisen neuvoston puitteissa. Kysymykseen voivat kuitenkin tulla myös muut aloitteet, mikäli Arktisen neuvoston ei katsota olevan oikea foorumi.

3. Ministerineuvoston työ arktisten kysymysten parissa vuosina 2009–2011

Mainittujen yleistavoitteiden puitteissa keskitytään vuosina 2009–2011 seuraaviin painopistealueisiin:

• Toteutetaan pohjoismaista toimintaa Arktisen neuvoston puitteissa ja osallistutaan Arktisen neuvoston toimintaan muutenkin. Seurataan esimerkiksi Arktisen neuvoston Arctic Climate Impact Assessment -ilmastotutkimuksen päätelmiä, jatketaan aloitteita ympäristömyrkkyjen ja raskasmetallien leviämisen estämiseksi Arktiksella ja seurataan päätelmiä, jotka on esitetty Arktisen neuvoston julkaisemassa arktisten alueiden inhimillisen kehityksen raportissa (Arctic Human Development Report).

• Seurataan ja levitetään arktisten alueiden kehitystä koskevia pohjoismaisia tutkimustuloksia, joita on saatu arktisten alueiden ilmastonmuutosta sekä alkuperäiskansojen elinehtoja ja taloudellisia ja kulttuurisia kehitysmahdollisuuksia tarkastelevista tutkimuksista.

• Pyritään pohjoismaisten toimenpiteiden avulla varmistamaan vuosina 2007–2008 vietetyn kansainvälisen polaarivuoden (IPY) tulosten pitkäjänteinen hyödyntäminen.

Tämä arktinen yhteistyöohjelma koskee koko ministerineuvoston työtä arktisten kysymysten parissa. Eri alojen ministerineuvostot voivat syventää ohjelmassa mainittuja painopistealueita omissa yhteistyöohjelmissaan sisällyttäen niihin esimerkiksi seuraavaa:

• Pyritään suojelemaan arktista luontoa ja sen monimuotoisuutta sekä jäljittämään, valvomaan ja torjumaan ympäristömyrkkyjä.

• Vahvistetaan verkostoja ja osaamista, jotka liittyvät kansojen välisiin demokraattisiin prosesseihin osallistumiseen. Kehitetään alkuperäiskansojen osaamista ja kapasiteettia olipa kyse sitten paikallis- ja aluehallinnosta tai kansojen välisiin prosesseihin osallistumisesta.

• Edistetään taloudellista kehitystä, innovointia ja osaamisen kehittämistä harvaan asutuilla alueilla. Tähän sisältyy sekä vaihtoehtoinen energiahuolto että toisaalta palvelu- ja kulttuurisektorin, toisaalta paikallisen tuotannon ja jalostuksen kehittäminen.

• Painotetaan arktisten alueiden tutkimusta, jolla tuetaan ilmasto-, energia-, luonto- ja ympäristöalan yhteistä politiikkaa, ja autetaan kehittämään ja viemään eteenpäin kansainvälisen polaarivuoden (IPY) aikana saavutettuja tuloksia.

• Tehdään terveystilanteen parantamiseen pyrkivää yhteistyötä etenkin tartuntatautien ja ihmisten aiheuttamien tautien torjumiseksi ja kehitetään elinehtoindikaattoreita Arktiksen asukkaiden omien edellytysten pohjalta.

• Tehdään korkea-asteen oppilaitosten välistä pohjoismaista yhteistyötä.

4. Yhteistyökeinot

Arktiseen yhteistyöohjelmaan sisältyvät konkreettiset panostukset toteutetaan osin yksittäisinä hankkeina maiden ja Pohjoismaissa tai lähialueilla toimivien järjestöjen ja laitosten hakemusten pohjalta, osin aloitteina, jotka pohjautuvat eri alojen ministerineuvostojen tarpeisiin tukea ajankohtaisia poliittisia prosesseja.

Pohjoismaiden ministerineuvoston Arktiksella tapahtuva toiminta rahoitetaan osin asianomaisten ministerineuvostojen varoin, osin yhteistyöministereiden (MR-SAM) alaisista erityismäärärahoista ja mahdollisesti yhteisrahoituksella. Ministerineuvoston erityismäärärahat on kohdennettu tämän yhteistyöohjelman täytäntöönpanoon.

Ministerineuvosto voi osallistua Arktisen neuvoston pysyvien työryhmien ja yhteistyöinstrumenttien rahoitukseen. Myös ministerineuvoston muissa stipendi- ja liikkuvuusohjelmissa voidaan tukea Arktiksella tapahtuvaa toimintaa.

5. Yhteistyöohjelman hallinnointi

Ministerineuvosto tiedottaa ohjelmasta muun muassa verkkosivustonsa kautta. Yhteydenpidossa hyödynnetään nykyisiä pohjoismaisia laitoksia.

Muun muassa matkakustannusten, konsulttipalveluiden ja palkkaehtojen osalta tulee noudattaa projektihakemusten käsittelyä koskevia ministerineuvoston hallinnollisia ohjeita. Samoin tulee noudattaa toteutettujen hankkeiden tilinpäätöstä ja tulosten raportointia koskevia ministerineuvoston hallinnollisia ohjeita.

Pohjoismainen yhteistyökomitea (NSK) on asettanut arktisen asiantuntijakomitean (ASK), jonka tehtävänä on avustaa arktiseen yhteistyöhön liittyvissä kysymyksissä. Asiantuntijakomitea koostuu vastaisuudessakin pohjoismaisista arktisen alueen ylemmistä virkamiehistä (Senior Arctic Officials) sekä Färsaarten ja Grönlannin edustajista. Asiantuntijakomitea toimii neuvonantajana ministerineuvoston arktisen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Asiantuntijakomitea voi kutsua Inuittien sirkumpolaarisen konferenssin (ICC) Grönlannista ja Saamelaisneuvoston mukaan työhön niiden suuntaviivojen mukaisesti, jotka koskevat ministerineuvoston yhteistyötä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Pohjoismainen yhteistyökomitea (NSK) ja yhteistyöministerit (MR-SAM) toimivat päätöksentekoeliminä arktisen yhteistyöohjelman piiriin kuuluvissa asioissa.

Ministerineuvoston sihteeristö huolehtii arktisen asiantuntijakomitean sihteeristötehtävistä. Projekti- ja budjettihallinnosta, projektiraportoinnista ja arktisen tietokannan päivityksestä vastaa puolestaan tarkoituksenmukainen hallinnointielin.