Jos et asu tai työskentele Ruotsissa ja joudut hakeutumaan äkillisen sairauden vuoksi hoitoon omalääkärin vastaanotolle, terveyskeskukseen tai sairaalan poliklinikalle, sinulla on samanlainen oikeus sairaanhoitoon kuin sen maakäräjien asukkailla, jonka alueella hakeudut hoitoon. Edellytyksenä on kuitenkin, että kuulut toisen Pohjoismaan tai EU-/Eta-maan sairausvakuutuksen piiriin.

Sama koskee myös äkillistä hammashoitoa. Hoitopalveluista vastaavat Ruotsissa maakäräjät.

Sosiaalivakuutus

Ruotsin vakuutuskassa (Försäkringskassan) hallinnoi sosiaalivakuutukseen sisältyviä korvauksia ja tukia. Ruotsin sosiaalivakuutus koskee kaikkia Ruotsissa asuvia ja työskenteleviä henkilöitä. Se toimii taloudellisena turvana lapsiperheille, toimintarajoitteisille, sairaille, työtapaturmien uhreille ja vanhuksille.

Koska Ruotsi on EU-jäsen, maan asukkailla voi olla oikeus sosiaalivakuutusetuuksiin myös muissa EU-maissa. Norjalaiset ja islantilaiset kuuluvat pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen piiriin, joten myös heillä on oikeus Ruotsin sosiaalivakuutusjärjestelmään.

Mihin otat yhteyttä sairastuessasi?

Ota yhteyttä lähimpään omalääkärivastaanottoon tai terveyskeskukseen. Voit myös halutessasi valita itsellesi ”henkilökohtaisen” omalääkärin, jonka vastaanotolla käyt aina tarvitessasi lääkäripalveluja. Äkillisissä sairaustapauksissa ota yhteyttä sairaalan päivystyspoliklinikkaan.

Useimmilla maakäräjillä on esite, jossa on kerrottu terveyskeskusten, omalääkärivastaanottojen ja sairaaloiden osoitteet ja puhelinnumerot.

Vastaavat tiedot löytyvät myös maakäräjien omilta sivustoilta. Internetistä selviää, minkä maakäräjien piiriin kuulut. Ruotsin kaikkien 18 maakäräjien yhteystiedot löytyvät täältä.

Jos sairastut: sairaustapauksissa sovellettavat korvaussäännöt

Sinun on tehtävä sairastumisilmoitus työnantajalle ensimmäisenä päivänä, jona joudut jäämään pois töistä sairauden vuoksi.

Sairausajan palkkaa koskevat säännöt eivät koske urakoitsijoita tai yrittäjiä. Jos työsuhteesi on solmittu vähintään kuukaudeksi tai jos olet ollut työssä yhtäjaksoisesti vähintään 14 päivää, sinulla on oikeus työnantajan maksamaan sairausajan palkkaan sairausjakson 14 ensimmäiseltä päivältä.

Ensimmäinen päivä on niin kutsuttu karenssipäivä, jolta ei makseta korvausta. Sairausajan palkka on 80 prosenttia palkasta 2.–14. päivänä. Jos et ole työsuhteessa etkä saa sairausajan palkkaa 14 ensimmäiseltä päivältä, voit saada sairauspäivärahaa vakuutuskassasta.

Korvausta ei makseta sairausjakson ensimmäiseltä päivältä eli karenssipäivältä. Sinun on itse ilmoitettava sairastumisestasi vakuutuskassaan.

Sairauspäivärahan perusteena olevat tulot (SGI)

Sairauspäivärahan perusteena olevat tulot lasketaan arvioitujen vuositulojen perusteella. Näitä tuloja käytetään muun muassa sairauspäivärahan, läheishoitorahan, tartunnankantajarahan, kuntoutusrahan ja vanhempainrahan laskemiseen.

Lääkärintodistus yli viikon kestävässä sairauspoissaolossa

Jos sairastut ja olet poissa töistä yli viikon, sinun on esitettävä työnantajallesi lääkärintodistus. Lääkärintodistuksen avulla työnantaja ja vakuutuskassa pystyvät arvioimaan oikeutesi sairausajan palkkaan ja sairauspäivärahaan.

Todistus on vain suositus eikä se oikeuta automaattisesti sairausajan palkkaan tai sairauspäivärahaan.

Sairauskorvaus

Vakuutuskassa voi vaihtaa sairauspäivärahan sairaus- tai aktivointikorvaukseen. Tämä tulee ajankohtaiseksi, kun vakuutuskassa toteaa työkykysi alentuneen sairauden vuoksi vähintään neljänneksellä.

Työkyvyn alentumisen on arvioiden mukaan kestettävä vähintään vuoden ajan, ja sinun on täytynyt kokeilla kaikkia kuntoutusmahdollisuuksia. Jos kuntoutumismahdollisuus on edelleen olemassa, oikeutta sairauspäivärahaan voidaan jatkaa.

Hammashoidon tuki

Lapsilla ja nuorilla on oikeus ilmaiseen hammashoitoon aina siihen vuoteen asti, jolloin he täyttävät 19 vuotta. Kaikki vuoden aikana 20 vuotta täyttävät henkilöt siirtyvät valtiollisen hammashoitotuen piiriin.

Hammashoitotuki koostuu yleisestä hammashoitoavustuksesta ja laajempia hoitotoimenpiteitä koskevasta korkeakulusuojasta. Tuen ansiosta sinun ei tarvitse itse maksaa kaikkia hammashoidostasi koituvia kuluja.

Kaikki aikuiset ovat oikeutettuja 300 kruunun suuruiseen avustukseen, joka voidaan maksaa joka toinen vuosi. Hammaslääkäripalveluja harvimmin käyttävät saavat kaksinkertaisen summan. Tämä koskee 20–29-vuotiaita sekä yli 75-vuotiaita.

Sinun täytyy itse sanoa hammaslääkärille, milloin haluat käyttää avustuksen. Laajempia hammashoitotoimenpiteitä varten on olemassa korkeakulusuoja, joka kattaa osan 3 000 kruunua ylittävistä hammashoitokuluista. Vakuutuskassa maksaa korvauksen suoraan hammaslääkärille.

Hammashoidon hinnoittelua ei säädellä, joten hammaslääkärit voivat hinnoitella palvelunsa vapaasti.

Jos puhut suomea, saamea tai meänkieltä, sinulla on oikeus saada hoitoa äidinkielelläsi. Voit tarvittaessa vedota lakiin kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä.

Huomaa myös, että Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti ovat solmineet sopimuksen Pohjoismaiden kansalaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään muussa Pohjoismaassa.

Lisätietoja Ruotsin kansallisista vähemmistöistä löydät osoitteesta minoritet.se.