§ 1. Yleiset määräykset

Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon on perustanut Pohjoismaiden ministerineuvosto Pohjoismaiden neuvoston antaman suosituksen nro 24/2003 mukaisesti. Palkintoon tarvittavat varat osoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto pohjoismaisen kulttuuriyhteistyön budjetissa. Nämä säännöt tulevat voimaan Pohjoismaiden ministerineuvoston (kulttuuriministerit) päätöksellä 31. tammikuuta 2011. Ne korvaavat Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon aiemmat säännöt, jotka tulivat voimaan 29. lokakuuta 2009 ja korvasivat 1. marraskuuta 2007 voimaan tulleet säännöt.

Sääntöjä voidaan tarkistaa Pohjoismaiden neuvoston tai Pohjoismaiden ministerineuvoston kehotuksesta. Säännöt voidaan kumota ja Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto voidaan lopettaa Pohjoismaiden neuvoston tai Pohjoismaiden ministerineuvoston kehotuksesta. Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon säännöistä päättävät Pohjoismaiden ministerineuvosto (kulttuuriministerit) ja Pohjoismaiden neuvosto.

§ 2. Palkittava elokuva

Kerran vuodessa julkistettava palkinto jaetaan Pohjoismaiden neuvoston istunnon yhteydessä tai muissa sopivissa yhteyksissä Pohjoismaiden neuvoston päätöksen mukaisesti.

Palkinto myönnetään taiteellisesti merkittävälle, pohjoismaisena tuotantona tehdylle pitkälle elokuvalle / teatterielokuvalle, jonka kesto on vähintään 72 minuuttia. Elokuvan kansallisen teatteriensi-illan on pitänyt olla 1. syyskuuta.–31. elokuuta. Pohjoismaisena tuotantona tehty elokuva tarkoittaa tässä yhteydessä elokuvaa, jonka kansallinen elokuvainstituutti, -säätiö tai -rahasto (tai itsehallintoalueen vastaava laitos)[1] on hyväksynyt suomalaiseksi, ruotsalaiseksi, norjalaiseksi, tanskalaiseksi, islantilaiseksi, ahvenanmaalaiseksi, färsaarelaiseksi tai grönlantilaiseksi elokuvaksi. Hyväksytty elokuva tarkoittaa tässä tapauksessa elokuvaa, joka täyttää kansallisen elokuvainstituutin, -säätiön tai -rahaston tukikriteerit. Saamen kielellä esitettävä suomalainen, ruotsalainen tai norjalainen elokuva katsotaan pohjoismaisena tuotantona tehdyksi elokuvaksi, jos se täyttää Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon muut kriteerit.

Palkinto jaetaan tasan elokuvan käsikirjoittajan, ohjaajan ja tuottajan kesken.[2] Näin korostetaan sitä, että elokuva on taiteenlajina nimenomaan näiden kolmen toimijan tiiviin yhteistyön tulos. Elokuvan päätuottajan tulee olla pohjoismainen, eli tuottajan päätoimipaikan on sijaittava joko Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa tai Islannissa.

Muut ehdolle asettamista koskevat kriteerit:

Ehdolle asetettavilla elokuvilla on oltava merkittäviä yhtymäkohtia pohjoismaiseen kulttuuriin. Ehdolle voidaan asettaa elokuvia, jotka ovat taiteellisesti korkeatasoisia ja omaleimaisia ja joissa on onnistuttu yhdistämään ja jalostamaan elokuvan lukuisat eri osatekijät vakuuttavaksi ja täysipainoiseksi teokseksi. Ehdolle asetettavien elokuvien esityskielenä tulisi mieluiten olla jokin pohjoismainen kieli.

§ 3. Palkintolautakunta

Kansallinen palkintolautakunta

Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kansalliset elokuvainstituutit, -säätiöt tai -rahastot tekevät oman maansa kulttuuriministeriölle ehdotuksen kolmihenkisestä kansallisesta palkintolautakunnasta sen mukaisesti, mitä palkintolautakunnan kansallisten jäsenten valinnasta on määrätty. Yksi näistä kolmesta jäsenestä nimetään samalla palkintolautakunnan puheenjohtajaksi koko sen toimikauden ajaksi. Pohjoismaiden ministerineuvosto (kulttuuriministerit) asettaa tämän jälkeen kansalliset palkintolautakunnat Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kulttuuriministeriöiden ehdotusten pohjalta.

Palkintolautakuntaan on valittava arvostettuja henkilöitä, joilla on ollut toiminnassaan analyyttinen ja kriittinen näkökulma elokuviin. Palkintolautakunnan on oltava riippumaton kansallisesta elokuva-alasta. Palkintolautakunnan jäsenten jääviys on arvioitava valinnan yhteydessä. Palkintolautakunnan jäsen ei saa osallistua elokuvan ehdolle asettamiseen, jos hänellä on kyseiseen elokuvaan liittyviä henkilökohtaisia etuja valvottavana. Palkintolautakunnan jäsenten on itse ilmoitettava mahdollisesta jääviydestä.

Jäsenten toimikausi on kolme vuotta, ja he voivat istua korkeintaan kaksi toimikautta.

Pohjoismainen palkintolautakunta

Palkittavan elokuvan valitsee kansallisten palkintolautakuntien puheenjohtajista koostuva pohjoismainen palkintolautakunta, jossa on viisi varsinaista jäsentä, eli yksi jäsen Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista.

Kansallisten jäsenten lisäksi lautakunnassa on kaksi muuta jäsentä: Pohjoismaisen elokuva- ja televisiorahaston johtaja, jonka tehtävänä on tuoda palkintolautakunnan työhön pohjoismaista ajattelua ja yleisnäkökulmaa, sekä kansainvälisesti tunnustettu elokuvapersoona, jonka tehtävänä on varmistaa palkinnon kansainvälinen näkökulma ja vetovoima. Kansainvälisen jäsenen nimittää Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto, ja hänen toimikautensa on yksi vuosi.

Jos ehdolle on asetettu erityisesti ahvenanmaalaiseksi, färsaarelaiseksi tai grönlantilaiseksi määriteltävä elokuva, palkintolautakuntaan nimetään kyseistä itsehallintoaluetta edustava liitännäisjäsen. Pohjoismaisen palkintolautakunnan jäsenten on oltava oman maansa elokuvatarjonnan asiantuntijoita ja tunnettava mahdollisimman hyvin myös muiden Pohjoismaiden elokuvatarjontaa.

§ 4. Toiminta

Palkintolautakunnan jäseneksi valittava kansainvälisesti arvostettu elokuvapersoona valitaan automaattisesti puheenjohtajaksi oman toimikautensa ajaksi. Varapuheenjohtajaksi valitaan yksi viidestä pohjoismaisen palkintolautakunnan kansallisesta jäsenestä. Varapuheenjohtajuus kiertää Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin välillä. Varapuheenjohtajuus kestää yhden vuoden. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnasta on ilmoitettava Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristölle. Pohjoismainen palkintolautakunta on päätösvaltainen, kun kaikkien viiden Pohjoismaan edustajat ovat paikalla. Lautakunta tekee päätöksensä yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni, eli ääniä on yhteensä seitsemän. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

§ 5. Ehdolle asettaminen

Kukin kansallinen palkintolautakunta voi asettaa ehdolle korkeintaan yhden elokuvan.

Pohjoismainen palkintolautakunta kokoontuu tavallisesti kerran vuodessa, ja kokouksesta laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirjan hyväksyy puheenjohtaja, ja se lähetetään Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristöön. Palkintolautakunta katsoo ehdolle asetetut elokuvat yhdessä ja samanaikaisesti.

Pohjoismainen palkintolautakunta päättää tässä kokouksessa palkinnonsaajasta kansallisten palkintolautakuntien tekemien ehdotusten pohjalta. Mikäli ehdolle on asetettu ahvenanmaalainen, färsaarelainen tai grönlantilainen elokuva, pohjoismaiseen palkintolautakuntaan otetaan liitännäisjäseneksi kyseisen kielialueen edustaja samoilla ehdoilla kuin varsinaiset jäsenet.

Pohjoismaisen palkintolautakunnan tulee sihteeristönsä välityksellä ilmoittaa päätöksensä perusteluineen Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistolle ja Pohjoismaiden ministerineuvostolle viimeistään kaksi viikkoa ennen palkinnon jakamista.

Kansalliset palkintolautakunnat ja pohjoismainen palkintolautakunta ovat itsenäisiä päättäessään elokuvan ehdolle asettamisesta (kansalliset palkintolautakunnat) ja palkinnonsaajasta (pohjoismainen palkintolautakunta).

§ 6. Hallinto ja talous

Pohjoismaisen palkintolautakunnan sihteeristönä toimii Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto, joka vastaa elokuvapalkinnon hallinnoinnista.

Hallinnollisista kustannuksista vastaa osittain Pohjoismainen elokuva- ja televisiorahasto. Varoja hallinnoidaan ja niiden käytöstä raportoidaan pohjoismaisten budjetti-, taloushallinto-, kirjanpito- ja tilintarkastussääntöjen sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston muiden määräysten mukaisesti.

[1] Itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti voivat asettaa ehdolle omia elokuviaan, mikäli kyseisellä itsehallintoalueella on olemassa tai mikäli sinne perustetaan riittävän pätevä elin arvioimaan elokuvia ja esittämään niiden ehdolle asettamista vastaavalle kansalliselle elokuvainstituutille tai -säätiölle. Vastaava kansallinen palkintolautakunta on vuorostaan velvollinen välittämään tiedot itsehallintoalueiden asettamista ehdokkaista pohjoismaiselle palkintolautakunnalle, ja nämä elokuvat asetetaan ehdolle yhden kansallisen elokuvan lisäksi.

[2] Tuottajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöä, joka vastaa rahoituksesta ja jolla on kyseisen elokuvan oikeudet.