–Arktisen alueen saamelaiset ja inuiitit kuuluvat Euroopan merkittävimpiin alkuperäiskansoihin. Pohjoismailla on tärkeä tehtävä alkuperäiskansojen kulttuuristen erityispiirteiden säilyttämisessä, toteaa kansalais- ja kuluttajavaliokunnan puheenjohtaja Ville Niinistö.
Tiistaina 23. kesäkuuta valiokunta vierailee Ruotsin saamelaiskäräjillä Kiirunassa. Keskusteluissa saamelaisparlamentaarikoiden kanssa käsitellään muun muassa alkuperäiskansojen mahdollisuuksia vaikuttaa asioiden käsittelyyn heitä koskevissa kysymyksissä.
–On mielenkiintoista keskustella saamelaiskäräjien edustajien kanssa muun muassa alkuperäiskansojen oikeuksista ja kuulla heidän käsityksiään siitä, kuinka hyvin esimerkiksi oikeuksia omaan kulttuuriin ja maahan kunnioitetaan ja toteutetaan. Valiokunta haluaa keskustella myös siitä, kuinka Suomi ja Ruotsi voisivat mahdollisimman pian ratifioida ILOn alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan sopimuksen, suomalainen Niinistö toteaa.
Pohjoismaiden vähemmistökansoista ja heidän oikeuksistaan pyritään saamaan lisätietoa tapaamisessa Lars-Anders Baerin kanssa, joka on YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin (UNPFII) jäsen. UNPFII on YK:n talous- ja sosiaalineuvoston ECOSOCin neuvoa antava elin.
Lisäksi valiokunta tapaa Kiirunan kunnallispolitiikkoja ja osallistuu yöllä suoritettavaan vasanmerkintään, joka on tärkeä osa saamelaisten kulttuuria.
Kiirunasta kansalais- ja kuluttajavaliokunta matkustaa Pohjoismaiden neuvoston valiokuntien yhteiskokoukseen Tornionlaaksoon, joka ulottuu Suomen ja Ruotsin välisen rajan yli. Yhteiskokouksen pääaiheena ovat rajaesteet, jotka ovat erityisen kiinnostavia Pohjoismaiden raja-alueille kuten Tornionlaaksolle.
]]>Rajaestefoorumi on työllään osoittanut, että oli oikea päätös perustaa erillinen elin, jolla on aikaa paneutua rajaesteiden poistamiseen.
Ministeri Vapaavuoren mukaan on tärkeää katsoa miten ja miksi lainsäädäntö tekee rajaesteen. Hän myöntää myös sen, että eteen voi tulla rajaesteitä, joita ei voida ratkaista. Päätä on turha lyödä seinään, vaan silloin pitää tarttua toiseen rajaesteeseen.
Jan Vapaavuori korostaa myös, ettei Pohjolan rajaestetilanne ole toivoton, vaan pääosa asioista on kunnossa kansalaisten ja yritysten toiminnalle Pohjoismaissa.
Pohjoismaiden yhteistyöministerit ottavat rajaestefoorumin mukaan jatkossa kokousagendalleen. Tarkoituksena on seurata läheisesti foorumin työn etenemistä.
Rajaestefoorumille on annettu kolme vuotta aikaa työhönsä. Ministeri Vapaavuori uskoo rajaestetyötä tehtävän rajaestefoorumin aikarajan jälkeenkin.
– Yhteen toimintamalliin ei pidä juuttua, vaan rajaestetyö on väistämättä pysyvä projekti, jonka työmuotoa pitää aina erikseen arvioida. Tällä erää työ etenee hyvin rajaestefoorumin vetämänä.
Rajaestetyössä painopiste oli välillä selkeästi Juutinrauman alueella, mutta viime aikoina on herätty korjaamaan rajaesteitä myös muilla raja-alueilla.
Yhteistyöministereitä Tukholmassa puhutti erityisesti myös hankala kielikysymys.
– On aito pelko, ettei enää jatkossa Pohjolassa ole yhteistä kieltä. Kiinnostus skandinaavisia kieliä kohtaan vähenee kaikissa maissa nuoremmissa ikäryhmissä. Kielikysymys on vaikea, mutta pyrimme eri tavoin edistämään kiinnostusta yhteistä kieltä kohtaan, Vapaavuori myönsi.
]]>
Ensimmäistä kertaa yli viiteen vuoteen Pohjoismaiden työministerit tapaavat yhdessä Pohjoismaiden työmarkkinaosapuolia. Kokous viittaa vahvistuvaan kolmikantayhteistyöhön.
Kokous järjestetään työelämän ministerineuvoston vuosittaisen kokouksen yhteydessä 11. marraskuuta.
Työttömyys on vahvassa kasvussa koko Euroopassa ja se koettelee etenkin nuoria.
Talouskriisi asettaa Pohjoismaiden kilpailukyvyn ja julkisen talouden kovalle koetukselle ja vaatii niin valtiotason koordinoituja toimia kuin rajat ylittävää yhteistyötäkin. Työelämän kannalta tärkeää on edistää työvoiman sopeutumis- ja työllistymiskykyä.
– Kokouksemme tavoitteena on pohtia, miten voimme myös vaikeina aikoina vahvistaa työvoiman osaamista työmarkkinoiden tarpeisiin nähden. Siten voimme kasvattaa sekä yksittäisen työntekijän mahdollisuuksia hyvään työpaikkaan että elinkeinoelämän mahdollisuuksia palkata tarvittavaa työvoimaa maissamme, Islannin sosiaali- ja vakuutusministeri Árni Páll Árnason sanoo.
Keskustelua käydään tanskalaisen ”De nordiske landes konkurrencedygtighed – fra flexicurity til mobication” -selvityksen pohjalta. Selvityksen ovat laatineet Søren Kaj Andersen Kööpenhaminan yliopistosta ja Ove Kaj Pedersen Kööpenhaminan kauppakorkeakoulusta.
Selvityksessä analysoidaan, miten työvoiman liikkuvuutta työmarkkinoilla ja eri työmarkkinoiden välillä voidaan systemaattisesti edistää asettamalla osaamisen kehittäminen työllisyyspolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi.
EU:n työllisyysasioista vastaava komission jäsen Vladimir Spidla esittelee kokouksessa EU-raportin "Uudet taidot uusia työpaikkoja varten".
Tiedonannossa esitellään toimenpiteitä, joiden avulla komissio haluaa parantaa kysynnän ja tarjonnan vastaavuutta tällä alueella.
Molemmissa raporteissa korostetaan, että taloudellisen taantuman aikana toteutetut toimenpiteet eivät saa estä pitkän aikavälin työmarkkinahaasteisiin tarttumista.
Globalisaation ja väestökehityksen myötä kilpailu jatkuvasti supistuvasta työvoimasta kiristyy, mikä ajan myötä uhkaa pohjoismaista hyvinvointimallia, ellei nyt ryhdytä toimeen.
Osapuolten ja Vladimir Spidlan välistä keskustelua seuraa Pohjoismaiden työministerien kokous 11. marraskuuta. Kokouksessa keskitytään kasvavaa nuorisotyöttömyyttä hillitseviin toimiin.
]]>Ruotsin yhteistyöministeri kertoi järjestelmästä Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Reykjavikissa. Hänen mukaansa Ruotsin hallituksen lähtökohtana on se, että muista maista tulevien hakijoiden tulee voida kilpailla tasavertaisina ruotsalaisten opiskelijoiden kanssa.
– Tulkitsen tämän vastauksen siten, että muiden pohjoismaisten opiskelijoiden asema on yhtä hyvä kuin ruotsalaisten, vastasi Mogens Jensen.
Asia nousi esiin 4. marraskuuta Reykjavikissa Pohjoismaiden neuvoston yhteistyöministerien kyselytunnilla.
Koulutusmahdollisuuksia koskevan pohjoismaisen sopimuksen mukaan kaikilla Pohjoismaiden kansalaisilla tulee olla oikeus hakeutua koulutukseen toisessa Pohjoismaassa, ja he ovat hakijoina tasavertaisia ao. maan omien kansalaisten kanssa.
]]>Í ár leiða Danir starfið og hefur það verið aukið, mun nú einnig ná til þeirra hindrana sem fyrirtæki þurfa að takast á við, þegar þau starfa þvert á landamæri. Í Formennskuáætlun Dana fyrir árið 2005 er lögð mikil áhersla á þetta verkefni.
Outi Ojala fyrrverandi forseti Norðurlandaráðs setur fundinn. Jan-Erik Enestam samstarfsráðherra Finna mun ræða um pólitískar áherslur Norrænu ráðherranefndarinnar í baráttunni gegn landamærahindrunum, og byggja á skýrslu Ole Norrbacks fyrrverandi samstarfsráðherra Finna um landamærahindranir. Anders Ljunggren aðalritari Norræna félagsins í Svíþjóð og finnski þingmaðurinn Simo Rundgren gera einnig grein fyrir skoðunum sínum á málinu.
Fundinum lýkur með pallborðsumræðum og spurningatíma. Mari Taivainen verður fulltrúi Halló Norðurlanda, sem skráir landamærahindranir og svarar spurningum um norrænar áætlanir þvert á landamæri, og mun hún segja frá starfi Halló Norðurlanda.
Umræðufundurinn um landamærahindranir hefst í þinghúsinu í Helsinki þann 16. febrúar 2005 klukkan 14.00.
]]>Jos taas siirtää sata kruunua Norjasta Suomeen, lähettäminen maksaa jopa 60 kruunua mutta vastaanottaminen on ilmaista. Alkuperäisestä satasesta jää näin käteen 40 kruunua. Kannattavampaa onkin siirtää rahat Tanskasta Suomeen: lähetyskulut ovat 20 kruunua ja vastaanottokulut 10 kruunua.
Kannattavinta on olla saamapuolella Ruotsissa. Tutkimuksen ruotsalaiselta vastaanottajalta ei peritty maksua mistään toisesta Pohjoismaasta tulevista tilisiirroista. Rahojen lähettäminen Ruotsista muualle Pohjolaan ei sekään maksanut mitään. Poikkeuksena oli tosin 29 kruunua maksanut tilisiirto Färsaarille.
– Kuluttajan kannalta on kohtuutonta ja käsittämätöntä, että Pohjoismaiden välisten tilisiirtojen pankkikuluissa on niin paljon kirjavuutta. Tämä rajaeste on purettava, ja otammekin asian puheeksi Pohjoismaiden neuvoston istunnossa torstaina pidettävällä yhteistyöministerien kyselytunnilla, toteaa neuvoston kansalais- ja kuluttajavaliokunnan jäsen Henrik Dam Kristensen.
Kansalais- ja kuluttajavaliokunta päätti syyskuussa selvittää Pohjoismaiden välisten tilisiirtojen kustannukset. Pohjoismaiden neuvoston sihteeristö toteutti noin 100 Tanskan kruunun suuruiset vakiotilisiirrot 12.–15. lokakuuta 2009. Siirroissa käytettiin seuraavia pankkeja: Danske Bank (Tanska), Postbanken (Norja), Handelsbanken (Ruotsi), Nordea (Suomi) ja Føroya Banki (Färsaaret).
Tutkimuksen suurimmat lähetyskulut olivat Norjassa ja Suomessa. Norja oli yhdessä Färsaarten kanssa listaykkösenä myös vastaanottokulujen vertailussa. Halvinta oli lähettää rahaa Ruotsista ja Tanskasta, kun taas suomalaiset ja ruotsalaiset selvisivät halvimmalla rahojen vastaanottamisesta.
Kansalais- ja kuluttajavaliokunta pyrkii muun muassa kuluttaja-alan pohjoismaisen yhteistyön tiivistämiseen. Parlamentaarikot kokoontuvat Pohjoismaiden neuvoston istuntoon Tukholmaan tiistaina 27. lokakuuta.
]]>– Barents-yhteistyöllä on ollut valtaisa merkitys rajat ylittävään liikkuvuuteen. Yhteistyöstä on mitä suurimmassa määrin hyötyä ja iloa alueen asukkaille. Tiiviin yhteistyön ansiosta pohjoisten alueiden kulttuurinen ja taloudellinen kehitys on ollut upeaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja tietysti myös Luoteis-Venäjällä, toteaa Pohjoismaiden neuvoston presidentti Marit Nybakk.
Neuvosto kohdistaa konferenssissa huomiota viisumivapauden käyttöönottoon alueen matkailussa ja työmarkkinoilla. Harstadin Barents-konferenssin asialistalla on niin ikään alueen yhteinen liikennesuunnitelma, nuorten yrittäjyys sekä tulevaisuuden yhteistyö.
Barents-konferenssiin osallistuu joukko keskeisiä parlamentaarikkoja Pohjoismaista ja Venäjän valtionduumasta – muiden muassa Nikolai Haritonov ja Valentina Pivnenko – sekä Venäjän liittoneuvostosta ja alueparlamenteista. Euroopan parlamenttia edustaa varapuhemies Othmar Karas. Lisäksi konferenssiin osallistuu Venäjän alkuperäiskansojen kattojärjestön Raiponin uusi johtaja, alueen etujärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia sekä tutkijoita.
Katso myös Marit Nybakkin haastattelu, jossa hän syventää Pohjoismaiden neuvoston näkemyksiä Barents-yhteistyöstä:
]]>Nybakk har i flere år sittet i NATOs parlamentarikerforsamling, og sier hun ønsker å bidra til økt nordisk samarbeid om forsvarspolitikk og beredskap.
Per-Kristian Foss (H) ble nominert til visepresident. Nominasjonene fant sted på delegasjonsmøtet torsdag 27. september i Gøteborg.
Valget av president og visepresident skjer under Nordisk råds sesjon i Helsingfors 1. november.
Norge tar over formannskapet i Nordisk råd i 2013. Siste gang Norge hadde formannskapet i Rådet var i 2007. Da var Dagfinn Høybråten president. Nylig ble det offentliggjort at Høybråten overtar som generalsekretær i Nordisk ministerråd 1. januar 2013.
]]> - Grænsehindringer betyder, at virksomhederne lider økonomisk tab, og de er en stor gene for den enkelte borger i dagligdagen eksempelvis i Øresundsregionen og på Bornholm. Tager man f.eks. Øresundsregionen er fordelene åbenlyse: alene i 2010 skabte pendlingen 5 mia. DKK i økonomisk vækst til det danske samfund. Det er mig derfor magtpåliggende, at vi fra dansk side – i samarbejde med de øvrige nordiske lande – medvirker aktivt til at fjerne flest mulige grænsehindringer i Norden allerede i år.
- Jeg er rigtig glad for, at det er lykkedes at få opbakning fra samtlige partier til denne aftale. Grænsehindringer betyder, at vi i dag ikke får udnyttet det nordiske samarbejdes potentiale til fulde. Det skal vi have ændret på – til gavn for alle de nordiske landes vækst, beskæftigelse og økonomi, siger minister for nordisk samarbejde Manu Sareen (R) i en pressemeddelelse.
Formand for Nordisk Råds danske delegation Bertel Haarder (V) kalder aftalen en milepæl:
- Det er en vigtig nordisk milepæl, der dermed rammes i jorden. Vi håber, de øvrige nordiske lande kommer lige så langt som vi. Dernæst håber vi på nordisk enighed om en form for styrket klageadgang, der kan hjælpe borgerne, når de udsættes for grænsehindringer.
Den danske aftale ligger helt på linje med Sveriges prioriteringer i årets nordiske formandskabsprogram.
- Det skal være nemt at bevæge sig over grænserne og det gælder ikke bare for mennesker, men også for varer, tjenester og kapital. Men for at opnå det, er det nødvendigt med indsatser på en række områder og niveauer, siger Ewa Björling, svensk minister for nordisk samarbejde.
Et skriftligt svar fra den svenske undervisnings- og kulturminister, Leif Pagrotsky, opfatter jeg som en positiv tilkendegivelse fra den svenske regering om at medvirke til at få Øresundsregionen til at hænge sammen. Derfor vil jeg spørge den svenske samarbejdsminister om vi kan få fundet en løsning på det problem.
Samarbejdsminister Berit Andnor fra Sverige svarede, det burde være muligt at finde en løsning i Øresundsregionen, måske gennem Øresundskomiteen. Hun ville tage sagen op med regionale repræsentanter i Skåne.
Ole Stavad svarede, at det er positivt hvis regeringer og landspolitikere i begge lande i fællesskab arbejder for at Øresundsregionen også på det her område bliver en sammenhængende region, der ikke skilles af Øresund.
]]>