Pohjoismaiden neuvosto on ulospäin suuntautunut ja tekee tiivistä yhteistyötä lukuisten Pohjoismaiden ulkopuolisten kansainvälisten, alueellisten ja kansallisten järjestöjen kanssa.
Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot osallistuvat yhä enemmän Itämeren alueen yhteistyöhön ja tukevat siten alueen kehittymistä yhdeksi Euroopan vahvoista kasvualueista.
Pohjoismaat olivat luoneet yhteistyösuhteet Baltian maihin jo ennen niiden uutta itsenäistymistä kesällä 1991. Vuonna 2004 Baltian maiden kanssa tehtävä yhteistyö siirtyi uuteen vaiheeseen niiden tultua EU:n jäseniksi, mutta Baltian yleiskokouksen kanssa tehdään yhä tiivistä yhteistyötä.
Pohjoismaiden neuvosto on lujittanut myös venäläisparlamentaarikkojen kanssa tekemäänsä yhteistyötä sekä alueellisesti Luoteis-Venäjällä että keskushallinnon tasolla suhteessa Moskovan valtionduumaan ja liittoneuvostoon. Yhteistyön tavoitteena on muun muassa Itämeren ja Barentsin alueen sekä Arktiksen ympäristöhaasteiden kohtaaminen.
Pohjoismaiden neuvosto ja Baltian yleiskokous ovat viime vuosina järjestäneet pyöreän pöydän keskusteluja, joihin on osallistunut poliitikkoja sekä Valko-Venäjän parlamentista että parlamentin ulkopuolella olevista oppositiopuolueista. Pohjoismaisen yhteistyön viralliset suhteet Valko-Venäjään ovat kuitenkin olleet jäissä sen jälkeen, kun maassa pidätettiin muiden muassa joulukuun 2010 presidentinvaalien ehdokkaita.
Länsi-Pohjolan ja Pohjoismaiden länsinaapurien kanssa tehtävä yhteistyö on yksi pohjoismaisen yhteistyön painopistealueista. Arktinen yhteistyö on niin ikään tärkeää, sillä arktiseen alueeseen kuuluu myös osa Pohjoismaista, mukaan lukien Grönlanti. Arktiksella on täysin ainutlaatuinen luonto, mutta alue on samalla erittäin haavoittuvainen nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen vuoksi.
Pohjoismaiden neuvosto ja saksalaiset parlamentaarikot tekevät yhteistyötä varsinkin Itämeren parlamentaarikkokonferenssissa (BSPC), jossa ovat edustettuina sekä Saksan liittopäivät että Saksan pohjoisimpien osavaltioiden parlamentit. Neuvosto ja Saksan liittopäivät ovat aiemmin järjestäneet yhteisen ”Nordische Tage” -tapahtuman Berliinissä vuosina 2001 ja 2004.
Pohjoismaiden neuvoston ja puolalaisten parlamentaarikkojen välinen yhteydenpito keskittyy niin ikään Itämeren parlamentaarikkokonferenssiin. Neuvostolla on ollut jonkin verran yhteyksiä myös muun muassa Mustanmeren talousyhteistyön parlamentaarisen yleiskokouksen (PABSEC) ja Adrian- ja Joonianmeren aloitteen (AII) osapuoliin. Balkanilla ollaan kiinnostuneita Pohjoismaiden myönteisistä alueyhteistyökokemuksista.
Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto pohtii yhteiskuntaturvallisuutta, ja se on seurannut Pohjoismaiden ulko- ja puolustuspoliittisen yhteistyön tiivistämistä koskevaa raporttia, jonka Norjan entinen ulko- ja puolustusministeri Thorvald Stoltenberg laati Pohjoismaiden ulkoministerien toimeksiannosta. Pohjoismaiden neuvosto tukee raportin päätelmiä ja kehottaa Pohjoismaiden hallituksia noudattamaan tehtyjä ehdotuksia.