Valokuvaaja

Ane Cecilie Blichfeldt

Korkeakoulutusta tarjoavat valtion ylläpitämät 16 yliopistoa sekä usein itsenäisinä, erilaisten julkisten ja yksityisten toimijoiden hallitsemina osakeyhtiöinä toimivat ammattikorkeakoulut. Opetusta tarjotaan niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin.

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulut antavat käytäntöön suuntautuvaa ja usein monialaista korkea-asteen opetusta, jonka pohjaksi soveltuvat lukio- tai ammattikouluopinnot. Opiskelemaan pyritään keväisin tai syksyisin yhteishaun ja yleensä valintakokeiden kautta. Kevään haun opetustarjonta on syksyä monipuolisempaa. Suurin osa ammattikorkeakouluopetuksesta on maksutonta.

Suurin osa Suomen ammattikorkeakouluista on suomenkielisiä, mutta myös kokonaan ruotsinkielisiä ammattikorkeakouluja löytyy. Lisäksi useat ammattikorkeakoulut järjestävät englanninkielisiä opintokokonaisuuksia. Kaikki englanninkieliset ohjelmat löytyvät CIMOn ylläpitämästä datapankista StudyinFinland -sivuilta.

Alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen vie noin 3-4 vuotta, ja opintoihin kuuluu lukukauden mittainen työharjoittelujakso. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on mahdollista suorittaa sen jälkeen, kun opiskelija on ensin valmistunut soveltuvasta korkeakoulusta ja ollut oman alansa työelämässä vähintään kolme vuotta. Ylemmän tutkinnon suorittaminen kestää päätoimisesti opiskelevilla 1–1 ½ vuotta.

Yliopistot

Yliopistoissa ja muissa tiedekorkeakouluissa, kuten teknillisissä korkeakouluissa ja taidekorkeakouluissa, yhdistyy tieteellinen tutkimus ja opetus. Alemman tutkinnon eli kandidaatintutkinnon tavoiteaika on kolme vuotta ja maisterintutkinnon kaksi. Enimmillään kandidaatin- ja maisterintutkinnon suorittamiseen voi käyttää yhteensä seitsemän vuotta. Vallitsevana käytäntönä on, että tutkinto-opiskelijat suorittavat ensin kandidaatintutkinnon, jonka jälkeen heillä on oikeus suorittaa maisteriopinnot samalla laitoksella. Ylemmän tutkinnon jälkeen on mahdollista hakeutua jatko-opintoihin, lisensiaatin- ja tohtorintutkintoihin johtavaan koulutukseen.

Yliopistot toimivat joko yksi- tai kaksikielisinä (suomi ja/tai ruotsi). Lisäksi englanninkielistä opetusta ja tutkimusta on paljon. Kaikki englanninkieliset ohjelmat löytyvät CIMOn ylläpitämästä datapankista StudyinFinland -sivuilta.

Opiskelu yliopistossa on ilmaista, mutta opiskelijan tulee kuulua ylioppilaskuntaan, jolla on oma jäsenmaksunsa.

Hakuaika yliopistoihin on keväällä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Hakijat hakevat yliopistoihin yliopistojen yhteishaun kautta. Erillistä kutsua pääsykokeisiin ei välttämättä tule, joten haettujen koulutusohjelmien pääsykokeiden aika ja paikka on selvitettävä itse; yleensä ne löytyvät helposti internetistä yliopistojen hakusivuilta. Lisää tietoa tutkinto-ohjelmista löydät StudyinFinlandin sivuilta ja oppilaitosten omilta sivuilta sekä yhteishausta yliopistojen yhteishaun verkkosivuilta.

Pohjoismainen korkeakoulusopimus

Pohjoismainen korkeakoulusopimus turvaa kaikille pohjoismaalaisille mahdollisuuden hakea julkiseen korkeakoulutukseen Pohjoismaissa samoin tai vastaavin ehdoin kuin maan omille asukkaille. Sopimuksen mukaan myös toisessa Pohjoismaassa vastaavassa koulutuksessa suoritetut opinnot luetaan hyväksi suomalaiseen korkeakoulututkintoon. Opintosuoritukset arvioi vastaanottava oppilaitos. On hyvä selvittää etukäteen, mitä asiakirjoja Suomen korkeakoulut tarvitsevat opintojen hyväksilukemista varten.