Valokuvaaja

Karen Beate Nøsterud - norden.org

Suomalaisen lakisääteisen eläketurvan kaksi peruspilaria ovat työeläke ja kansaneläke.

Kansaneläke

Kansaneläkkeitä hallinnoi Kansaneläkelaitos. Kansaneläke on asumisperusteinen sosiaaliturvaetuus, eli sen saaminen ja määrä riippuvat vakuutuskaudesta eli Suomessa asumisen pituudesta. Myös muiden eläkkeiden – ennen kaikkea Suomen työeläkkeen – määrä vaikuttaa kansaneläkkeen määrään: paljon työeläkettä saavat henkilöt saavat kansaneläkettä vähemmän tai eivät lainkaan. Myös eläkkeensaajan perhesuhteet vaikuttavat kansaneläkkeen määrään. Muut tulot kuin eläkkeet tai eläkkeensaajan omaisuus eivät vaikuta kansaneläkkeeseen.

Eri eläkevaihtoehdot:

Vanhuuseläke

Kansaneläkkeisiin kuuluvaa vanhuuseläkettä hallinnoi Kansaneläkelaitos. Sitä voidaan maksaa lain mukaan vain Suomessa asuville 65 vuotta täyttäneille.

Varhennettu vanhuuseläke

Hakija voi päättää, ottaako hän vanhuuseläkkeen varhennettuna aikaisintaan 62 vuoden iässä. Varhennetun eläkkeen määrä on pysyvästi pienempi kuin 65 vuoden iässä alkanut vanhuuseläke. Sitä vähennetään 0,4 prosentilla jokaiselta kuukaudelta, jolta vanhuuseläke otetaan varhennettuna.

Työttömyyseläke

Työttömyyseläkettä voi saada vain ennen vuotta 1950 syntynyt pitkäaikaistyötön. Työttömyyseläkkeen tarkoituksena on turvata ikääntyneen pitkäaikaistyöttömän toimeentulo ennen kuin hän tulee vanhuuseläkeikään.

Työkyvyttömyyseläke

Sairauden pitkittyessä sairastunut voi hakea työkyvyttömyyseläkettä. Kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke voi alkaa kuitenkin vasta sairauspäivärahakauden (enintään 300 arkipäivää) jälkeen. Kaikilla hakijoilla ei kuitenkaan ole oikeutta sairauspäivärahaan. Lisää tietoa sairauspäivärahasta löydät Haloo Pohjolan sivujen kohdasta Sairauspäiväraha sekä Kelan verkkosivuilta.

Yksilöllinen varhaiseläke

Yksilöllistä varhaiseläkettä voi saada vain ennen vuotta 1944 syntynyt henkilö. Yksilöllisen varhaiseläkkeen voi saada lievemmin lääketieteellisin perustein kuin varsinaisen työkyvyttömyyseläkkeen. Eläke on tarkoitettu pitkään työelämässä olleille.

Osa-aikaeläke

Ikääntynyt työntekijä tai yrittäjä voi saada joustoa työhönsä osa-aikaeläkkeen avulla. Velvollisuutta osa-aikatyön järjestämiseen työnantajalla ei kuitenkaan ole, vaan osa-aikaeläkkeestä sopiminen on aina työntekijän ja työantajan välinen kysymys.

Perhe-eläkkeet

Leskelle ja lapsille maksettava perhe-eläke turvaa omaisten toimeentuloa perheenhuoltajan kuoltua. Perhe-eläkettä maksetaan sekä työ- että kansaeläkkeenä. Ensisijaisesti perhe-eläke lasketaan kuolleen työntekijän tai yrittäjän ansiotyön perusteella. Jos perheen tulot ovat pienet, täydentää Kelan kansaneläkkeen perhe-eläke ansiotuloperusteista perhe-eläkettä.

Takuueläke

Laki takuueläkkeestä astuu voimaan 1.3.2011. Takuueläkettä voivat saada kaikki johonkin kansaneläkkeeseen oikeutetut, joiden kaikki eläketulot verojen jälkeen ovat alle 687,74 e/kk. Takuueläkettä maksetaan siten, että eläkkeensaajan kaikki työ-, kansan- ja takuueläketulot ovat yhteensä vähintään 687,74 e/kk. Mikäli kuukausittaiset eläketulot ylittävät tämän summan, takuueläkettä ei makseta.

Takuueläkkeen voi saada, kun on asunut Suomessa vähintään 3 vuotta 16 vuotta täytettyään. Tämä asumisaika vaaditaan myös maahanmuuttajilta. Nuorelta työkyvyttömältä ei vaadita tätä, jos hän sai 16 vuotta täyttäessään vammaistukea. Lisäksi vaaditaan, että henkilö saa jotakin kansaneläkettä.

Kelan muu turva eläkeläisille

Kela maksaa kansaneläkkeen lisäksi myös muita tukia eläkeläisille. Tukia voit hakea, vaikka et saisikaan kansaneläkettä.

• Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt tai alle 65-vuotiaat eläkkeensaajat, jotka asuvat pysyvästi Suomessa vuokra- tai omistusasunnoissa.
• Lapsikorotusta eläkkeeseensä voivat saada eläkeläiset, joilla on alle 16-vuotiaita lapsia.
• Rintamalisää maksetaan Suomessa asuvalle miehelle tai naiselle, jolla on rintamasotilastunnus, naisille myönnetty rintamapalvelustunnus, rintamatunnus tai veteraanitunnus. Tunnuksia ei voi enää hakea.

Lisätietoja kansaneläkkeistä löytyy Kelan nettisivuilta.

Työeläke

Työeläke on työperusteinen etuus, johon ovat oikeutettuja Suomessa työskennellet työn kestosta ja ansioista riippuen. Työeläkettä karttuu kaikista työansioista ikävälillä 18–68 vuotta. Eläkettä karttuu myös ansiosidonnaisista sosiaalieduista, vanhempainpäivärahasta, kotihoidontuesta ja opiskelusta. Ase- tai siviilipalvelun suorittaminen ei kartuta eläkettä.

Työeläkejärjestelmä on hallinnoltaan hajautettu. Työeläketurvaa hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkevakuutusyhtiöt, eläkekassat ja eläkesäätiöt sekä maatalousyrittäjien ja merimiesten erityiseläkelaitokset. Koska työeläkejärjestelmän hallinto on hajautettu usealle eläkelaitokselle, hoidetaan eräitä toimintoja keskitetysti työeläkejärjestelmän yhteiselimessä, Eläketurvakeskuksessa.

Työnantajan velvollisuus on vakuuttaa kaikki työntekijänsä ottamalla heille eläkevakuutus työeläkelaitoksesta. Työnantajat ja palkansaajat maksavat kumpikin eläkevakuutusmaksua. Työnantaja maksaa koko vakuutusmaksun, mutta perii työntekijän osuuden hänen palkastaan. Työeläkelaitos vastaa kerätyistä vakuutusmaksuista ja maksaa eläkkeensaajalle eläkkeen kuukausittain, kun eläkkeen ehdot täyttyvät.

Seuraavassa eri eläkevaihtoehtoja työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan:

Vanhuuseläke

Työntekijä voi siirtyä vanhuuseläkkeelle joustavasti 63-68 –vuotiaana. Varhennetulle vanhuuseläkkeelle työntekijä voi siirtyä 62-63 ikävuoden välillä. Karttunut eläke pienenee silloin pysyvästi 0,6 % jokaiselta 63 vuoden ikäään jäljellä olevalta kuukaudelta. Eläkkeen pienennys on enintään 7,2 %.

Osa-aikaeläke

Osa-aikaeläkettä voi saada 58 vuotta täyttänyt työntekijä. Vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneillä ikäraja on 60 vuotta.

Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläkettä voi saada 18-62  -vuotias työntekijä, jolla on työkykyä alentava sairaus ja jonka työkyvyttömyyden voidaan arvioida jatkuvan yhdenjaksoisesti vähintään vuoden. Täysi työkyvyttömyyseläke maksetaan, jos työkyvyn aleneminen on ainakin 3/5. Kun arvioidaan pitkään ansiotyössä olleen 60 vuotta täyttäneen henkilön työkyvyttömyyseläkeoikeutta, painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.

Osatyökyvyttömyyseläke

Osatyökyvyttömyyseläke maksetaan, jos työkyvyn aleneminen on 2/5-3/5.

Työttömyyseläke

Työttömyyseläkkeen voi saada ennen vuotta 1950 syntynyt työntekijä. Jos työttömyyseläkkeen saantiehdot täyttyvät 62 ikävuoden jälkeen, henkilölle myönnetään työttömyyseläkkeen sijasta vanhuuseläke. Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneellä työntekijällä ei ole oikeutta työttömyyseläkkeeseen. Hän voi saada tietyin edellytyksin työttömyyspäivärahaa 500 päivärahapäivän lisäksi aina 65 vuoden ikään saakka. Lisäpäivärahaa saava työntekijä voi halutessaan siirtyä 62 vuotta täytettyään vanhuuseläkkeelle. Eläke on tällöin ansaitun eläkkeen suuruinen.

Kuntoutustuki

Kuntoutustukea maksetaan työkyvyttömälle henkilölle, jonka vamman tai sairauden voidaan olettaa todennäköisesti paranevan hoidon tai kuntoutuksen avulla.

Perhe-eläke

Perhe-eläkettä voivat saada lapset, leski ja edunjättäjän entinen aviopuoliso sekä rekisteröidyn parisuhteen eloonjäänyt osapuoli.

Lisätietoja työeläkkeestä saa Eläketurvakeskuksesta tai Työeläke.fi-sivustolta.

Eläke toisesta Pohjoismaasta – kotipaikka Suomessa?

Pohjoismaissa (kuten muissakin EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä) sovelletaan EU:n sosiaaliturvasäännöksiä.

Eläke myönnetään yleensä työskentelyvaltion oman lainsäädännön mukaisesti. Tästä ovat poikkeuksia mm. ns. lähetetyt työntekijät, jotka kuuluvat lähtömaansa sosiaaliturvan piiriin. Kansalliset säännöt eläkeoikeuteen vaadittavasta työ- tai asumisajasta vaihtelevat maiden välillä. Monissa EU- ja ETA-maissa on vuoden vähimmäisvakuutusaika eläkeoikeuden saamiseksi, mutta joissakin maissa edellytetään kolmen tai jopa viidentoista vuoden kokonaisvakuutusaikaa eläkeoikeuden saamiseksi. Tällöin huomioon otetaan myös toisessa EU- ja ETA-maassa tai Sveitsissä kertynyt vakuutusaika.

Hakeminen

Toisessa Pohjoismaassa tehdystä ansiotyöstä kertynyttä eläkettä haetaan Eläketurvakeskuksen kautta. Suomessa asuva voi hakea EU- ja  ETA- maista, Sveitsistä tai sosiaaliturvasopimusmaista ansaittua eläkettä samalla, kun hän hakee eläkettä Suomesta. Eläkehakemus tulee vireille ja hakemusprosessi käynnistyy yleensä kaikissa mainituissa maissa samasta ajankohdasta, jona hakemus on vastaanotettu Suomessa. Eläketurvakeskus (ETK) välittää hakemustiedot EU- ja ETA-maihin, Sveitsiin ja sosiaaliturvasopimusmaihin.  Lisätietoja hakemisesta Eläketurvakeskuksesta.

Verotus

Toisesta Pohjoismaasta maksetusta eläkkeestä peritään vero siinä valtiossa, josta se maksetaan. Tietyissä tilanteissa eläkettä saatetaan verottaa myös Suomessa. Pohjoismaisella verosopimuksella on kuitenkin sovittu, kuinka kaksinkertainen verotus poistetaan.

Nykyään Pohjoismaiden välinen kaksinkertainen verotus poistetaan hyvitysmenetelmällä. Tämä tarkoittaa sitä, että toisesta Pohjoismaasta maksettu eläke verotetaan maksajamaan lisäksi myös Suomessa. Toiseen Pohjoismaahan peritty vero kuitenkin hyvitetään eli vähennetään Suomen verosta. Vähennys ei voi olla suurempi kuin eläkkeestä Suomeen menevä vero.

Jos henkilö muutti Suomeen tai Pohjoismaasta maksettavan eläkkeen alkamisajankohta oli aikaisemmin kuin 4.4.2008 (niin sanotut vanhat eläketilanteet), sovelletaan kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa vapautusmenetelmää. Tällöin eläkkeet verotetaan vain maksumaassa, ei Suomessa. Pohjoismaasta maksettu eläke lasketaan kuitenkin mukaan henkilön kokonaistuloon, jonka mukaan henkilön suomalainen veroprosentti määräytyy.  Vapautusmenetelmässä verotuksen ”kattosääntö” takaa, ettei eläkkeensaajan Suomesta ja ulkomailta saatuja eläketuloja veroteta yhteenlaskettuna enempää kuin eläketuloja siinä tapauksessa, että ne olisivat yksinomaan Suomesta maksettuja.

Ulkomailta saatava eläke tulee ilmoittaa Suomen veroilmoituksen kohdassa Lisätietoja. Siihen merkitään eläkkeen maksaja sekä maksumaassa eläkkeestä suoritettu vero.

Lisätietoja eläkkeiden maksusta ja verotuksesta saat Verohallinnon verkkosivuilta sekä yhteispohjoismaisesta veroportaalista Nordisk eTaxista.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Toisesta Pohjoismaasta saadusta eläkkeestä maksetaan Suomessa vakuutetun sairausvakuutusmaksu, jos henkilö saa eläkettä sekä Suomesta että toisesta Pohjoismaasta. Sairausvakuutusmaksu ei ole veroa, eikä kyseessä ole siis pohjoismaiden välinen kaksoisverotus.

Eläke Suomesta – kotipaikka toisessa Pohjoismaassa?

Pohjoismaissa (kuten muissakin EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä) sovelletaan EU:n sosiaaliturvasäännöksiä.

Kansaneläkelaitos ottaa Suomessa vastaan mainituista maista tulevat Suomen eläkehakemukset ja siirtää ne tarvittaessa edelleen työeläkepuolelle. Päätös työeläkkeestä tulee siitä eläkelaitoksesta, jossa työntekijä tai yrittäjä on ollut viimeksi vakuutettuna. Kertynyttä Suomen eläkettä voidaan hakea oman asuinmaan laitoksen kautta.

Suomesta työeläkettä maksetaan jo kansallisen lainsäädännön mukaan kaikille kaikkialle.

Eläke määräytyy yleensä kyseisen valtion oman lainsäädännön mukaisesti eli Suomessa suoritetusta työstä Suomen sääntöjen mukaisesti. Tästä ovat poikkeuksia mm. ns. lähetetyt työntekijät, jotka kuuluvat lähtömaansa sosiaaliturvan piiriin.

Tietoa siitä, kuinka hakea suomalaista eläkettä asuessasi ulkomailla, löydät Haloo Pohjolan sivuilta oman asuinmaasi eläkeosiosta.

Verotus

Suomesta maksettavat eläkkeet verotetaan yleensä Suomessa, vaikka saaja asuisi ulkomailla. Eläkkeen veroprosentti määräytyy progressiivisen veroasteen mukaan.

Lähtökohtaisesti siis ulkomailla asuva henkilö maksaa Suomesta saamastaan eläkkeestä veron Suomessa ja myös uudessa asuinvaltiossaan. Uusi asuinvaltio poistaa mahdollisen kaksinkertaisen verotuksen.

Suomen ja uuden asuinvaltion välillä oleva verosopimus voi jossain tilanteissa vaikuttaa niin, että Suomesta maksettavasta eläkkeestä ei peritäkään Suomeen veroa. Ulkomaille muuttotilanteissa kannattaa olla yhteydessä verotoimistoon, jotta verosopimuksen mahdollinen vaikutus voidaan tarkistaa. Eläkkeensaajan tulee myös tehdä muuttoilmoitus ja ilmoittaa uusi osoitteensa verotoimistoon.

Lisätietoja verotuksesta löydät verottajan verkkosivuilta ja yhteispohjoismaisesta veroportaalista Nordisk eTaxista.

Vakuutetun sairausvakuutusmaksu

Suomi ei pidätä ulkomaille maksettavasta eläkkeestä sairausvakuutusmaksua, jos henkilö on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen eikä häntä ole sosiaaliturvavakuutettu Suomessa.

Eläkesäästäminen

Lakisääteisen eläketurvan lisäksi eläkettä voi kartuttaa eläkesäästämisellä. Eläkesäästämisen tueksi tarjotaan myös veroetua. Lisätietoja yksityisestä eläkesäästämisestä saat pankistasi.