Valokuvaaja

Johannes Jansson/norden.org

Äkillinen sairastuminen Suomessa

Kun sairastut äkillisesti Suomessa ollessasi, Pohjoismaiden kansalaisena olet oikeutettu saamaan hoitoa sairauteesi, olitpa sitten sairausvakuutettu Suomessa tai et. Äkillisiä sairaustapauksia ovat sellaiset sairaustapaukset, joiden hoitoa ei voi lykätä annettavaksi vasta henkilön palattua kotiin (ns. lääketieteellisistä syistä välttämätön sairaanhoito). Arvioinnissa otetaan huomioon oleskelun ennakoitu kesto ja hoitoetuuksien luonne, eli yhden viikon turistilomalla välttämättömäksi laskettava hoito voi olla suppeampaa kuin 10 kuukauden tilapäisen oleskelun aikainen välttämätön sairaanhoito. Lääketieteellisesti välttämätön hoito kattaa akuutin hoidon sekä raskaus- ja synnytyshoidon lisäksi myös pitkäaikaissairauksien, esim. diabeteksen, vaatiman sairaanhoidon.

Pohjoismaiden kansalaisten tulisi päästä hoitoon passia näyttämällä. Tätä varmempi ja tunnetumpi tapa on kuitenkin eurooppalainen sairaanhoitokortti (European Health Insurance Card, EHIC), jota näyttämällä saat välttämättömän sairaanhoidon samaan hintaa ja saman käytännön mukaan kuin Suomessa asuvat ja sairasvakuutetut henkilöt. Kortti kelpaa julkisissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Yksityisen palveluntarjoajan antamasta hoidosta toisessa Pohjoismaassa vakuutettu henkilö maksaa itse hoidon todelliset kustannukset, joista hän voi hakea jälkikäteen Kelasta nk. Kela-korvausta. Lisätietoja EHIC:stä saat Euroopan komission sivuilta tai oman asuinmaasi sosiaaliturvaviranomaisilta.

Suomalainen lääkärintodistus usein kelpaa sairaustodistukseksi ulkomailla, kunhan lääkärintodistuksessa on mainittu diagnoosi, sairauden syy ja aika, jolloin henkilö on sairauden takia työkyvytön. Pyydä todistus ruotsiksi tai englanniksi - suomenkieliset todistukset harvoin kelpaavat.

Hoitoon hakeutuminen Suomeen

Jos henkilö, joka asuu ja on sairausvakuutettu toisessa EU-lainsäädäntöä soveltavassa valtiossa, haluaa hakeutua hoitoon Suomen julkiseen terveydenhuoltoon, tulee hänen pyytää ennakkolupaa (lomake E 112 tai S2) hoitoon hakeutumiselle asuinvaltioltaan.

Jos hoitoon hakeutuvan henkilön asuinvaltio arvioi ennakkoluvan myöntämisedellytysten täyttyvän, se kysyy Suomelta, voidaanko henkilö ottaa Suomessa hoidettavaksi. Kysymys tulee käsiteltäväksi Kelaan, joka on yhteydessä asiasta julkiseen terveydenhuoltoon.

Suomi voi vastata hoitoonhakeutumispyyntöön myönteisesti tai kielteisesti. Vastaanottavalla valtiolla on toisin sanoen itsenäinen päätösvalta vastaanottaa tai kieltäytyä vastaanottamasta hoitoon muualla kuin kyseisessä valtiossa vakuutettuja henkilöitä ja henkilöitä, joiden sairaanhoidon kustannuksista kyseinen valtio ei vastaa. Suomen osalta julkinen terveydenhuolto tekee päätöksen henkilön hoitoon ottamisesta itseään koskevan Suomen kansallisen lainsäädännön nojalla.

Toisessa EU-lainsäädäntöä soveltavassa valtiossa asuva ja sairausvakuutettu henkilö voi hakeutua Suomeen hoitoon myös omatoimisesti ilman ennakkolupaa terveydenhuollon yksityiselle palveluntarjoajalle. Yksityinen palveluntarjoaja perii tällöin hoidon kustannukset suoraan asiakkaalta.

Kunnallinen terveydenhuolto Suomessa vakinaisesti asuville

Kaikilla Suomessa vakinaisesti asuvilla on oikeus kunnallisiin terveyspalveluihin. Kuntien järjestämiin terveyspalveluihin kuuluvat mm. terveyskeskuspalvelut, erikoissairaanhoito (sairaalat), terveyskasvatus, neuvolatoiminta odottaville vanhemmille ja vastasyntyneille lapsille, kouluterveydenhuolto koululaisille, työterveyshuolto työntekijöille, opiskelijaterveydenhuolto, hammashoito, mielenterveyspalvelut, kuntoutus ja ympäristöterveydenhuolto.

Sairaustapauksessa sinun tulee kääntyä ensisijaisesti oman kotikuntasi terveyskeskuksen puoleen. Jos tarvitset sairaalahoitoa, terveyskeskuslääkäri kirjoittaa sinulle lähetteen sairaalaan.

Terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä peritään yleensä asiakasmaksu. Lisätietoja palvelujen hinnoista saat suoraan oman kuntasi sosiaali- ja terveyspalveluista. Suomen kuntien internet-osoitteet löytyvät Kunnat.net -verkkosivustolta.

Lisätietoa terveyspalveluista löydät myös Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta.

Terveydenhuolto Suomessa työskenteleville

Jos työskentelet Suomessa ja olet työeläkevakuutettu, on sinulla oikeus kunnallisiin terveyspalveluihin riippumatta siitä, asutko Suomessa vakinaisesti vai et. Työntekijöiden oikeutta sosiaaliturvaan Pohjoismaissa liikuttaessa säätelee EU-asetus 883/04 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta, jonka pääperiaatteen mukaan työntekijä vakuutetaan työskentelymaassa mikäli tietyt kriteerit työn kestosta, palkasta ja työajasta täyttyvät.

Työntekijä saa siis sosiaaliturvansa siitä maasta, missä työtä tehdään. Tällaisille henkilöille Kela myöntää pyynnöstä "Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa" -asiakirjan, jolla henkilö voi osoittaa julkiselle terveydenhuollolle oikeutensa hoitoetuuksiin.

Kunnallisten terveyspalveluiden lisäksi työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, jonka tavoitteena on turvata työntekijälle terveellinen työympäristö sekä ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Halutessaan työnantaja voi järjestää myös sairaanhoito- ja muita terveyspalveluja. Lisätietoja työpaikkasi työterveydenhuollosta saat työnantajaltasi..

Terveydenhuolto Suomessa opiskeleville

Suomalaisen oppilaitoksen opiskelijana olet oikeutettu opiskeluterveydenhuollon palveluihin, joita tarjoaa opiskelukunta tai kunnan valtuuttama taho kotikunnastasi riippumatta. Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat opiskelijan terveydenhuolto, sairaanhoito ja hammashuolto. Painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä.

Terveydenhoitajan, psykologin ja sosiaalityöntekijän vastaanotot ovat yleensä maksuttomia. Lääkärin vastaanotolla käymisestä peritään yleensä maksu, joka saattaa olla vuosimaksu tai maksu yksittäisestä käynnistä. Alle 18-vuotiaiden lääkärikäynnit ovat maksuttomia.

Peruskoulujen, lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta vastaa terveyskeskus.

Yliopistojen ja tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa valtakunnallinen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS).

Jatkotutkinto-opiskelijat eivät kuulu opiskeluterveydenhuollon piiriin.

Valittaminen ja potilasvakuutus

Potilaalla tai hänen omaisellaan on oikeus kannella, jos hän on tyytymätön terveydenhuollossa saatuun hoitoon tai kohteluun. Ennen kantelun tekemistä kannattaa kuitenkin harkita myös muita, usein nopeampia ja tehokkaampia keinoja, joilla asia voitaisiin selvittää ja ratkaista.

Avoimella keskustelulla hoitoa antaneen henkilön tai hänen esimiehensä kanssa voidaan usein selvittää mahdolliset väärinkäsitykset potilaan ja hänen hoitajiensa välillä sekä korjata hoidossa tapahtuneet virheet tai puutteet saman tien.

Jos hoitopaikassa käydyistä keskusteluista ei ole apua, potilas tai hänen omaisensa voi tehdä kirjallisen muistutuksen hoitopaikan johtajalle. Muistutus on laissa säädetty menettelytapa, ja johtajan on selvitettävä muistutuksessa kerrottu asia alaistensa kanssa sekä vastattava muistutuksen tekijälle kohtuullisessa ajassa, noin kuukauden sisällä.

Terveydenhuoltoa koskeva kantelu tehdään joko aluehallintovirastoon (aikaisemmin lääninhallitus) tai Valviraan vapaamuotoisesti tai kantelulomakkeella. Kantelun voi tehdä, vaikka olisi jo tehnyt hoidostaan muistutuksen hoitopaikkaan tai potilasvahinkoepäilyn vuoksi tehnyt hakemuksen Potilasvakuutuskeskukselle. Kantelua ei yleensä tutkita, jos tapahtumista on aikaa yli viisi vuotta.

Kantelu tehdään Valviraan silloin, kun hoitovirhe-epäily koskee hoidossa menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa.  Muut hoitoa koskevat kantelut tehdään siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella potilas on ollut hoidettavana.

Tarvittaessa viranomaiset siirtävät kantelut sovitun työnjaon mukaisesti asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Siirrosta ilmoitetaan kantelijalle.

Potilasvakuutus

Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti potilaille terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneita henkilövahinkoja. Potilasvakuutuskeskus hoitaa korvauskäsittelyn.

Vahinkoilmoitus tehdään Potilasvakuutuskeskukseen kirjallisesti. Tarkat ohjeet vahinkoilmoituksen tekoon saa Potilasvakuutuskeskuksen verkkosivuilta.

Potilasvakuutuksesta ei voi saada korvausta sen vuoksi, että potilasta tai omaista on kohdeltu huonosti. Ainoastaan henkilövahingot korvataan. Henkilövahingolla tarkoitetaan sairautta, vammaa tai muuta objektiivisesti todettavissa olevaa terveydentilan tilapäistä tai pysyvää heikentymistä taikka kuolemaa.

Sairausvakuutukset

Kansaneläkelaitoksen hallinnoiman sairaanhoitovakuutuksen tavoite on täydentää julkista terveydenhuoltoa turvaamalla väestölle mahdollisuus hankkia yksityisiä terveyspalveluja kohtuullisin kustannuksin. Järjestelmä korvaa osan yksityislääkärikäyntien, yksityisten tutkimusten, lääkärin tai hammaslääkärin määräämän hoidon ja lääkkeiden kustannuksista.

Kelan sairaanhoitovakuutuksen lisäksi yksityiset vakuutusyhtiöt tarjoavat vapaaehtoisia sairausvakuutuksia, jotka mahdollistavat lakisääteistä sairausvakuutusta laajemmat taloudelliset resurssit sairauden tai terveydentilan hoitamiseksi.

Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutus

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä, johon kuuluvat myös sairaanhoitovakuutus ja sairauspäiväraha, perustuu pääosin maassa asumiseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vakinaisesti asuvilla on oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. EU- ja ETA-maissa, Sveitsissä sekä maissa, joiden kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus, sosiaaliturvaetuuksien piiriin pääsee myös pelkän työskentelyn perusteella.

Kuuluminen Suomen sairausvakuutukseen osoitetaan Kansaneläkelaitoksen myöntämällä Kela-kortilla. Kortti toimii osoituksena siitä, että henkilö on Suomessa sairausvakuutettu.

Suomeen muuttavan sosiaaliturva

Kun muutat ulkomailta Suomeen, Kela tekee päätöksen siitä, kuulutko Suomen sosiaaliturvan piiriin eli onko sinulla oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Tällöin arvioidaan ensisijaisesti sitä, voidaanko sinun katsoa muuttavan vakinaisesti Suomeen. Myönteisen päätöksen perusteena voi olla esimerkiksi aiempi asuminen Suomessa tai vakinainen työsopimus.

Vaikka sinun ei voitaisi katsoa muuttavan vakinaisesti Suomeen, olet työntekijänä sairausvakuutettu heti työskentelyn aloittamisesta lukien, jos työskentelyn on tarkoitus kestää vähintään neljä kuukautta. Huomaa siis, että työsuhteen kestäessä Suomessa alle 4 kuukautta, työntekijä ei ole hetkellisesti minkään Pohjoismaan sairausvakuutuksen piirissä (sairausvakuutusjärjestelmään kuuluvat lisäksi sairauspäiväraha, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä erityishoitoraha).

Pohjoismaasta Suomeen muuttavan tulee ilmoittaa muutosta paikalliselle maistraatille, joka välittää henkilötunnuksen sosiaaliturvasta huolehtivalle Kansaneläkelaitokselle, ellei tunnusta ole ennestään. Asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin kuulumista tulee kuitenkin aina erikseen hakea Kelalta.

Jos henkilö muuttaa Suomeen tilapäisesti asumaan, hänellä ei yleensä ole oikeutta Kelan sosiaaliturvaetuuksiin. Esimerkiksi opiskelijoiden katsotaan muuttavan Suomeen vain tilapäisesti, jos muuton ainoa syy on opiskelu. Poikkeuksena ovat toisesta Norjasta ja Islannista Suomeen yli vuodeksi muuttavat opiskelijat, jotka voivat päästä Suomen sosiaaliturvan piiriin, jos heidät on merkitty Suomessa asuviksi väestötietojärjestelmään.

Suomesta pois muuttavan sosiaaliturva

Kun muutat Suomesta ulkomaille alle vuodeksi etkä aio työskennellä ulkomailla, säilyt yleensä Suomen sosiaaliturvassa ja voit saada Kelan etuuksia. Jos taas tarkoituksesi on asua ulkomailla yli vuosi, menetät useimmissa tapauksissa oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan ja joudut palauttamaan Kela-kortin. Tämän takia on tärkeää ottaa Kelaan yhteyttä aina kun olet muuttamassa, oli kyse sitten väliaikaisesta tai pysyvästä muutosta. Lisää voit lukea Kelan verkkosivuilta.

Sairauspäiväraha

Myös sairauspäiväraha kuuluu Kelan hallinnoiman sairausvakuutuksen piiriin. Ansiosidonnaista sairauspäivärahaa maksetaan Suomessa vakinaisesti asuvalle 16–67-vuotiaalle hakijalle, jos hän ei sairautensa vuoksi kykene tekemään työtä. Tämä koskee hakijaa, joka on ansiotyössä, yrittäjä, hoitamassa omaa talouttaan, työtön työnhakija, päätoiminen opiskelija, sapattivapaalla tai vuorotteluvapaalla. Hakijan on tullut olla työssä tai opiskelemassa kolme kuukautta ennen sairaaksi tuloaan, muuten päivärahaoikeus alkaa vasta työkyvyttömyyden jatkuttua yhtäjaksoisesti 55 päivää. Kela päättää työkyvyttömyydestä lääkärintodistuksella ja maksaa tukea verotuksessa vahvistetun vuosityötulon mukaisesti. Lisätietoja Kelan verkkosivuilta.

Huomioi, että jos Suomessa työskentelevä henkilö ei asu Suomessa ja työskentelee Suomessa alle neljän kuukauden työsuhteessa, ei muista Pohjoismaista tuleva työntekijä kuulu suomalaisen sairausvakuutuksen piiriin eikä näin myöskään sairauspäivärahan piiriin.

Lisätietoa työntekijöiden sairauspäivärahasta löydät Haloo Pohjolan sivujen kohdasta Toimeentulo sairauden aikana. Lisätietoja opiskelijan sairausvakuutuksesta löydät kohdasta Opiskelun aikainen terveydenhuolto ja sairausvakuutus.

Yksityiset sairausvakuutukset

Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuksen lisäksi yksityiset vakuutusyhtiöt tarjoavat vapaaehtoisia sairausvakuutuksia, jotka mahdollistavat lakisääteistä sairausvakuutusta laajemmat taloudelliset resurssit sairauden tai terveydentilan hoitamiseksi. Vakuutus tulee hankkia aina siitä maasta, jossa olet sosiaaliturvavakuutettu. Jos kaipaat yksityisen vakuutuksen tuomaa lisäturvaa väliaikaiseen oleskeluun ulkomailla, on ainoa vaihtoehto matkavakuutus.

Suurimpia yksityisiä vakuutusyhtiöitä Suomessa ovat Lähivakuutus, If, Tapiola, Pohjola ja Fennia.