Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen Suomessa
Tässä artikkelissa kerrotaan, miten ulkomailla suoritetun tutkinnon voi saada tunnustettua Suomeen opiskelemaan tai työskentelemään muutettaessa. Lisäksi kerrotaan, minkä ammattien harjoittamista varten pitää saada virallinen hyväksyntä ennen Suomessa työskentelyä sekä miten Suomessa suoritetun tutkinnon voi vastavuoroisesti saada tunnustettua ulkomailla.
- Valokuvaaja
- Magnus Fröderberg/norden.org
Suomeen opiskelemaan tai työskentelemään tultaessa opinnot vaativat akateemista tunnustamista ja tiettyjen ammattien harjoittaminen edellyttää tutkinnon ammatillista tunnustamista.
Akateeminen tunnustaminen
Tutkintojen akateeminen tunnustaminen tarkoittaa sekä pääsyä koulutukseen ulkomaisen koulutuksen perusteella että ulkomaisten opintojen hyväksilukemista osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa. Päätökset hyväksilukemisesta tehdään korkeakouluissa tai oppilaitoksissa. Pohjoismainen Sigtunan sopimus takaa, että korkeakoulut Pohjoismaissa tunnustavat toistensa alaisuudessa suoritetut opinnot.
Lisätietoja akateemisesta tunnustamisesta voi kysyä Opetushallitukselta.
Ammatillinen tunnustaminen
Tutkintojen ammatillisella tunnustamisella tarkoitetaan päätöstä siitä, millaisen kelpoisuuden ulkomainen tutkinto antaa tehtävään, johon on muodollinen kelpoisuusvaatimus.
Kelpoisuudesta valtion tai kunnan virkaan tai tehtävään päättää Opetushallitus. Ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä päättävät alakohtaiset viranomaiset, esimerkiksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira terveydenhuollon ammattien kohdalla.
Suomen säännellyt ammatit
Säännellyllä ammatilla tarkoitetaan tehtävää, johon on lainsäädännössä asetettuna kelpoisuusvaatimuksena tietty tutkinto tai tietyt opinnot. Säänneltyihin ammatteihin kuuluu sekä julkisen sektorin virkoja ja tehtäviä että ammatteja, joihin vaaditaan ammatinharjoittamisoikeus. Ammatinharjoittamisoikeudesta päättää alakohtainen viranomainen.
Säänneltyjä ammatteja ovat esimerkiksi:
- opettaja, erityisopettaja, esikoulun opettaja, lastentarhanopettaja, liikenneopettaja, opinto-ohjaaja, kirjastonhoitaja, hätäkeskuspäivystäjä, poliisi, pelastusalan työntekijä, sosiaaliohjaaja, sosiaalityöntekijä, vanginvartija (ammatinharjoittamisoikeudesta päättää Opetushallitus)
- hammaslääkäri, lääkäri, farmaseutti, fysioterapeutti, hammashuoltaja, hammasteknikko, jalkaterapeutti, hieroja, kätilö, laboratorionhoitaja, lähihoitaja, naprapaatti, optikko, osteopaatti, proviisori, psykologi, psykoterapeutti, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, sairaalakemisti, sairaanhoitaja, suuhygienisti, terveydenhoitaja, toimintaterapeutti (ammatinharjoittamisoikeudesta päättää Valvira)
- diakoni, pappi (ammatinharjoittamisoikeudesta päättää Kirkkohallitus)
- nosturinkuljettaja, sukeltaja (ammatinharjoittamisoikeudesta päättää Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto)
- nuohooja (ammatinharjoittamisoikeudesta päättää Opetushallitus)
- panostaja (ammatinharjoittamisoikeudesta päättää Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto)
- patenttiasiamies (ammatinharjoittamisoikeudesta päättää Patentti- ja rekisterihallitus)
- vartija (turvallisuusala) (ammatinharjoittamisoikeudesta päättää sisäasiainministeriö)
Ammatinharjoittamisoikeuden vaativia ammatteja ovat lisäksi seuraavat:
- julkishallinnon tilintarkastaja (ammatinharjoittamisoikeudesta päättää JHTT-lautakunta)
- kauppakamarin tai keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (ammatinharjoittamisoikeudesta päättää Keskuskauppakamari)
- asianajaja (ammatinharjoittamisoikeudesta päättää Asianajajaliitto)
- merenkulun ammatinharjoittajat (ammatinharjoittamisoikeudesta päättää liikenteen turvallisuusvirasto Trafi)
- sähköasentajat (ammatinharjoittamisoikeudesta päättää Seti oy)
Suomalaisten tutkintojen tunnustaminen ulkomailla
Kansainvälinen periaate tutkintojen tunnustamisessa on, että vastaanottava taho tekee tulkinnan ulkomaisen tutkinnon tasosta ja sen antamasta kelpoisuudesta. Suomesta ei voida suoraan vaikuttaa toisen maan viranomaisen päätöksentekoon. Vaikka EU:n direktiiveissä tai kansainvälisissä sopimuksissa on tiettyjä yleisiä säännöksiä, jokainen maa päättää itse, miten se panee säännökset toimeen ja miten se soveltaa niitä yksittäisissä tapauksissa.
Opetushallitus toimii EY:n yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän kansallisena yhteyspisteenä. Yhteyspisteen tehtävänä on antaa tietoa tutkinnoista ja pätevyyksistä sekä tutkintojen tunnustamismenettelyistä Suomessa ja muissa jäsenvaltioissa.
Opetushallitus neuvoo tarvittaessa Suomessa tutkinnon suorittaneita, jotka haluavat saada tutkintonsa tunnustettua toisessa jäsenmaassa.
Ulkomaille työnhakuun lähtevän suomalaisen kannattaa etukäteen selvittää kohdemaan viranomaisilta, millainen tutkinnon tunnustamismenettely kyseisessä maassa on ja mitä asiakirjoja tunnustamista varten tarvitaan.
Haettaessa suomalaisen tutkinnon tunnustamista ulkomailla apuna voi käyttää Europassin asiakirjoja, erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettuja tutkintotodistusten liitteitä. Suomalaisesta tutkinnosta voi hakea myös erillistä lausuntoa Opetushallitukselta.
Opetushallitus antaa maksusta asiantuntijalausuntoja suomalaisista tutkinnoista kansainväliseen käyttöön. Lausunto voidaan laatia loppuun suoritetuista tutkinnoista, jotka kuuluvat Suomen viralliseen tutkintorakenteeseen.
