Tehdyt toimenpiteet

Päivähoito, koulu sekä aamu- ja iltapäivätoiminta Ruotsissa

Mitä sinun on syytä tietää, jos lapsesi menevät päivähoitoon tai aloittavat koulunkäynnin Ruotsissa?

Skola
Valokuvaaja
Magnus Fröderberg/norden.org

Päivähoito

Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhempien ollessa töissä, opiskellessa, etsiessä työtä tai ollessa kotona nuoremman sisaruksen kanssa. Ruotsissa päivähoidon järjestämisestä vastaavat yleensä kunnat.

Useimmat kunnat edellyttävät, että päivähoitopaikan hakija on kirjoilla kyseisessä kunnassa tai että hän voi esimerkiksi vuokrasopimuksella osoittaa aikovansa asettua pysyvästi asumaan kuntaan.

Säännöt vaihtelevat kuitenkin kunnittain, joten tiedustele asiaa tulevasta asuinkunnastasi. Lapsi on oikeutettu päivähoitopaikkaan yksivuotiaasta alkaen.

Päiväkoti

Päiväkoti on tavallisin 1–5-vuotiaiden lasten hoitomuoto. Päiväkoti on kasvatuksellista ryhmätoimintaa, johon lapset voivat osallistua yksivuotiaista lähtien aina koulun alkuun saakka.

Päiväkodeilla on oma opetussuunnitelma, jota niiden on noudatettava. Ruotsissa on kuntien ylläpitämiä kunnallisia päiväkoteja, mutta niiden lisäksi tavallisia ovat myös yksityiset päiväkodit, joita ylläpitävät esimerkiksi vanhempien muodostamat osuuskunnat.

Kunnalliset päiväkodit ovat auki ympäri vuoden. Päiväkodit ovat auki päiväsaikaan, mutta joissakin kunnissa on myös iltaisin ja öisin toimivia päiväkoteja. Lisätietoja saat tulevasta asuinkunnastasi. Kaikkien Ruotsin kuntien yhteystiedot löytyvät Ruotsin kuntien ja maakäräjien (SKL) sivustosta.

Ruotsissa on käytössä päivähoidon enimmäismaksu, joka määrittää, paljonko vanhemmat joutuvat korkeintaan maksamaan päivähoitopaikasta. Lisätietoja päivähoidosta antaa kouluvirasto.

Esikoulu

Esikoulutoiminta on oma koulumuotonsa, ja esikoulut toimivat usein samoissa tiloissa peruskoulujen kanssa. Esikoulu sisältyy peruskoulun opetussuunnitelmaan, mutta siellä noudatetaan päiväkodin pedagogiikkaan pohjautuvaa pedagogiikkaa.

Lapset aloittavat esikoulun kuusivuotiaina. Tavoitteena on pohjustaa koulun aloittamista. Vaikka esikoulu ei kuulukaan oppivelvollisuuden piiriin, useimmat kuusivuotiaat osallistuvat opetukseen. Lisätietoja antaa kouluvirasto.

Pedagoginen hoivatoiminta

Pedagogista hoivatoimintaa voidaan tarjota myös perhepäivähoitona tai erityyppisinä moniperhejärjestelminä, jotka voivat toimia vaihtoehtona päiväkodille. Lisätietoja saat tulevasta asuinkunnastasi.

Hoitotuki

Joissakin kunnissa vanhemmat voivat saada niin sanottua hoitotukea, jos he eivät vie 1–3-vuotiasta lastaan päivähoitoon tai perhepäivähoitoon.

Hoitotukea maksetaan 3 000 kruunua kuukaudessa eikä se ole eläkkeeseen oikeuttavaa tuloa. Lisätietoja saat tulevasta asuinkunnastasi.

Hoitotuki lasketaan EU:n perhe-etuudeksi. Jos lapsen vanhemmat asuvat tai työskentelevät eri EU- tai Eta-maissa, perhe-etuudet koordinoidaan jäsenmaiden kesken. Lisätietoja hoitotuesta saa vakuutuskassan sivustosta.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta koostuu 6–12-vuotiaille lapsille suunnatuista vapaa-ajankodeista, avoimesta vapaa-ajantoiminnasta ja pedagogisesta hoivatoiminnasta.

Toimintaa on tarjolla aamuvarhaisesta iltaan, jotta vanhemmat voisivat käydä töissä tai opiskella. Vanhemmat maksavat lapsen osallistumisesta aamu- ja iltapäivätoimintaan.

Toiminta tapahtuu yleensä koulun tiloissa ja koulun johdolla. Lisätietoja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta antaa kouluvirasto.

Peruskoulu

Ruotsin peruskoulu on yhdeksänvuotinen, ja yksi lukuvuosi koostuu syys- ja kevätlukukaudesta. Peruskoulu on pakollinen ja maksuton 7–16-vuotiaille lapsille.

Peruskoulut ovat joko kunnallisia kouluja tai vapaakouluja. Kaikki peruskoulut noudattavat samaa opetussuunnitelmaa, mutta vapaakoulujen pedagogiset, tunnustukselliset ynnä muut painotukset voivat erota kunnallisten peruskoulujen painotuksista.

Oppilas saa lukukausitodistuksen 8. luokan syys- ja kevätlukukauden lopussa sekä 9. luokan syyslukukauden lopussa. Päättötodistus annetaan oppilaalle oppivelvollisuuden päätteeksi.

Oppivelvollisuus päättyy kevätlukukauden lopussa sinä vuonna, jolloin oppilas täyttää 16 vuotta.

Lapset, jotka puhuvat kotonaan jotain muuta kieltä kuin ruotsia, ovat oikeutettuja niin kutsuttuun äidinkielen opetukseen. Lisätietoja saa kunnasta. Lisätietoja peruskoulusta antaa kouluvirasto.

Kouluvalinta

Vanhemmat ja oppilaat voivat vapaasti valita, mihin kouluun lapsi menee. Valittavana on sekä kunnallisia kouluja että vapaakouluja. Joissain vapaakouluissa oppilaspaikkaa voi joutua jonottamaan muutaman vuoden. Ruotsin kouluviraston ylläpitämästä Utbildningsinfo.se-sivustosta selviää, mistä kouluista sinä tai lapsesi voitte hakea oppilaspaikkaa.

Oikeus opetukseen

Jotta lapsi olisi oikeutettu perusopetukseen Ruotsissa, hänen on kuuluttava Ruotsin väestörekisteriin. Oppivelvollisuus on vain oleskeluluvan saaneilla lapsilla, mutta myös turvapaikanhakijaperheiden lapsilla on oikeus käydä koulua. Lue lisää Ruotsin koululain luvusta 29 (Övriga bestämmelser).

Kielet

Jos oppilaan huoltajan äidinkieli on muu kuin ruotsi, oppilaalla on oikeus saada äidinkielen opetusta kyseisellä kielellä, mikäli kieltä puhutaan kotona päivittäin ja oppilaalla on kyseisen kielen perustaidot. Jos huoltajan äidinkieli on kansallinen vähemmistökieli, oppilaalle on tarjottava äidinkielen opetusta, vaikka kyseistä kieltä ei puhuttaisikaan kotona päivittäin. Kansallisia vähemmistökieliä ovat suomi, meänkieli (tornionlaaksonsuomi), saame (saamen kielet), romani ja jiddiš. Ruotsin saamelaiskäräjät on tuottanut Ruotsin hallituksen toimeksiannosta sivuston nimeltä Minoritet.se, jossa annetaan tietoa Ruotsin kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä

Kansainväliset koulut

Jos lapsi asuu Ruotsissa vain vähän aikaa tai jos hänen on jostain muusta syystä perusteltua käydä kansainvälistä koulua, hän voi hakea johonkin Ruotsin kouluviraston hyväksymään kansainväliseen kouluun. Hyväksymisen edellytyksenä on, että kansainvälisessä koulussa annettava opetus on rinnastettavissa ruotsalaisen peruskoulun oppimäärään.

Koulukuljetus

Jos oppilaan koulumatka on pitkä tai jos hänellä on kuljetustarpeen aiheuttava toimintarajoite, hänellä on tiettyjen ehtojen täyttyessä oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Edellytyksenä on muun muassa, ettei kunnassa ole lähempänä lapsen kotia sijaitsevaa koulua, josta lapselle voidaan tarjota oppilaspaikka. Lisätietoa koulukuljetuksista saa Ruotsin koululaista.

Samasta aiheesta
  • Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus (Yhteistyöalue)
  • Peruskoulu (Yhteistyöalue)
  • Korkea-asteen koulutus (Yhteistyöalue)
  • Ammatillinen koulutus (Yhteistyöalue)
  • Grensetjänsten (Organisaatio)

    Grensetjänsten on Ruotsin ja Norjan välinen yhteistyöhanke, joka ylittää maa- ja viranomaisrajat. Grensetjänstenin päätehtävänä on vastaanottaa ja käsitellä kysymyksiä ihmisiltä ja yrityksiltä, jotka toimivat yli rajojen.

  • Haloo Pohjola -neuvontapalvelu (Organisaatio)

    Haloo Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu, jonka tavoitteena on helpottaa yksityishenkilöiden liikkuvuutta Pohjoismaissa. Sen sivustosta saat tietoa säännöistä, jotka koskevat muuttamista, opiskelua ja työskentelyä Pohjoismaissa. Voit myös esittää omaa tilannettasi koskevia kysymyksiä suomen, ruotsin, norjan, tanskan tai islannin kielellä.

  • Øresunddirekt (Organisaatio)

    Øresunddirekt on Juutinrauman alueella toimiva neuvontapalvelu, joka välittää tietoa viranomaisilta alueen asukkaille ja elinkeinoelämälle.


 

Kysymyksesi Haloo Pohjolalle

Jos sinulla on kysyttävää muuttamisesta, työskentelystä tai opiskelusta Pohjoismaissa, voit käyttää Haloo Pohjolan kysymyslomaketta.