Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952. Neuvostossa on yhteensä 87 valittua jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.
Neuvoston jäsenet tulevat kansallisista parlamenteista, ja parlamentit valitsevat heidät puolueryhmien ehdotusten perusteella. Neuvoston jäseneksi ei siis tulla suorilla vaaleilla.
Pohjoismaiden neuvostoa johtaa puheenjohtajisto. Neuvoston parlamentaarikot kokoontuvat kahteen vuotuiseen istuntoon – varsinaiseen istuntoon ja teemaistuntoon – päättämään asioista, joihin he haluavat Pohjoismaiden hallitusten löytävän ratkaisuja.
Syksyisin pidettävässä varsinaisessa istunnossa valitaan myös neuvoston presidentti, varapresidentti ja puheenjohtajiston jäsenet seuraavaksi kalenterivuodeksi. Presidenttiys kiertää maiden välillä, ja varsinainen istunto pidetään maassa, jolla presidenttiys kulloinkin on. Vuotuinen teemaistunto taas pidetään Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaassa.
Pohjoismaiden neuvoston päivittäisestä poliittisesta työstä vastaavat valiokunnat ja puolueryhmät.
Pohjoismaiden neuvostoa palvelee sihteeristö, joka toimii Kööpenhaminassa samoissa tiloissa Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön kanssa. Pohjoismaiden parlamenteissa on lisäksi kansalliset sihteeristöt.
Pohjoismaiden neuvostolla ja Pohjoismaiden ministerineuvostolla on yhteinen hallinto- ja oikeusasiat -osasto.
Viestinnästä vastaa yhteinen viestintäosasto.