Valokuvaaja

Magnus Fröderberg/norden.org

Kelan maksamien vanhempainetuuksien eli äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan on tarkoitus turvata vanhemmille mahdollisuus hoitaa lastaan ensimmäiset 9 kuukautta lapsen syntymän jälkeen. Työssäkäyville vanhemmille tämä mahdollisuus turvataan vanhempainvapaan kautta, mutta myös tulottomat vanhemmat ovat oikeutettuja äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahaan perusturvan muodossa. Kaikki Suomessa asuvat vanhemmat - niin opiskelijat, työssäkäyvät kuin työttömätkin - ovat siis oikeutettuja vanhempainetuuksiin.

Äitiys- ja erityisäitiyspäiväraha

Äitiysraha

Äitiysrahaa hakevalla tulee olla kotipaikka Suomessa. Edellytyksenä on, että odottava äiti on asunut Suomessa vähintään 180 päivää välittömästi ennen laskettua synnytysaikaa. Ehdon täyttämiseksi voidaan myös ottaa huomioon vakuutusaika EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä tai Israelissa. Hakijalla on oikeus äitiysrahaan, kun raskaus on kestänyt 154 päivää.

Äiti voi jäädä äitiysvapaalle aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Äiti voi valita itse, milloin hän aloittaa äitiysvapaan. Ensimmäisen erän äitiysrahaa voi nostaa yhtä arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Äitiysrahaa maksetaan 105 arkipäivää eli noin 4 kuukautta.

Adoptiovanhemmat eivät voi saada äitiysrahaa, mutta he saavat pidemmän vanhempainrahakauden.

Erityisäitiysraha

Erityisäitiysrahaa maksetaan odottavalle äidille, joka työssään joutuu alttiiksi olosuhteille, joista voi olla vaaraa äidin tai sikiön terveydelle. Jos vaaratekijät eivät ole vältettävissä, voi odottava äiti jäädä pois töistä ennen varsinaista äitiysvapaata. Erityisäitiysrahaa maksetaan siihen saakka, kunnes äitiysrahakausi alkaa, työolot on tehty turvalliseksi tai työsuhde päättyy.

Isyysvapaa ja isyysraha

Lapsen isä voi pitää isyysvapaata 1-18 arkipäivää ja hoitaa lasta kotona äidin kanssa samaan aikaan. Äiti saa samalta ajalta normaalisti äitiys- tai vanhempainrahaa. Isyysvapaan voi pitää lapsen syntymän jälkeen milloin tahansa äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana, ja sen voi jakaa enintään neljään jaksoon. Myös adoptiolapsen isä voi jäädä isyysvapaalle.

Vapaan ajalta Kela maksaa isyysrahaa, mikäli hakija ei tänä aikana työskentele tai opiskele päätoimisesti. Opintorahan saaminen ei estä isyysrahan saamista, jos hakija opiskelusta huolimatta hoitaa lasta. Isyysvapaan ja -rahan saamiseksi tulee hakijan asua yhdessä lapsen äidin kanssa. Isyysrahan saaminen edellyttää, että hakija on asunut Suomessa 180 päivää välittömästi ennen lapsen laskettua syntymäaikaa.

Myös rekisteröidyn parisuhteen osapuolella, joka adoptoi puolisonsa lapsen tai ottolapsen, on sukupuolestaan riippumatta oikeus isyysrahaan. Naiselle maksettavaa isyysrahaa kutsutaan isyysrahaa vastaavaksi etuudeksi. Samasta lapsesta voidaan maksaa vain yksi 1-18 arkipäivän pituinen isyysrahakausi.

Isäkuukausi

Äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana pidetyn 18 arkipäivän isyysvapaan lisäksi voi isä pitää kokonaisen isäkuukauden lapsen kanssa. Jos isä käyttää vanhempainrahakaudesta vähintään 12 viimeistä arkipäivää, saa hän 1-12 ylimääräistä arkipäivää vapaata. Tätä 13 -36 päivän yhtäjaksoista kautta kutsutaan isäkuukaudeksi. Isäkuukauden aikana isä ei voi käydä töissä.

Isäkuukauden ensimmäisiltä 12 arkipäivältä isä saa vanhempainrahaa ja seuraavien 1-12 arkipäivän ajalta isyysrahaa. Vanhempainraha ja isyysraha ovat keskenään samansuuruisia. Isäkuukausi on pidettävä ennen kuin on kulunut 180 kalenteripäivää viimeisestä vanhempainrahapäivästä.

Sillä rekisteröidyn parisuhteen osapuolella, joka adoptoi puolisonsa lapsen tai ottolapsen, on sukupuolestaan riippumatta oikeus isäkuukauteen. Naiselle myönnettävää isäkuukautta kutsutaan isäkuukautta vastaavaksi etuudeksi.

Vanhempainraha

Vanhempainvapaa alkaa äitiysvapaan jälkeen ja kestää 158 arkipäivää eli reilut puoli vuotta. Vanhempainvapaalle voi jäädä kumpi tahansa vanhempi, tai sen voi jakaa jaksoiksi niin, että vanhemmat ovat vapaalla vuorotellen. Erillisiä jaksoja saa olla kummallakin enintään kaksi, ja niiden tulee kestää vähintään 12 arkipäivää. Vanhempainrahaa maksetaan 158 arkipäivältä toiselle vanhemmista. Jos vanhemmat jakavat vanhempainvapaan, maksetaan vanhempainraha sille vanhemmalle, joka kulloinkin on vapaalla.

Vanhemmat voivat myös tehdä osa-aikatyötä ja jakaa lapsen hoitovastuun esimerkiksi niin, että toinen hoitaa lasta aamupäivän ja toinen iltapäivän. Tältä ajalta Kela maksaa osittaista vanhempainrahaa.

Monikkoperheissä vanhemmat voivat olla vapaalla yhtä aikaa. Jos lapsia syntyy kerralla useampia, vanhempainrahan maksuaikaa pidennetään 60 arkipäivällä lasta kohti toisesta lapsesta alkaen.

Pidennysjakson voi käyttää joko äitiys- tai vanhempainvapaan jatkona tai niin, että vanhemmat ovat vanhempainvapaalla yhtä aikaa.

Vanhempainpäivärahakauden aikana voidaan vanhempainpäivärahan määrästä riippuen maksaa myös kotihoidon tukea, jos perheen muut alle kouluikäiset lapset eivät ole kunnan järjestämässä päivähoidossa.

Adoptiotuki ulkomaan adoptioon

Jos adoptoi lapsen ulkomailta, voi hakea Kelasta tukea adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin. Tukea voi hakea, kun kansainvälisen lapseksiottamispalvelun antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi adoptiovanhempiensa luokse ja adoptioon on myönnetty lapseksiottamisasioiden lautakunnan lupa. Edellytyksenä on, että hakija asuu Suomessa vakituisesti.

Adoptiotuki on kertaluonteinen ja veroton. Adoptiotuen suuruus riippuu lapsen kotimaasta. Adoptiotukea ei makseta, jos adoptoi lapsen Suomesta.

Kotihoidon tuki

Kotihoidon tuen tarkoituksena on tukea taloudellisesti perheitä, joiden alle 3-vuotiaat lapset eivät ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Lasta voi hoitaa vanhemmat, muu hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Myös perheen yli 3-vuotiaista lapsista voidaan maksaa kotihoidon tukea, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi, joka saa kotihoidon tukea. Perheen muista lapsista maksetaan tukea korkeintaan siihen asti, kun lapset siirtyvät peruskouluun.

Kotihoidon tukea voi hakea ainoastaan vanhempi, joka asuu lasten kanssa samassa taloudessa. Ns. etävanhemmalla ei ole oikeutta kotihoidon tukeen.

Tukea haetaan Kelalta. Tuki voidaan myöntää heti vanhempainrahakauden päätyttyä tai sen jälkeen pidetyn isäkuukauden päätyttyä. Tuki loppuu, kun perheen nuorin lapsi täyttää kolme vuotta tai siirtyy kunnan järjestämään päivähoitoon tai kun perhe valitsee yksityisen hoidon tuen. Jos vanhemmat saavat kotihoidon tukea perheen muista yli 3-vuotiaista lapsista, tuki voi päättyä heidän kohdallaan jo ennen kuin nuorimmainen täyttää 3 vuotta.

Lasten kotihoidon tuki muodostuu kiinteästä hoitorahasta ja mahdollisesta tuloihin suhteutetusta hoitolisästä. Hoitolisää maksetaan vain yhdestä lapsesta. Myös osa kunnista maksaa kotihoidon tukea saaville kuntakohtaista lisää.

Lasten kotihoidon tukea ei yleensä makseta ulkomaille, jos perhe oleskelee ulkomailla esimerkiksi työn tai opiskelun vuoksi. Tukea voidaan kuitenkin tietyissä tilanteissa maksaa EU- tai ETA-maihin tai Sveitsiin esimerkiksi toisessa EU- tai ETA-maassa ja Sveitsissä mm. lähetettynä työntekijänä työskentelevän mukana olevasta lapsesta, jos perhe kuuluu edelleen suomalaisen sosiaaliturvan piiriin.

Adoptiovanhemmat voivat saada kotihoidon tukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta. Sitä maksetaan, kunnes vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Tukea maksetaan alle kaksi vuotta, jos lapsi tänä aikana aloittaa koulun.

Yksityisen hoidon tuki

Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jolla on alle kouluikäinen lapsi, jota hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Lasten yksityisen hoidon tukeen kuuluu hoitoraha sekä perheen tulojen perusteella hoitolisä. Molemmat maksetaan erikseen jokaisesta tukeen oikeuttavasta lapsesta.

Kela maksaa tuen aina palkatulle hoitajalle tai päivähoidon tuottajalle. Yleensä hoitomaksut ovat tukea suuremmat, ja hakija maksaa hoitomaksusta itse loput. Vaikka tuki maksetaan suoraan hoitajalle, on lapsen vanhemman kuitenkin haettava itse tuki Kelasta.

Vanhempainetuudet ja muutto

Pohjoismailla on vakiintuneita käytäntöjä siitä, miten ja kuinka kauan vanhempainetuuksia maksetaan, kun edun saaja muuttaa Pohjoismaasta toiseen kesken etuuskauden.

Muutto Suomeen

Mikäli etuuden saaja muuttaa Suomeen toisesta Pohjoismaasta kesken jo aloitetun vanhempainetuuskauden, maksaa entinen kotimaa etuudet normaalisti kauden loppuun asti muutosta huolimatta.

Poikkeuksen tähän sääntöön tekee Ruotsi, joka voi keskeyttää etuuden maksamisen muuttopäivänä. Tällöin Ruotsista Suomeen muuttaneet vanhemmat voivat hakea Suomen Kelasta vanhempainpäivärahaetuuksia muuttopäivästä lukien.

Etuuskauden pituus lasketaan siten, että Suomen vastaavan etuuskauden maksimipituudesta vähennetään Ruotsissa jo nostettujen etuuspäivien määrä. Kyseisessä tilanteessa Kela ei kuitenkaan ota huomioon toisessa valtiossa ansaittuja tuloja päivärahan määrää laskettaessa, vaan Ruotsista muuttaneelle hakijalle maksetaan etuuden perusosaa vastaava määrä.

Muutto Suomesta

Mikäli hakija muuttaa Suomesta toiseen Pohjoismaahan kesken vanhempainetuuskauden, maksaa Suomi kauden loppuun muutosta huolimatta. Poikkeus on kuitenkin kotihoidon tuki, jonka maksaminen katkeaa muuttopäivänä.