Valokuvaaja

Johannes Jansson/norden.org

Muutto ja asuminen

Pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen 9. artiklan mukaisesti vastuussa olevien viranomaisten tulee auttaa toimintarajoitteisia henkilöitä muutossa. Yleisesti asumista Suomessa käsitellään osiossa Asuminen Suomessa.

Paikallisten viranomaisten vastuulla on huolehtia siitä, että toimintarajoitteisen henkilön muutto voidaan toteuttaa, mikäli

• henkilö muuttaa omasta vapaasta tahdostaan
• henkilöllä on erityisiä siteitä maahan, johon hän aikoo muuttaa
• arvioidaan, että henkilön elämäntilanne paranee uudessa maassa.

Jos toimintarajoitteinen henkilö itse arvioi muuton parantavan hänen elämäntilannettaan, tämä on itsessään vahva peruste sille, että muutto tulee toteuttaa. Ota yhteyttä kotikuntaasi saadaksesi apua muutossa. Mainitse tarvittaessa pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen 9. artikla.  Ota tarvittaessa yhteyttä Sosiaali- ja terveysministeriöön.

Vammaisasunnot

Joissakin kunnissa toimintarajoitteisia henkilöitä varten tarjolla on ns. vammaisasuntoja. Vammaisasunnon saaminen riippuu paljolti siitä, mihin kuntaan vammainen muuttaa, sekä siitä, millaisessa asunnossa muuttajan on mahdollista asua.

Asumisessa vammaisen henkilön kohdalla on otettava huomioon, että Suomessa kunnan on huolehdittava tiettyjen sosiaalipalveluiden toteutumisesta määrärahoista riippumatta eli kunnalla on niiden osalta erityinen järjestämisvelvollisuus.

Palveluasuminen

Vammaispalvelulain 8 §:n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle muun muassa palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kuitenkaan tämä ei koske laitoshoidossa olevia henkilöitä.

Vammaispalveluasetuksen 10 §:n nojalla palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Samaisen asetuksen mukaan palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti, ja joka ei ole jatkuvan laitoshuollon tarpeessa. Vain vaikeavammaisilla ihmisillä on siten ehdoton oikeus saada näitä palveluja. Myös vammaisilla on lakisääteinen oikeus edellä mainittuihin palveluihin, mutta laki ei luo ehdotonta oikeutta palvelujen saamiseksi.

Sosiaalihuoltolain 17 §:n mukaan kunnan on huolehdittava sosiaalipalveluiden järjestämisestä, muun muassa asumispalvelusta, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Sosiaalihuoltoasetuksen 10 §:n mukaan asumispalveluja järjestetään palveluasunnoissa ja tukiasunnoissa, joissa henkilön itsenäistä asumista tai siirtymistä itsenäiseen asumiseen tuetaan sosiaalityöllä ja muilla sosiaalipalveluilla.

Edellä kuvatun lisäksi vammaispalvelulaissa on olemassa säännöksiä kunnan velvollisuudesta korvata asunnon muutostöistä ja asuntoon kuuluvien laitteiden hankkimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset (VPL 9 §). Siten kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota vaikeavammaisille erilaisia asumiseen liittyviä palveluja vammaispalveluina.

Muuttoa koskevista asioista on hyvä ottaa yhteyttä uuteen kotikuntaan, josta saa tietoa juuri kyseisen kunnan toimintarajoitteisten asuntotilanteesta. Tarvittaessa voit pyytää myös nykyisen kotikuntasi viranomaisia ottamaan yhteyttä tulevaan kotikuntaasi.

Avustaja, koira ja apuvälineet

Monet toimintarajoitteiset tarvitsevat avustajaa saadakseen arkensa sujumaan. Tämä koskee luonnollisesti myös matkustamista ja muuttoa.

Henkilökohtainen avustaja

Mikäli henkilö muuttaa pysyvästi toiseen Pohjoismaahan, haetaan uudesta kotikunnasta tukea henkilökohtaista avustajaa varten. Asian käsittelyaika saattaa olla pitkä, joten uuteen kotikuntaan on syytä ottaa yhteyttä hyvissä ajoin.

Mikäli henkilö oleskelee lyhytaikaisesti toisessa Pohjoismaassa, kunta myöntää tietyissä tapauksissa tukea avustajasta aiheutuviin kuluihin. Mikäli matka, työsuhde tai opiskelu kestävät pidempään (korkeintaan puoli vuotta), kunta maksaa vain harvoin henkilökohtaisesta avustajasta aiheutuneet kulut. Tiedustele tukimahdollisuuksista kotikunnastasi. Suomen kuntahakemisto löytyy osoitteesta kunnat.net.

Opaskoira

Suomen laissa ei ole erillisiä ohjeita opaskoirien tuonnista Suomeen, vaan opaskoiriin pätevät samat säännöt kuin muihin koiriin. Koirien tuontiin liittyvät säännöt on käsitelty osiossa Lemmikki- ja kotieläinten kanssa matkustaminen.

Apuvälineet

Pohjoismaiden välillä ei ole yleisiä apuvälineiden maahantuontia ja maastavientiä koskevia sääntöjä, koska eri apuvälineitä koskevat eri säännöt. Sääntöihin vaikuttaa muun muassa se, katsotaanko apuväline muuttotavaraksi, onko apuvälineen hankintaan saatu julkista tukea, kiinnitetäänkö apuväline kehoon ja kuuluuko apuväline maan tullisääntöjen piiriin. Maahantuontia koskevat kysymykset ratkaistaankin siten pitkälti erityislainsäädännön avulla.

Jos kyseessä on väliaikainen oleskelu Suomessa, kuten loma tai vierailu sukulaisten luona, apuvälineet saa viedä Pohjoismaasta toiseen.

Jos suunnittelet muuttavasi pysyvästi toisesta Pohjoismaasta Suomeen, suositellaan yhteydenottoa nykyiseen asuinkuntaasi ja uuteen asuinkuntaan Suomessa, joista saa tapauskohtaista neuvontaa. Suomen kuntien yhteystiedot ja Internet-osoitteet ovat osoitteessa kunnat.net.

Lääkkeet

Pohjoismaat ovat osana Schengenin sopimusta sitoutuneet väljiin lääkkeiden henkilökohtaista maahantuontia koskeviin sääntöihin. Lääkkeiden maahantuontia käsitellään osiossa Tullisäännöt Suomessa.

Schengen-yhteistyö koskee kaikkia EU-maita ja Norjaa ja Islantia, lukuun ottamatta Isoa-Britanniaa ja Irlantia. Yksityishenkilö saa tuoda Suomeen lääkkeitä määrän, joka vastaa vuoden henkilökohtaista tarvetta. Tämä koskee kaikkia lääkkeitä, jotka eivät ole Suomen huumausaineyleissopimuksen luettelossa.

Kun maahan tuodaan lääkettä, joka sisältää jotakin huumausaineeksi luokiteltua ainetta, vaaditaan lääkärin laatima kirjallinen selvitys siitä, että lääke tuodaan maahan terveydellisistä syistä omaan henkilökohtaiseen käyttöön, sekä todistus lääkärin oikeudesta määrätä lääkettä. Tämän lisäksi lääkettä saa tuoda Suomeen Schengen-maista vain sellaisen määrän, joka vastaa 30 päivän tarvetta, ja muista Schengen-sopimuksen ulkopuolisista maista määrän, joka vastaa 14 päivän tarvetta.

Jos epäilet, sisältääkö lääkkeesi huumausaineeksi luokiteltua ainetta, voit pyytää lääkäriltä kirjallista selvitystä. Voit myös soittaa Suomen Tullineuvonnan palvelunumeroon +358 (0)20 690 600 ja kysyä, mitkä säännöt koskevat lääkettäsi.  Lisätietoja lääkkeistä antaa myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Ajantasainen huumausaineita koskeva lainsäädäntö löytyy Finlexin verkkosivuilta.

Auto

Vammaisen henkilön käytössä olevan auton maahantuontia koskevat samat säännöt kuin muidenkin autojen maahantuontia. Auton maahantuontia käsitellään osiossa Ajoneuvo Suomessa.

Ajoneuvovero

Vammaiset henkilöt voivat saada vapautuksen ajoneuvoveron perusverosta ilman hakemusta, jos ajoneuvorekisterissä on merkintä autoverolain 50 tai 51 §:ssä tarkoitetusta autoveron palautuksesta. Jos henkilöllä on vammaisen pysäköintilupa, voi hän saada vapautuksen hakemuksen perusteella.

Vapautusta on haettava uudelleen aina autoa vaihdettaessa sekä pysäköintiluvan voimassaoloajan umpeuduttua. Vapautus ajoneuvoveron perusverosta voidaan myöntää saman henkilön vamman perusteella vain yhdestä ajoneuvosta kerrallaan. Hakemuksen vireille tulosta huolimatta ajoneuvovero on maksettava eräpäivänä. Jos hakemus hyväksytään, maksettu vero palautetaan hakemuksessa ilmoitetulle pankkitilille.

Lisätietoja Trafin verkkosivuilta.

Autoveronpalautus

Autoverolain 51 §:n perusteella voidaan Suomessa ensi kertaa rekisteröitävästä autosta palauttaa vammaiselle henkilölle auton hintaan sisältyvä autovero joko kokonaan tai osittain. Palautusta myönnetään hakijan vamman laadun ja vaikeuden perusteella ja tuelle on määritelty enimmäisraja. Vamman laadun ja vaikeusasteen määrittää aina lääkäri.

Lisätietoja antaa ja hakemukset käsittelee Hangon tulli, puh. 020 690 601. Lisätietoja myös

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ja Tullin verkkosivuilta.

Autoveronhuojennus

Autoveroa voidaan joissakin tapauksissa palauttaa vammaisuuden perusteella myös ns. veronhuojennuksena. Tullihallitus voi myöntää autoverosta huojennusta autoverolain 50§:n perusteella. Tällöin vero voidaan erityisen painavista syistä palauttaa joko kokonaan tai kohtuulliseksi katsottu osa siitä. Veronhuojennuksena autoveroa on palautettu esim. vanhemmille, joille auto on vaikeavammaisen lapsen kuljetuksen vuoksi tarpeellinen. Lisätietoja antaa Tulli.

Tuki auton hankintaan

Vammaispalvelulain perusteella voidaan myöntää tukea käytetyn tai uuden auton hankintaan. Korvausta voi saada puolet autosta aiheutuvista todellisista kustannuksista. Vähennyksenä otetaan huomioon autoveronpalautus sekä vanhasta autosta saatava hyvitys sekä muu mahdollinen tuki autoon. Tukea auton hankintaan voi hakea vaikkei olisi saanut autoveronpalautusta.

Liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien mukaan tukea auton hankintaan voi saada vain työssä käyvä vaikeavammainen henkilö.

Auton muutostyöt

Vammaispalvelulain perusteella korvataan vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt vakiomalliseen autoon (mm. ajohallintalaitteet, ohjaustehostin, kääntyvä istuin, pyörätuolin nostolaite). Muutostyöt korvataan  täysimääräisesti, kuitenkin määrärahojen puitteissa, koska kysymyksessä ei ole nk. subjektiivinen oikeus. Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata myös puolet kustannuksista, jotka aiheutuvat auton käyttöä helpottavista laitteista (esim. lisälämmitin).

Myös liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt korvaavat auton muutostöistä aiheutuvia kustannuksia. Lisätietoa vakuutuksista osiossa Pankkitili ja vakuutus Suomessa.

Vammaisen henkilön pysäköintilupa

Poliisiviranomaiset voivat myöntää vaikeasti vammaiselle henkilölle tai vammaisen henkilön kuljettamista varten pysäköintiluvan. Lupaa haetaan paikalliselta poliisiviranomaiselta saatavalla lomakkeella. Hakemuksen voi täyttää myös sähköisenä poliisin verkkosivuilla.

Pysäköintiluvan saaminen edellyttää vähintään haittaluokkaa 11 (näön tarkkuus vähintään haittaluokka 17). Hakemuksen liitteeksi tarvitaan aina lääkärinlausunto, jossa on hyvä mainita myös, että se on kirjoitettu vammaisen pysäköintilupaa varten. Lupa on henkilökohtainen ja se kelpaa myös muissa EU:n jäsenvaltioissa.

Alennus  liikennevakuutukseen

Jotkin vakuutusyhtiöt tarjoavat vammaisille ihmisille alennusta liikennevakuutuksesta. Tarkista asia omasta vakuutusyhtiöstäsi.

Lisätietoja toimintarajoitteisten auton käytöstä Invalidiliitolta, Trafilta ja Tullilta.

Valittaminen

Sosiaalihuolto

Jos sosiaalihuollon asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa päätökseen, palveluun, apuun, hoitoon tai kohteluun, hän voi

• ottaa yhteyttä päätöksen tehneen toimiston päällikköön
• ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen
• tehdä muistutuksen palvelua tarjonneen laitoksen johdolle
• hakea muutosta päätökseen kunnasta
• valittaa oikeuteen
• tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle.

Sosiaalihuollon palveluita ja toimeentulotukea hakevilla on oikeus saada perusteltu päätös kirjallisesti. Päätöksessä kerrotaan, miten siihen voi hakea muutosta. Sosiaalihuollon viranhaltijan päätökseen voi hakea 14 päivän kuluessa muutosta kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnalta tai vastaavalta toimielimeltä. Etuuksia myöntävien laitosten, kuten Kelan tai vakuutusyhtiön, tekemiin päätöksiin tyytymättömät voivat hakea muutosta päätöksiin ensimmäisenä muutoksenhakuasteina toimivilta muutoksenhakulautakunnilta.

Sosiaalilautakunnan päätökseen on oikeus hakea muutosta hallinto-oikeudelta valittamalla 30 päivän kuluessa. Valittaminen hallinto-oikeuden päätöksestä ylimpään valitusasteeseen korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) on sidoksissa hallintopäätöksen asiasisältöön. Jos kyse on kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisista taloudellisista tukitoimenpiteistä tai palveluista, joihin henkilöllä on oikeus kunnan niihin varaamista määrärahoista riippumatta, hän saa valittamalla hakea muutosta KHO:lta ilman valituslupaa. Tällöin valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muista kuin erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisista taloudellisista tukitoimista tai palveluista ei saa valittaa ilman KHO:n myöntämää valituslupaa, jonka saamisen kynnys on varsin korkea.

Oikeusasiamies ja oikeuskansleri

Kansallisella tasolla viranomaisten ja muiden julkisen sektorin työntekijöiden toimintaa valvovat eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri. Heille voi tehdä kantelun, jos epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan. Oikeusasiamies tai oikeuskansleri eivät kuitenkaan voi muuttaa tai kumota viranomaisten aiemmin tekemiä hallintopäätöksiä. He voivat antaa muistutuksen, huomautuksen, varoituksen viranhaltijalle tai käynnistää rikoksen esitutkinnan.