Suomessa joidenkin palvelusopimusten solmiminen saattaa edellyttää, että ostajalla on suomalainen henkilötunnus. Suomalaisen henkilötunnuksen puuttuminen voi myös rajoittaa joidenkin palvelujen käyttöä.

Puhelin

Lähes jokaisella suomalaisella on nykyään oma matkapuhelin. Tästä syystä yleisiä puhelimia tai puhelinkoppeja ei käytännössä juurikaan ole.

Matkapuhelinliittymät

Kuukausimaksullisissa liittymissä asiakkaan on solmittava liittymäsopimus matkapuhelinoperaattorin kanssa. Operaattorista riippuen sopimuksen allekirjoittamiseksi saatetaan vaatia suomalaista henkilötunnusta tai väliaikaista henkilötunnusta.

Kuukausimaksullisen liittymän sijaan voi valita myös ns. prepaid-liittymän, jolloin puhelimen käytöstä maksetaan operaattorille etukäteen. Prepaid-liittymän ostamiseen ei useimmiten tarvitse suomalaista henkilötunnusta. Prepaid-liittymän voi avata internetissä, paikan päällä operaattorin omassa liikkeessä tai usein myös kioskeissa. Verkossa asioitaessa saattaa tarvita suomalaisen pankin verkkopankkitunnuksia. Operaattorista riippuen olemassaoleviin prepaid-liittymiin voi ladata lisää arvoa esimerkiksi internetissä, operaattorin omissa liikkeissä, kioskeissa tai Otto-pankkiautomaateilla.

Suomalaisia matkapuhelinoperaattoreita ovat esimerkiksi Sonera, Elisa, DNA, Saunalahti ja TeleFinland.

Kiinteät lankapuhelinliittymät

Kiinteät kotipuhelimet käyvät Suomessa yhä harvinaisemmiksi. Operaattorit tarjoavat kotipuhelinliittymiä edelleen, mutta kannustavat markkinoinnillaan ihmisiä matkapuhelinten käyttöön. Kotitalouksien kiinteän puhelinverkon liittymien tarjonnasta vastaavat Suomessa pääasiassa Sonera, Elisa ja DNA sekä paikalliset puhelinyhtiöt.

Internet

Huomattava osa viranomaisten, yritysten ja yksityishenkilöidenkin välisestä asioimisesta tapahtuu Suomessa nykyään internetin kautta. Esimerkiksi pankit ovat yhä enemmän siirtäneet palveluitaan verkkoon ja saattavat periä esimerkiksi laskujen maksamisesta palvelumaksun, mikäli asian hoitaa muualla kuin omassa verkkopankissaan. Myös esimerkiksi Kelan tukia voi hakea ja veroilmoituksen tehdä internetissä. Tällaisia henkilökohtaisia asioita hoidettaessa henkilöllisyys varmennetaan esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Myös muun muassa asuntojen myynti-ilmoitukset ja työpaikkailmoitukset ovat siirtyneet suurelta osin internetiin.

Julkisia internetpäätteitä on esimerkiksi kirjastoissa. Monien pankkien konttoreissa on internetpääte verkkopankkipalveluiden käyttämiseen ja laskujen maksamiseen. Esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistoissa on usein internetpäätteitä työnhakua varten. Myös monet kahvilat ja ravintolat tarjoavat internetpäätteitä asiakkaittensa käyttöön.

Julkisilla paikoilla, kuten kirjastoissa, kouluissa, kahviloissa, ravintoloissa ja junissa, on usein käytettävissä ilmainen julkinen langaton laajakaistaverkko, jota voi käyttää omassa tietokoneessaan.

Liittymän avaaminen

Internetliittymät ovat nykyään käytännössä aina laajakaistaliittymiä. Laajakaista voi olla kiinteänä esimerkiksi kotona. Kiinteän laajakaistan vaihtoehtona on yhä useammin liikkuva laajakaista eli ”nettitikku” tai ”mokkula”, joka yhdistetään tietokoneeseen USB-liitännällä ja joka toimii kaikkialla matkapuhelinverkon kuuluvuusalueella.

Operaattorista riippuen sopimuksen allekirjoittamiseksi saatetaan vaatia suomalaista henkilötunnusta tai väliaikaista henkilötunnusta. Joidenkin operaattorien verkkokaupoissa asioimiseen saattaa myös tarvita suomalaisen matkapuhelinnumeron.

Internetliittymiä tarjoavat Suomessa mm. Sonera, Elisa, DNA, Saunalahti ja TeleFinland.

Televisio

Analogisten tv-lähetysten lähettäminen päättyi Suomessa vuonna 2008. Suomalaisten digitaalisten televisiolähetysten vastaanottamiseen tarvitsee televisioon liitetyn digisovittimen tai television, jossa digisovitin on sisäänrakennettuna.

Televisiomaksu

Televisiomaksu on maksettava aina, kun taloudessa on mahdollista vastaanottaa televisiolähetyksiä. Television käytöstä on tällöin tehtävä ilmoitus Viestintävirastolle. Ilmoituksen tekoon ei tarvita suomalaista henkilötunnusta. Ilmoituksen voi tehdä verkossa osoitteessa tv-maksu.fi.

Televisiomaksu on maksettava, vaikka ei itse seuraisi maksuttomia tv-kanavia, jos mahdollisuus niiden vastaanottamiseen on. Maksu on maksettava myös, jos vastaanottaa televisiolähetyksiä satelliittivastaanottimella, matkapuhelimella tai tietokoneella (ns. tv-kortti tietokoneessa).

Televisiomaksu on talouskohtainen, joten mikäli samassa taloudessa on useampia televisiovastaanottimia, yksi maksu riittää. Erillistä maksua ei tarvitse myöskään suorittaa kesämökkiä tai muuta tilapäistä käyttöpaikkaa varten. Televisiomaksu laskutetaan ilmoituksen perusteella joko kerran vuodessa tai pienemmissä osissa. Televisiomaksun suuruus 1.1.2011 alkaen on laskutusvälistä riippuen noin 250 euroa vuodessa.

Lisätietoa televisiomaksusta saa tv-maksu.fi-sivustolta.

Luottotiedot

Pohjoismaissa luottotietoja hallinnoivat yksityiset yritykset. Luottotietorekisterin tarkoituksena on antaa käsitys henkilön taloudellisesta asemasta ja sitoumusten hoitokyvystä sekä kertoa luotettavuuden arvioinnissa käytettäväksi tarkoitettuja tietoja. Luottotietojen kerääminen perustuu luottotietolakiin.

Lain mukaan jokaisella on oikeus tarkistaa omat luottotietonsa veloituksetta kerran vuodessa. Luottotiedot voi tarkistaa henkilökohtaisesti tai lähettämällä pyyntö luottotietoja hallinnoivaan yritykseen postitse tai faksitse. Pyyntöön mukaan tulee liittää henkilötunnus, kotiosoite, omakätinen allekirjoitus ja nimenselvennys sekä selkeä kopio henkilöllisyystodistuksesta, jossa on allekirjoitus.

Suomessa luottotietorekisteriin voi tallentaa vain tietoja maksun laiminlyönnistä sekä tietoja luottotietomerkinnän aiheuttaneen velan suorittamisesta. Positiivista tietoa, esimerkiksi tietoa luottojen hyvästä hoitamisesta, ei lain mukaan voida Suomessa rekisteröidä, vaikka useissa muissa EU-maissa positiivisten luottotietojen rekisteröinti on sallittua.

Pelkästään maksun myöhästyminen, esimerkiksi sähkölaskun maksaminen kolme viikkoa eräpäivän jälkeen tai maksamattoman pysäköintivirhemaksun siirtyminen ulosmittaukseen ei suoraan aiheuta luottotietomerkintää. Luottotietomerkintä rekisteröidään, kun maksun laiminlyönti on todettu tuomioistuimen päätöksellä tai ulosottoviranomaisen toimituksella. Tätä ennen maksu on ollut pitkään maksamatta (keskimäärin 6-8 kuukautta) ja henkilö on saanut useita perintäkirjeitä.

Yksityishenkilölle ei laiteta luottotietomerkintää hänen tietämättään. Luottotietomerkinnät säilyvät luottotietorekisterissä vain tietyn määräajan.

Luottotietoja hallinnoiva yritys on esimerkiksi Suomen Asiakastieto. Yrityksellä on yhteistyösopimuksia muiden Pohjoismaiden kanssa, joten Suomessa rekisteröityjä luottotietomerkintöjä voidaan tarkistaa myös muissa Pohjoismaissa.

Ongelmatilanteet

Ongelmatilanteessa voi ottaa yhteyttä Kuluttajaviraston Kuluttajaneuvontaan. Kuluttajaneuvonta tiedottaa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista, sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisiä ristiriitoja sekä neuvoo mm. asunto- ja kiinteistökauppaa koskevissa kysymyksissä. Kuluttajaneuvonta palvelee arkisin klo 9.00-15.00 puhelimitse suomeksi numerossa +358 (0)71 873 1901 ja ruotsiksi +358 (0)71 873 1902. Kuluttajaneuvonnan toimipisteet maistraateissa löytyvät Kuluttajaviraston verkkosivuilta.

Suomen rajan ylittäviä kauppoja koskevissa ristiriitatilanteissa voi olla yhteydessä Euroopan Kuluttajakeskukseen.