Lapsi saa syntyessään Islannin kansalaisuuden, jos lapsen äiti on islantilainen tai jos lapsen isä on Islannin kansalainen ja naimisissa lapsen äidin kanssa. Ei-aviosuhteessa islantilaisen isän ja ulkomaalaisen äidin yhteinen lapsi saa syntyessään automaattisesti Islannin kansalaisuuden, jos lapsi syntyy Islannissa ja isyys on lainmukaisesti vahvistettu.

Ulkomailla syntynyt lapsi, jonka isä on Islannin kansalainen, saa hakemuksesta Islannin kansalaisuuden. Lapsen isän osoittaa hakemuksensa Islannin oikeusministeriölle. Siihen tarvitaan lapsen suostumus, jos lapsi on täyttänyt kaksitoista vuotta. Jos lapsen vanhemmat avioituvat, eikä lapsi ole jo saanut Islannin kansalaisuutta edellä mainituilla tavoilla, hän saa Islannin kansalaisuuden vanhempien avioliiton kautta. Tämä koskee ainoastaan lapsia, jotka ovat syntyneet 1.10.1988 jälkeen. Lisätietoja voi saada oikeusministeriön kotisivuilta. Asiaa koskevat lait ovat nähtävillä Islannin parlamentin kotisivuilla.

Islannin kansalaisuuden hakeminen

Islannin kansalaisuutta voi hakea Islannin oikeusministeriöltä. Kansalaisuuden saamisen yleisenä ehtona on se, että hakija on ollut kirjoilla Islannissa seitsemän vuotta. Pohjoismaiden kansalaiset ovat kuitenkin poikkeus tästä, heiltä edellytetään vain neljän vuoden asumista Islannissa. Hakemusta edeltävän asumisajan on oltava yhtäjaksoista. Tästä voidaan tietyissä tapauksissa tehdä poikkeus.

Myös seuraavien ehtojen on täytyttävä:

• Hakija ei ole viimeisen kolmen vuoden aikana saanut toimeentulotukea.
• Hakijaa ei ole tuomittu sakkorangaistukseen tai vankeuteen Islannissa tai ulkomailla eikä hänellä ole keskeneräistä oikeusasiaa, jossa häntä epäillään tai syytetään Islannin lakien vastaisesta rikollisesta toiminnasta. Tietyn ajan kuluessa tähän voi saada poikkeuksen.
• Vuonna 2009 voimaan tulleiden sääntöjen mukaan on hakijan esitettävä todistus islannin kielen taidostaan. Kielitaidon arvioija on opintoarviolautakunta (Námsmatsstofnun). Joissakin tapauksissa tästä voidaan myöntää poikkeus.
• Hakija on maksanut kansalaisuushakemuksensa samoin kuin kielikokeensa maksut.

Kaksoiskansalaisuus

Kun ulkomaalainen saa Altingin säätämien lakien perusteella Islannin kansalaisuuden, häneltä ei vaadita aikaisemmasta kansalaisuudestaan luopumista. Ulkomaalaisen alkuperämaan lainsäädäntö saattaa kuitenkin edellyttää nykyisestä kansalaisuudesta luopumisesta, jos hän saa toisen valtion kansalaisuuden. Esimerkiksi Tanska ja Norja eivät hyväksy kaksoiskansalaisuutta. 

Islannin kansalaiset voivat pitää kansalaisuutensa, vaikka hakisivatkin toisen maan kansalaisuutta. Toisen maan kansalaisuutta hakevat islantilaiset voivat kuitenkin joutua luopumaan Islannin kansallisuudesta, jos tämän toisen maan lainsäädäntö ei hyväksy kaksoiskansalaisuutta. Näin on esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa.

Lähempiä tietoja kansalaisuusasioista saa Islannin sisäasiainministeriöstä..

Äänioikeus

Ainoastaan kahdeksantoista vuotta täyttäneet Islannin kansalaiset, jotka ovat kirjoilla Islannissa, voivat äänestää parlamentti- ja presidentinvaaleissa. Islannin kansalaiset säilyttävät äänioikeutensa kahdeksan vuotta Islannista muuton jälkeen. Sen ajan päätyttyä voi kuitenkin hakea erikseen äänioikeutta, jos on säilyttänyt Islannin kansalaisuuden.

Kahdeksantoista vuotta täyttäneet Pohjoismaiden kansalaiset voivat äänestää kunnallisvaaleissa asuttuaan Islannissa vähintään kolme vuotta.