Ystävyyskuntayhteistyöllä pyritään helpottamaan kuntien ja kuntalaisten yhteistyötä, kokemustenvaihtoa, vastavuoroisia vierailuja sekä keskustelua yhteisistä aiheista. Ystävyyskuntatoiminnan tärkeä ylläpitäjä on Norden-yhdistysten liitto (NYL) ja sen paikallisyhdistykset, joita on paljolti kiittäminen siitä, että toiminnasta on tullut pohjoismaisen yhteistyön elävä osa.
Suuri osa ystävyyskuntatoiminnasta luodaan ja toteutetaan kuntien sekä Norden-yhdistysten liiton (NYL) paikallisyhdistysten välisenä yhteistyönä. Kunnat tarjoavat yleensä taloudellisia resursseja ja yhdistykset vapaaehtoista työpanosta.
Ystävyyskuntayhteistyö on poikkeuksellinen suhde, jossa kaksi kuntaa päättää kohdata, tehdä yhteistyötä ja vaihtaa kokemuksia keskenään. Yhteistyöalueista päättävät osapuolet itse, mutta nuoriso-, koulu- ja kulttuuriasiat ovat usein etusijalla yhteistyössä.
Ystävyyskuntayhteistyö tarjoaa asukkaille, yhdistyksille, kunnan virkamiehille ja luottamushenkilöille helpon ja edullisen mahdollisuuden osallistua pohjoismaiseen yhteistyöhön ja solmia henkilökohtaisia sekä ammatillisia suhteita yli valtakunnanrajojen.
Kuntasektorilla on nykyisin laajaa ystävyyskuntayhteistyötä, joka yhdistää kaupunkeja ja kuntia toisiinsa pitkin Pohjolaa ja mahdollistaa tiiviit yhteydet sekä viranomaisiin että kuntalaisiin.
Norden-yhdistysten liitto on laatinut ystävyyskuntayhteistyöstä raportin, jonka mukaan kuntien välistä yhteistyötä perustellaan vielä nykyisinkin hyödyillä, joita kokemustenvaihto, tiedon välittäminen sekä yhteyksien ja yhteenkuuluvuuden luominen tarjoavat.
Pohjoismaista ystävyyskuntayhteistyötä esitellään tarkemmin Pohjoismaiden Norden-yhdistysten kansallisissa sivustoissa. Sivuilta voi lukea, mitä Pohjoismaiden yli 600 ystävyyskunnassa tapahtuu, ja samalla voi itsekin tulla mukaan yhteistyöhön liittymällä jäseneksi.
Twinning on EU-hanke, jossa on kerätty tietoa ystävyyskuntayhteistyön aloittamisesta kiinnostuneille kunnille. Kunnat ja yhdistykset voivat myös hakea rahoitusta ystävyyskuntatoimintaan liittyviin hankkeisiin.
Yksittäiset kunnat ovat usein mukana suurissa pohjoismaisissa ja kansainvälisissä ystävyyskuntasuhteiden ja -ketjujen verkostoissa. Ruotsin Norden-yhdistys on tehnyt luettelon pohjoismaisista ystävyyskunnista (2009) ja ystävyyskuntaketjuista
Ruotsin kuntaliitolla (SKL) on luettelo Ruotsin kuntien ja maakäräjien kansainvälisistä yhteistyösuhteista, ja luettelossa ovat mukana myös pohjoismaiset ystävyyskunnat. Tanskan kuntaliitolla (KL) taas on luettelo Tanskan kuntien ystävyyskunnista.
Ystävyyskunta-ajatus esiteltiin vuonna 1924, jolloin Tanskan Norden-yhdistyksen pääsihteeri Helge Bruhn halusi perustaa paikallisia toimikuntia, joiden tehtävänä olisi tehdä yhteistyötä muiden Pohjoismaiden vastaavien toimikuntien kanssa.
Ensimmäiset ystävyyskuntasuhteet solmittiin vuonna 1939, jolloin Ruotsin Uddevallasta ja Tanskan Thistedistä tuli ystävyyskuntia. Myöhemmin tähän ystävyyskuntaketjuun liittyi muitakin pohjoismaisia paikkakuntia.
Ystävyyskuntayhteistyö kasvoi toden teolla, kun muut Pohjoismaat halusivat auttaa Suomea talvisodan aikana 1930-luvun lopussa ja 1940-luvun alussa.
Pohjoismaisen ystävyyskuntaliikkeen voidaan siten sanoa alkaneen toisaalta spontaaneista kansalaisaloitteista, toisaalta toisen maailmansodan synnyttämästä konkreettisesta auttamishalusta.
Vaikka ystävyyskunta-ajatus ei enää nykyisin ole yksinomaan pohjoismainen, se on täällä laajemmalle levinnyt, aktiivisempi ja elinvoimaisempi konsepti kuin muualla maailmassa.