Koulutusjärjestelmä

Norjassa on tätä nykyä seitsemän yliopistoa, 33 korkeakoulua ja viisi erikoistunutta yliopistotason korkeakoulua. Lisäksi maassa on useita yksityisiä korkea-asteen oppilaitoksia. Sekä valtiolliset että yksityiset oppilaitokset kuuluvat yhteisen yliopisto- ja korkeakoululain piiriin. Yliopistot ja korkeakoulut tarjoavat kolmivuotista alempaan korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta sekä viisivuotista ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta.

Norjan korkea-asteen oppilaitokset ovat siirtyneet kaksivaiheiseen eurooppalaiseen tutkintojärjestelmään. Lisäksi kaikissa yliopistoissa ja korkeakouluissa on käytössä kansainvälinen arvosana-asteikko (A–F). Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat pyrkiä kolmivuotiseen tohtorikoulutukseen (Ph.D).

Lukukausimaksu

Norjassa opiskelijoilta peritään kerran lukukaudessa lukukausimaksu. Se maksetaan oppilaitoksen yhteydessä toimivalle opiskelijayhdistykselle. Tavoitteena on kattaa oppilaitoskohtaisesti opiskelijoiden hyvinvointitarpeista koituvat kustannukset. Lisäksi jotkin oppilaitokset perivät opiskelijoilta kopiointimaksun. Lukukausimaksut vaihtelevat siten oppilaitoksittain.

Hakumenettely

Samordna opptak (SO) on korkeakoulujen ja yliopistojen yhteinen palveluelin, joka koordinoi korkea-asteen koulutuksen yhteishakua. Jos haluat suorittaa perustutkinnon jossain Norjan yliopistossa tai korkeakoulussa, sinun on yleensä lähetettävä hakemus SO:hon.

Hakuaika myös muista Pohjoismaista tuleville hakijoille päättyy 15. huhtikuuta. Hakulomakkeita sekä tietoa hakumenettelyistä ja erityisten hakijaryhmien hakuajoista saa SO:n sivustosta.

SO antaa myös hakuohjeita, mutta opintojen sisältöä koskeviin kysymyksiin vastaavat yhteishaussa mukana olevat oppilaitokset. SO:n sivustosta löydät luettelon kaikista Norjan oppilaitoksista ja niiden koulutustarjonnasta.

Alempi korkeakoulututkinto (bachelor)

Alempi korkeakoulututkinto, bachelor, on alin norjalaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritettava tutkinto.

Bachelor-tutkintoon johtavaan koulutukseen pyrkiviltä vaaditaan joko yleinen korkeakoulukelpoisuus tai muu korkeakoulukelpoisuus.

• Yleisellä korkeakoulukelpoisuudella tarkoitetaan sitä, että ulkomainen tutkintosi vastaa norjalaisen toisen asteen koulutuksen oppimäärää.

• Jos olet suorittanut kolmivuotisen toisen asteen koulutuksen jossain toisessa Pohjoismaassa, sinun ei tarvitse dokumentoida norjan kielen taitojasi hakiessasi korkea-asteen koulutukseen Norjassa. Sen sijaan sinun on dokumentoitava englannin kielen taitosi. Muualta kuin Pohjoismaista tulevien hakijoiden on dokumentoitava sekä englannin että norjan kielen taitonsa. Lisätietoja saat Norjan korkeakoulujen kansallisen laadunkehittämisorganisaation NOKUTin sivustosta.
• Muu korkeakoulukelpoisuus tarkoittaa sitä, että voit päästä korkea-asteen koulutukseen kahden eri järjestelmän kautta. Lisätietoa säännöistä saa SO:n sivustosta.

SO:n kautta haetaan kaikkiin muihin oppilaitoksiin paitsi yksityisiin oppilaitoksiin.

Ylempi korkeakoulututkinto (master)

Ylempään korkeakoulututkintoon eli master-tutkintoon johtavaan koulutukseen voit päästä suoritettuasi alemman korkeakoulututkinnon yliopistossa tai korkeakoulussa.

Koulutukseen pyrkiviltä vaaditaan bachelor-tutkinto. Ulkomailla suoritettua alempaa korkeakoulututkintoa ei aina rinnasteta Norjassa suoritettuun bachelor-tutkintoon, joten voit joutua suorittamaan joitakin kursseja norjalaisessa yliopistossa, vaikka olisitkin jo suorittanut bachelor-tutkinnon jossain toisessa maassa.

Lisätietoja antaa Norjan korkeakoulujen kansallinen laadunkehittämisorganisaatio NOKUT, jonka sivustosta löydät maakohtaista tietoa koulutuksesta.

Master-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan suoraan oppilaitoksen kautta.